Lounais-Lappi

Sienestäjät saavat satoa – Terttu Kankaan sienikori täyttyi isohaperoista ja kehnäsienistä

Terttu Kangas  keräsi lyhyessä ajassa  Simojokivarresta korillisen isohaperoja ja kehnäsieniä.

Terttu Kangas keräsi lyhyessä ajassa Simojokivarresta korillisen isohaperoja ja kehnäsieniä.

Jouni Valikainen

Simolainen Terttu Kangas pääsi syyskuussa mielipuuhansa pariin. Hän otti sienikorin mukaan ja poimi lyhyessä ajassa Simojoen varresta korin täyteen isohaperoita ja kehnäsieniä.

– Kävelin noin viisikymmentä metriä tutulle sienipaikalle ja siellä odotti yllätys. Sieniä oli noussut kerättäväksi todella paljon, Terttu kangas kertoi.

Sienineuvoja Terttu Kangas on pitänyt kymmeniä sienikursseja. Sienten tunnistaminen ei ole kaikille kurssin käyneillekään itsestään selvyys.

– Monet jättävät isohaperot ja kehnäsienet keräämättä, vaikka ne on helposti tunnistettavia sieniä. Ilmeisesti olen ollut kehno opettaja, Terttu Kangas naurahtaa.

Kangas painottaa lajituntemusta. Monilla sienillä on omat matkijansa.

– Yksi kurssilainen soitti minulle ja kertoi löytäneensä kehnäsieniä. Hän kuvaili sienten ulkonäköä puhelimitse, ja minulla heräisi epäilys, että kyseessä ei olekaan kehnäsieni. Kävi ilmi, että sienet olivat seitikkejä. Kehnäsienellä on iäkkään naisen tapaan puuteria poskella ja ryppyjä suun ympärillä, Terttu Kangas havainnollistaa herkullisen sienen tuntomerkkejä.

Kolmen tähden isohapero on Terttu Kankaan mielestä yksi helpoiten tunnustettavista sienistä.

– Sienet oppii tuntemaan parhaiten niiden omilla kasvupaikoillaan. Yhdellä kurssilla kannattaa opetella tunnistamaan vain muutama laji, jolloin oppi jää hyvin mieleen, Terttu Kangas opastaa.

Viime syksynä sienestäjät saivat hakea poimittavaa kissojen ja koirien kanssa, eikä sieniä tahtonut siltikään löytyä. Useat sieniasiantuntijat ehtivät jo veikata, että kuluvasta syyskesästä tulee sienestäjälle yhtä huono. Syynä siihen oli pitkä kuiva jakso.

Syksyn sateet muuttivat tilanteen suotuisaksi.

Kemiläinen sienestäjä Sami Alanissin sienestysreissut ovat jääneet pienten vaivojen vuoksi normaalia vähemmäksi. Hän on saanut ajankohtaista sienitietoa ystäviltään.

– Tervolasta on löytynyt kehnäsieniä ja kangasrouskuja sekä punikkitatteja. Kävin henkilökohtaisesti Laivaniemessä aiemmin hyvällä haaparouskujen kasvupaikalla, mutta siellä ei ollut vielä mitään, Alanissi kertoo.

Sami Alanissi uskoo, että sieniä vielä nousee poimijoiden iloksi.

– Haaparouskuja ja karvarouskuja ilmestyy ja myös haperoita, mutta taivaalta pitäisi tulla lisää vettä. Meri-Lapin pitkä kuiva kausi oli tänä kesänä poikkeuksellinen, Alanissi sanoo.

Jos sateita tulee ja lämpöä riittää , niin Alanissin mielestä kannattaa koluta läpi vanhat hyväksi koetut sienimaastot. Sieniä noussee sekä kankaille että kosteikoille.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös