Lounais-Lappi

Sauvosaaren tekonurmelle riittää käyttäjiä – eri lajien vaatimat rajat voidaan vetää vesiliukoisella maalilla

Jouni Valikainen
Sauvosaaren tekonurmelle riittää käyttäjiä – eri lajien vaatimat rajat voidaan vetää vesiliukoisella maalilla

Sauvosaaren takakentän käyttö lisääntyy huomattavasti, kun siihen asennetaan lämmitettävä tekonurmi.

Jouni Valikainen

Kemin kaupunginvaltuuston päätös Sauvosaaren takakentän muuttamisesta lämmitettäväksi tekonurmeksi saa kiitosta eri käyttäjäryhmiltä. Takakentän remontin pitäisi olla valmis ensi vuoden keväänä. Myös yleisurheilukenttä kokee valtuuston päätöksellä kasvojen kohotuksen.

Aiempina vuosina takakentän käyttö on ollut vähäistä. Ainoastaan PS Kemin edustusjoukkue on päässyt kentälle. Se on pelannut siellä kotiottelunsa ja treenannut maksimissaan kaksi kertaa viikossa. Luonnonnurmikenttä ei ole kestänyt laajempaa käyttöä. Muutamia kevään pelejä joukkue on joutunut siirtämään jopa Rovaniemelle ja Ouluun.

Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja ja entinen maajoukkuejalkapalloilija Jukka Ikäläinen uskoo, että kentän valmistuttua se olisi käyttövalmiina jo maaliskuun alussa tai helmikuun lopussa.

–Kiirunassa kenttä avataan 1.3. ja Oulun Heinäpäässä yleensä helmikuun viimeisellä viikolla. Lämmitettäviä viikkoja tulee olemaan noin kahdeksan, Ruotsista Suomeen tekonurmialustoja aiemmin tuonut Jukka Ikäläinen sanoo.

Ikäläinen toivottaa jalkapalloilijoiden lisäksi myös muut käyttäjät tervetulleeksi kentälle.

–Esimerkiksi pesäpallon tai amerikkalaisen jalkapallon pelaajia varten voitaisiin pelien tarvitsemat rajalinjat vetää maalilla. Helsingin Jalkapalloklubin kotipelissä näkyi, että stadionilla oli pelattu aiemmin pesäpalloa, Ikäläinen sanoo.

Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen kertoo, että useilla jalkapalloilun liigapaikkakunnilla on pelattu jalkapallon lisäksi myös muita pelejä samalla kentällä. Kiinteitä muiden lajien rajoja kentälle ei saa asentaa, mikäli siellä pelataan jalkapallon liigapelejä.

–Rajojen vetämiseen käytetään vesiliukoista maalia, jonka voi tarvittaessa myös harjata pois. Kalkkia ei voi käyttää rajoissa, sillä se sementöityy hiekan ja kumirouheen kanssa. Jalkapallokentän rajat ovat valkoiset, joten esimerkiksi pesäpalloilijoille voisi rajat vetää jollakin erivärisellä maalilla, Tero Auvinen sanoo.

Kemin lyseon lukiolla ja monella muullakin koululla otettiin valtuuston päätös lämmitettävästä tekonurmikentästä käytöstä ilolla vastaan. Enää kevään 2019 jälkeen ei lukiolaisten tarvitse lähteä pelaamaan jalkapalloa tai amerikkalaista jalkapalloa Karihaaran tekonurmelle tai Sauvosaaren pienelle hiekkakentälle, kun uusi tekonurmi löytyy parinsadan metrin päästä lukiolta.

–En näe mitään estettä, miksi emme pääsisi käyttämään tekonurmea oppilaiden kanssa päiväsaikaan. Kenttiin investointi oli kaupungilta hyvä mutta myös kova päätös, kun ottaa huomioon, mitä investointeja on tulossa esimerkiksi koulu- ja päiväkotiverkkoon, Kemin lyseon lukion rehtori ja myös liikuntaa opettava Pekka Mäkelä kertoo.

Mäkelä pitää itsestään selvyytenä, että Sauvosaaren kenttien käyttö lisääntyy uudistusten myötä.

–Ammattikorkeakoululta ja Lappialtakin on kuulunut viestejä kenttien puutteesta, Mäkelä sanoo.

Kemin Pesäpirkkojen sihteeri ja vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Sari Ekorre-Nummikari toivoo, että Sauvosaaren uudet kentät palvelisivat mahdollisimman laajasti eri käyttäjäryhmiä.

–Laajassa kenttäsuunnitelmassa pesäpalloilijoille on suunniteltu omaa uudistettua kenttää pääkentän eteläpäähän jääkiekkokaukalon kohdalle. Juniorijoukkueemme pelaa jo nyt siellä. Hiekka-alusta on keväällä jäiden sulattua niin märkä, että pelaamme ensimmäiset ottelut aina vieraskentillä, Ekorre-Nummikari kertoo.

Valtuutettuna Ekorre-Nummikari tuntee hyvin kaupungin rahatilanteen, joten varsinaisen pesäpallokentän rakentamiseen menee varmasti aikaa.

–Voisimme pelata pesäpallo-otteluita myös tulevalla tekonurmella. Nähtäväksi jää pääsemmekö sinne, vai mennäänkö kentän käytössä pelkästään jalkapallo edellä. Jos pääsemme pelaamaan tekonurmelle, niin sinne pitäisi tehdä myös rajat pesäpalloilijoille. Olen kuullut, että se ei olisi joidenkin jalkapalloilijoiden mieleen, Sari Nummikari-Ekorre pohtii.

Kemin Pesäpirkoilla on yksi juniorijoukkue. Sekajoukkue pelasi viime kaudella D-tyttöjen aluesarjaa. Jatkossa joukkueita voi olla enemmän.

–Katsomme Simon Kirin ja Tornion Rajalyönnin kanssa mahdollisuutta perustaa yhteisiä joukkueita. Meillä on nyt neljätoista pelaajaa ja Simon Kirin kanssa pidettävän Pesiskoulun kautta pelaajamäärä voi lisääntyä. Olisi hyvä saada joukkueet myös G- ja F-junioreihin, aikoinaan Kemin Naisvoimistelijoissa pesäpalloa pelannut Sari Ekorre-Nummikari pohtii.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös