Teija Laurinolli

Saippuapajan pöydällä muhii viipaloitua Pölliä. Nimestään huolimatta se ei sisällä puu-uutteita vaan peltokortetta ja kahvia.

–Saippuan on kypsyttävä 4–6 viikkoa. Sinä aikana öljyt saippuoituvat ja ylimääräinen vesi haihtuu, kertoo Annamari Pudas, tuoreen Väre Naturals Ky:n omistaja ja yrittäjä.

Lapin korkeakoulukirjaston tietoasiantuntijan harrastuksesta sukeutui sivutyö.

–Olen tehnyt saippuoita monta vuotta, liikkunut paljon luonnossa, kerännyt ja kuivannut yrttejä. Tiedonhankinta-ammatista on ollut todella hyötyä.

Pudas perusti yrityksensä viime vuonna. Huhtikuussa hän sai tuotteilleen myyntiluvan.

–Yritys- ja tuotetiedot on rekisteröitävä EU:n kosmetiikkatietokantaan. Tuotteiden resepteille on saatava turvallisuusarviointi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo Suomen kosmetiikka-alaa ja toimijoita. Alalla noudatetaan EU:n ja kansallista kosmetiikkalainsäädäntöä.

Toistaiseksi Väre Naturalsin saippuoita on kuluttajamyynnissä vain Kemissä museoiden puodissa kulttuurikeskuksessa.

–Lisäksi olen myynyt niitä majoitusliikkeisiin Kemin ja Oulun välille, Pudas kertoo.

Uusia kohteita ja myös nettikauppaa on vireillä.

Teija Laurinolli
Luonnontuotteiden pakkauksissa ei tietenkään käytetä muovia vaan puuvillaa sekä silkki- ja ekopaperia.

Luonnontuotteiden pakkauksissa ei tietenkään käytetä muovia vaan puuvillaa sekä silkki- ja ekopaperia.

Luonnonmukaisten yrttisaippuoiden lopullinen koostumus syntyy kokeilemalla. Ammattioppia Annamari Pudas on hankkinut luonnonkosmetiikkakurssilta sekä suorittamalla luontoalan perustutkinnon PSK-aikuisopistossa Oulussa.

–Se oli mahtava koulu. Opinnot kestivät työn ohessa 1,5 vuotta. Erikoistuin luonnonvaratuottajaksi. Meillä oli todella tiiviit yrtti-, kosmetiikka- ja yrittäjäkurssit.

Pudas ei käytä tuotteissaan keinotekoisia väri- ja muita aineita.

–Perusraaka-aineita ovat erilaiset kasviöljyt kookoksesta, oliivista, mantelista, rypsistä ja risiinistä. Yrtit tilaan Sodankylästä asti, koska Meri-Lapissa on paljon raskasta teollisuutta.

Väre Naturalsin valikoimassa on nyt neljä saippuaa: Pöllin lisäksi Räiskö (kataja–savi), Matala (peltokorte–kurkuma) ja Visto (kataja–merilevä). Miksi vastenmielistä tarkoittava visto?

–Nimet tulevat täkäläisistä paikoista ja murresanoista. Tein Viston ensin työkaverille, joka kuuluu facebookin Vistot nakut ja kolot knapsut -murreryhmään. Ryhmän kautta on Vistoja myyty.

Uusia tuotteita Annamari Pudas kehittää koko ajan. Parhaillaan hän kokeilee muun muassa kahta suolasaippuaa, joista toisessa on vadelmaa, toisessa siankärsämöä ja vihreää savea.

–Palashampoota on kysytty paljon. Testaan nyt yhtä, jonka ainesosina on vadelmaa ja fenkolia.

Paikallistarinoista saa ideoita. Seuraava tuote saattaa kytkeytyä vaikkapa Meri-Lapin pirtumenneisyyteen.

Teija Laurinolli
Miksi saippuan nimi on Visto? Huumorimielessä. Alun perin Annamari Pudas valmisti Viston työkaverilleen.

Miksi saippuan nimi on Visto? Huumorimielessä. Alun perin Annamari Pudas valmisti Viston työkaverilleen.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös