Mikseri muutti Sauvotaloon ja sai uutta virtaa

Kohtaamispaikassa on nyt neliöitä kaksi kertaa enemmän kuin ennen. Entiset tilat kävivät ahtaiksi, kävijämäärä ja tarve kasvavat koko ajan.

Teija Laurinolli
Mikseri muutti Sauvotaloon ja sai uutta virtaa

Zahra Osman Soope (vas.) on Mikserin vakiokävijä. Mohamed Awil Gredi suorittaa kohtaamispaikassa parhaillaan kotoutumiskoulutuksen työharjoittelujaksoa. Kämmenten kuvat seinällä syntyivät vuodenvaihteen muuttotohinassa, jossa ahersi suuri joukko Mikserin asiakkaita.

Teija Laurinolli

Iso aula on Mikserin uusi sydän. Vaikka maanantai-iltapäivä on vasta alussa, suuren pöydän ääressä ja penkeillä istuu jo väkeä melkein ruuhkaksi asti.

Miesvaltaiseen joukkoon istahtaa Zahra Osman Soope. –Olen täällä vakiokävijä, hän kertoo.

Soopen vierellä istuu Mohamed Awil Gredi, joka suorittaa Mikserissä kotoutumiskoulutuksen harjoittelujaksoa.

–Työskentelen täällä koko helmikuun kuusi tuntia päivässä.

Mikserissä on nyt kaksi kertaa enemmän neliöitä kuin entisissä tiloissa Kauppakadulla. Muutto Valtakadun varrelle Sauvotalon kolmanteen kerrokseen hoitui omalla väellä ja suuren asiakasjoukon avulla vuodenvaihteessa.

–Arki on alkanut rullata vasta helmikuussa. Paljon olemme joutuneet järjestelemään ja hankkimaan esimerkiksi uusia huonekaluja, kertoo ohjaaja Ilkka Moskari.

Ainoa huono puoli uusissa tiloissa on, ettei niihin kuulu keittiötä. Aulan seinustalla pulputtavat toki kahvin- ja vedenkeittimet.

–Asiakkaat ja vapaaehtoiset kokoontuivat aiemmin yhteisen pöydän ääreen kokkikerhossa. Se on ollut tosi tärkeä toimintamuoto, mutta ehkä joskus voimme vuokrata läheltä keittiötilan tai rakentaa johonkin toimistoista keittiön, kaavailee Toivola–Luotolan Setlementti ry:n toiminnanjohtaja Johanna Axelsson.

Axelsson vastaa Mikserin toiminnasta ja hallinnosta. Arkityötä pyörittävät ohjaajat Moskarin ja Albina Brezguinan kohtaamispaikka työllistää kokopäiväisesti.

Mikserin väkeen kuuluvat myös vaihtuvat opiskelijaharjoittelijat esimerkiksi kieli- ja sosionomikoulutuksista.

Kohtaamispaikan yhteinen kieli on suomi, jolla pyritään pärjäämään mahdollisimman pitkälle.

Mikserin käytössä on nyt iso luokkatila, lasten leikkihuone, pienryhmätila, toimistoja, tietokonehuone sekä pelisali. Biljardipöytä on saanut muuton jälkeen vierelleen pingispöydän.

–Perjantai-illat ovat vilkkaimpia. Iltaperuskoulua ei tuolloin ole, työ- ja opiskeluviikko on takana, kertoo Ilkka Moskari.

–Koska saman rakennuksen alakerrassa on maahanmuuttajien koulutustiloja, Mikserissä on vilkasta esimerkiksi kahvitauoilla. Meillä näkee nyt ihan uusia kasvoja, joten hyvin on paikka löydetty.

Mikserin suosio on toki kasvanut muutenkin.

–Viime vuonna meillä oli yli 20 000 käyntiä. Määrä kasvoi edellisvuodesta yli 3 000:lla. Kävijät edustivat yli 30 eri maan kansalaisuuksia. Maahanmuuttajien taustat ovat hyvin erilaisia: on kiintiöpakolaisia, työn tai avioliiton vuoksi tulleita sekä kansainvälisiä opiskelijoita, Moskari taustoittaa.

Palveluneuvonnan tarve on jatkuva ja käyttö kasvanut huimasti.

–Autamme esimerkiksi sähkösopimuksen tekemisessä ja viranomaisasioinnissa. Kemissä on hyvät verkostot maahanmuuttotyössä. Tämä näkyy siinäkin, että asiat sujuvat tosi hyvin. Maahanmuuttajat eivät aiheuta ongelmia.

Axelssonin mukaan Mikserillä on tähän merkittävä vaikutus.

Teija Laurinolli
Meri-Lapin äitien järjestölähtöinen kotoutuminen -hankkeen projektityöntekijä Riikka Rajala (vas.), projektikoordinaattori Jaana Tapalinen (kesk.) ja projektityöntekijä Essi Liimatainen.

Meri-Lapin äitien järjestölähtöinen kotoutuminen -hankkeen projektityöntekijä Riikka Rajala (vas.), projektikoordinaattori Jaana Tapalinen (kesk.) ja projektityöntekijä Essi Liimatainen.

Maahanmuuttajaäidit saavat seuraavan kolmen vuoden aikana erityishuomiota Meri-Lapissa. Toivola–Luotolan Setlementin uusi hanke pyrkii tavoittamaan kotiäidit sekä kotona olevat jo aikuisten lasten äidit.

–Suomen kielen taito ja verkostot jäävät kotiäideillä helposti heikoiksi. Ryhmät alkavat kokoontua 19. helmikuuta Torniossa Perheiden talossa ja 20. helmikuuta Kemissä Mikserissä, kertoo projektikoordinaattori Jaana Tapalinen.

–Tuemme kielen oppimista sekä yhteiskuntatietoutta. Meri-Lapissa ei ole aiemmin ollut tällaista äideille kohdistettua toimintaa. Mukaan voi tulla milloin vain. Kelkasta ei putoa, vaikkei ryhmiin pääsisi heti.

Joustava toiminta on tärkeää, koska kohderyhmäkin muuttuu: uusia äitejä tulee, toisia lähtee.

Äideillä on myös mahdollisuus yksilöohjaukseen kotona ja toimipisteissä. Lastenhoidon ryhmätoiminnan ajaksi järjestää tarvittaessa hanke.

Kohtaamispaikka Mikseri

Matalan kynnyksen kohtaamispaikka maahanmuuttajille ja kantaväestölle Kemin keskustassa. Vapaaehtoistyön mahdollisuuksia molemmille väestöryhmille.

Hallinnoi Toivola–Luotolan Setlementti ry. Toimii STEA:n (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) ja Kemin kaupungin avustuksella.

Tarjoaa maahanmuuttajille palveluohjausta ja neuvontaa arjen asioissa. Jakaa tietoa palveluista, tapahtumista ja harrastusmahdollisuuksista.

Ryhmiä, kerhoja, pelejä, opiskelua, teemailtoja, tutustumiskäyntejä. Tietokoneita ja nettiyhteydet asiakaskäyttöön.

Vertaisryhmiä vetävät maahanmuuttajat itse.

Lisätietoa: www.mikseri.fi.


Kommentit (1)

  • Nimetön

    Kaksi huomiota:
    -Milloin Kemin julkisuuskuva ja usko talouden elpymiseen on vajonnut näin alas, että pääkadulla toimii kohta kaikkea muuta kuin viriiliä yritystoimintaa. Kemin paraatipaikalla toimii kirputori, kaupungintalosta visioidaan (talvi)turisteille hotellia, bingon edustalla meno kuin basaarissa, kaljakuppiloita tyhjän kävelykadun molemmin puolin kun kahviot, Postit ym ovat joutuneet väistymään asiakaspulan johdosta ja nyt vielä valtakadun tilat valjastetaan maahanmuuttajien kotoutukseen (kannatan luonnollisesti sitä toimintaa). Johan saa ulkomaanturisti ”Suomikuvan” josta kertoa maailmalla.
    -Milloin Kemin työttömät, yksinäiset ja vanhukset kerätään paraatipaikalle puuhastelemaan yhteiskunnan varoin? Siihen toimintaan voisi laittaa lisää verovaroja..

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös