Meribiologi Essi Keskinen on asunut Selkä-Sarven saaressa Perämerellä kaikkina kesinä vuodesta 2006 – Tuuli on merentutkijan pahin vastus

Perämeren ekologia on karun järven kaltainen ja siksi ainut-laatuinen ja erilainen.

Teija Laurinolli
Meribiologi Essi Keskinen on asunut Selkä-Sarven saaressa Perämerellä kaikkina kesinä vuodesta 2006 – Tuuli on merentutkijan pahin vastus

Meribiologi Essi Keskisen työkaverit vaihtuvat joka vuosi. Mukana merellä on luontokartoittajia, maantieteen ja biologian opiskelijoita sekä vapaaehtoisia. Tänä vuonna joukkoon mahtuu jopa Suomeen muuttanut amerikkalainen meribiologi, joka on suorittanut Keskisen tiimissä suomen kielen harjoitteluaan.

Teija Laurinolli

Perämeren vedenalainen valtakunta on sen rannikon asukkaille suurimmaksi osaksi outo ja tuntematon. Meribiologi Essi Keskinen sen sijaan on kolunnut tutkimassa Suomen pohjoisimman merialueen luontoa ahkerammin kuin kukaan muu.

–Muutin Turusta Ouluun opiskelemaan vuonna 1996. Ensimmäiset kenttäkurssit järjestettiin Hailuodossa, jossa olen sukeltanut myöhemmin myös ahtojäissä, kun suoritin kaksivuotista tutkimussukelluskurssia aikuiskoulutuskeskuksessa, hän kertoo.

Vuodesta 2006 Keskinen on työskennellyt Metsähallituksen palveluksessa. Toimistotyöt hoituvat Oulussa, mutta jäidenlähdöstä alkaa odotettu ja kaivattu kenttätutkimus merellä.

–Viimeiset 12 vuotta olen asunut kesäkuun alusta syyskuun alkuun Perämerellä. Tästä kesästä tulee sillä tavalla poikkeus, että tiimimme majoittuu heinäkuun puolivälistä lähtien mantereelle Simoon ja Kemiin, jotta tuulet eivät häiritse tutkimusta ja kartoitusta.

–Selkä-Sarven alue on jo tarkkaan tutkittu. Tänä kesänä kahlaamme erityisesti merenlahtia ja riutta-alueita.

Tuuli on merentutkijan pahin vihollinen, Essi Keskinen sanoo.

–Sade ja kylmyys eivät ole esteitä. Kovatkin tuulet laantuvat yleensä illalla. Pahimpina puhurivuosina olemme joutuneet tekemään yötöitä. Valoa pohjoisessa riittää.

Vaahtopäinä velloville vesille on joskus silti pakko lähteä. Viimeksi pari viikkoa sitten Selkä-Sarven tukikohdasta oli suunnattava kokka kohti Hahtisaaren venesatamaa Kemissä, koska siellä odotti projektiryhmä noutajia.

–Veneeseen tuli jokaisen aallon mukana varmaan 30 litraa vettä.

Jos tuuli tuntuu saarten suojaamassa Kemin keskustassa kovalta, avomerellä se on silloin hurja.

Kasvukausi Perämerellä alkoi kesäkuun loppupuolella.

–Nyt voi jo mennä minne vain. Syyskuussa tulevat taas kovat tuulet. Etelä-Suomessa kollegat voivat jatkaa pitkälle lokakuuhun asti.

Perämeren vähäsuolaisuus ei ole sen ainoa erikoisuus.

–Kotkan ja Haminan edustalla on samanlainen suolapitoisuus, 2–4 promillea eli puolet Itämeren tavanomaisesta määrästä. Muihin Suomen merialueisiin verrattuna Perämeri on kuitenkin ainutlaatuinen ja erilainen, Keskinen sanoo.

–Hailuodosta pohjoiseen sen ekologia on karun järven kaltainen. Itämeressä on paljon ravinteita. Muilla merialueilla typpi rajoittaa, Perämerellä fosfori. Siksi täällä ei synny lauttamaisia sinilevämassoja.

Suurten jokien ja niiden valtavien valuma-alueiden vaikutus Perämereen on suuri.

–Jokisuisto yltää kansallispuistoon asti. Humuspitoista vettä tulee esimerkiksi turvesoilta. Se tekee merivedestä punaruskeaa, vahvan rooibos-teen väristä.

Merenkurkussa vesi on kirkasta, saaristomerellä levien vuoksi vihreää ja lumisademaisen sakeaa.

–Siellä lampunkaan kanssa ei näe pitkälle kuten Perämeren tummassa vedessä, jossa tosiaan on jo 5–6 metrissä ihan pimeää ilman keinovaloa.

Vesisammalet ovat Perämeren juttu, Keskinen kertoo.

–Olemme kartoituksissa löytäneet niitä ainakin seitsemän lajia, joista kaksi on määritelty alueellisesti uhanalaisiksi. Minun käsitykseni mukaan ne eivät ole uhanalaisia. Esiintymistä ei vain ole tiedetty, koska ne ovat niin pieniä, ettei niitä pysty tunnistamaan videolta eivätkä ne tartu haraan.

–Sinisimpukat ja rakkohauru eli entinen rakkolevä puuttuvat täältä kokonaan. Vesisammalet korvaavat makrolevien puutetta, toimivat kutualustana, ruoka- ja piilopaikkoina.

Yksi vesisammalista on tursonsammal, joka aiemmin luokiteltiin ahdinsammaleksi. Dna-tutkimuksessa Perämereltä löytynyt ahdinsammal osoittautui täysin eri lajiksi kuin sisävesien ahdinsammal.

Oikeasti uhanalainen on esimerkiksi vesikasvi upossarpio, jonka koko maailman kannasta 80 prosenttia sijaitsee pohjoisen Perämeren Suomen puolella. Se viihtyy suojaisissa rantavesissä liejuisessa maaperässä.

Essi Keskinen vastasi Metsähallituksessa aiemmin Torniosta Kokkolaan ulottuvan merialueen vedenalaisen tiedon sisällöistä. Tänä vuonna hänen vastuunsa on laajentunut puoleenväliin Selkämerta eli Kristiinankaupungin korkeudelle.

–Jos tarvitaan lausuntoja esimerkiksi Natura-alueista tai tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksista, lausun niistä meriluonnon osalta. Työsarkaani kuuluvat Metsähallituksessa meribiologinen viestintä sekä Perämeren kansallispuiston vedenalainen biologia. Suunnittelen ja vedän tutkimushankkeita sekä kerään niille dataa.

–Merenkurkku pääsi 2000-luvulla Unescon maailmanperintöalueeksi. Olen ollut hankkeessa mukana henkisenä äitinä. Haluan edetä urallani horisontaalisesti, en yletä byrokraatiksi kauemmas merestä.

Pienikin ruoppaus turmelee luontoa

Merentutkijat ovat vertailleet ilmakuvista näkyviä rantarakennelmia ja ruoppauksia ely-keskukselle ilmoitettuihin.

–Ilmoittamattomia on moninkertainen määrä. Lain mukaan ilmoitusvelvollisuus on ruoppaajalla, ei tilaajalla, Essi Keskinen kertoo.

–Vähäinenkin ruoppaus hävittää alkuperäistä meriluontoa. Perämeressä on valtavasti matalissa vesissä viihtyvää kasvillisuutta, kuten putkilokasveja. Yhdessä saaressa saattaa 20 mökillä olla jokaisella oma pieni ränni. Olisi järkevämpää ruopata yksi yhteinen.

Etenkin Merenkurkussa on ruopattu laguuneista kynnyksiä pois.

–Silloin koko laguunin ekosysteemi muuttuu. Veden lämpötila laskee, kutemispaikat katoavat, petokaloille aukeaa reitti.

Perämerellä on Keskisen mukaan paljon veneliikennettä mutta vähän suojasatamia. Kulkijan on syytä kunnioittaa linnuston pesimärauhaa saarilla ja luodoilla.

–Munien hautominen keskeytyy, kunnes häiriö poistuu. Sillä välin munat voivat jäähtyä liikaa.

Keskinen on nähnyt meressä roskaa enemmän kuin tarpeeksi, yllättävän paljon esimerkiksi kaljatölkkejä ja styroksia.

Meriluontoa pilaavat myös matonpesu suoraan vedessä sekä biohajoamattomien pesuaineiden käyttö mökeillä. Harmitonta ei ole sekään, että jotkut suuntaavat mereen jopa wc-asioinnille.

–Suurin osa suomalaisista ei pääse näkemään veden alle. Yritämme levittää tietoa kotimerestä, jotta ihmiset ymmärtäisivät, mitä siellä on ja miksi vedenalaista kannattaa suojella.

Perämeren kansallispuiston pinnan alla, Maa-Sarven luoteiskulmassa, kulkee noin 400 metrin mittainen luontopolku. Sukeltajille on siellä tarjolla infolaattoja ja vieraskirjakin.

Tutkimusta ja suojaa

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma Velmu kerää tietoa luontotyyppien, lajien ja lajiyhteisöjen esiintymisestä Suomen merialueilla. Tavoite on edistää lajien ja merialueiden suojelua sekä tukea meren ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Velmu-hanke alkoi vuonna 2004. Hallinnoi Suomen Ympäristökeskus Syke.

Suomalais–ruotsalaisen Saumaton ja yhteinen Perämeri Seamboth -EU-hankkeen (2017–20) tavoitteena on lisätä meriluonnon tuntemusta sekä kartoittaa vedenalaisen luonnon geologiaa ja biologiaa. Meriluontokartat hyödyttävät vastaisuudessa viranomaisia, veneilijöitä, mökkeilijöitä, matkailijoita, päättäjiä ja yrittäjiä.

Perämeren kansallispuisto Kemin ja Tornion ulkosaaristossa perustettiin 1991. Saaria on käytetty kalastustukikohtina ja laitumina. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia sekä paljon muinaisjäännöksiä. Puistossa on vedenalainen luontopolku.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös