Lounais-Lappi

Meri-Lapin kuntien ensi vuodessa on toivoa ja haastetta

Lounais-Lappi kysyi valtuustojen puheenjohtajilta kuntien ensi vuoden näkymiä.

Pentti Vuosaari

Jussi Saarela

Tornio, Katri Kulmuni, Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

1. Tornion budjetoitu alijäämä ensi vuodelle on noin miljoona euroa alijäämää.

2. Uimahallin suurinvestoinnit valmistuttua ensi vuonna ei käynnisty uusia suuria investointeja. Pienempiä hyvinvointiin ja rakennuskannan ylläpitoon liittyviä investointeja tehdään normaalisti.

3. Maailman talouden taantumat heilauttavat aina viennistä elävää kaupunkia. Elinkeinopohjan laajentaminen on erittäin tärkeää. Palveluverkon kehittäminen niin hyvinvointi- kuin sivistyspuolella on kuntalaisten viihtyisyyden kannalta keskeistä.

4. Talouden parempi veto vaikuttaa heti myös kunnan kassaan, kun ihmiset ovat saaneet töitä ja työttömyys vähenee.

5. Torniolla on rakenteellista alijäämää arviolta 1,5–2 miljoonaa euroa, joten talouden tasapainottamistoimia on jatkettava. Lievästi alijäämäinen budjetti on tästä yksi signaali.

6. Tornion talouden muodostumisessa valtionosuus on suhteellisesti pienemmässä asemassa kuin osassa Lapin kuntia.

7. Alijäämäinen talousarvio lisää hieman Tornion velkaantumista, mutta asukaskohtainen lainakantamme on vielä kuitenkin kansallisen keskiarvon alapuolella.

8. Ensi vuoden investoinnit ovat tasoltaan 5,5 miljoonaa euroa ja koostuvat lukuisasta määrästä pienempiä kunnossapidon ja muutostöiden kohteita.

9. Tornion väestöennuste on suhteellisen stabiili. Väestö kasvoi noin 20 hengellä kuluvana vuonna.

Kemi, Teija Jestilä, Kemin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

1. Kulunut vuosi on ollut huolten vuosi remontoitavien kiinteistöjen ja niiden toimintojen vuoksi. Kyseessä olevien kiinteistöjen henkilökunnan terveydentila ja jaksaminen ovat huolettaneet myös.

2. Jatkamme uuden strategian mukaista työskentelyä. Valtuuston kolme toimikuntaa jatkavat työtään.

Tärkeää on Vihreä Kemi -hankkeen jatkotyöstäminen, elinvoiman vahvistaminen ja lisääminen. Kaupunkikonsernissa myös bio- ja kiertotaloudessa ja matkailussa on kasvuodotuksia.

3.–9. Valtionosuudet pienenevät. Valtuusto päätti investointiohjelman ja korjausjärjestyksen. Lainaa otetaan investointimenoihin.

Väki vähenee ja ikääntyy. Tokihan se tuo omat haasteensa suunnitelmavuosina.

Metsä Groupin investointihankkeet ovat iso asia meille ja koko seudulle. Päätöksiä odotamme innokkaasti. Investointipäätös toisi toivoa ja työtä.

Ensi vuonna on Kemin 150-vuotisjuhlavuosi. Sitä juhlistamme kuntalaisten ja vieraiden kanssa erilaisissa tapahtumissa.

Keminmaa, Tommi Lepojärvi, kunnanvaltuuston puheenjohtaja

1. Toimintaympäristössä on monia epävarmuustekijöitä. Silti kunnan pitää pystyä hanskaamaan velvoitteensa kuntalaisiaan kohtaan. Tämä aiheuttaa haasteita palveluntuotannolle, hallinnolle ja taloudelle.

2. Kuntalaisten osallistaminen ja palveluiden käyttäjien mukaan ottaminen palveluiden suunnitteluun jo valmisteluvaiheessa.

3. Fennovoiman ydinvoimala-hankkeen pääomittaminen Pohjois-Suomen Voima Oy:n osaomistajana kuormittaa kunnan tytäryhtiö Keminmaan Energia Oy:n kautta Keminmaan kuntaa ja sen taloutta.

Kunnan kiinteistöjen kunto ja korjausrakentamisen kustannukset voivat olla melko suuret.

Väestön väheneminen on uhka, ikääntyminen on haaste.

Ilmastonmuutos pitkällä aikavälillä.

4. Talousarviosta 2019 valtuustossa päättäessämme pystyimme määrärahoja lisäämällä vastaamaan ikäihmisten ja lapsiperheiden kasvaneeseen palvelutarpeeseen ja lakisääteisten tehtävien turvaamiseen.

5. Ihan kohtuulliselta tällä hetkellä.

6. Valtionosuuksien ennakoidaan vaihteeksi nousevan reilu puoli miljoonaa euroa vuonna 2019. Yhdessä verotulojen kasvun kanssa 2,5 miljoonan euron tulojen kasvu on ollut merkittävin yksittäinen tekijä kunnan talousarviossa.

7. Talousarviossa 2019 lainamäärä on hallinnassa, alustavasti jopa laskemassa.

8. Kiinteistöjen tutkimukset ja kunnostus.

9. Väestönkehitys on ollut negatiivinen ja ennusteen mukaan se tulee jatkumaan keskimäärin kahdenkymmenen asukkaan vuosivauhdilla.

Tervola, Pertti Keränen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja

1. Ensi vuosi näyttää aivan hyvältä. Tervolan nykyisiä, hyviä ja laadukkaita palveluja kehitetään entisestään muun muassa chat-lääkärillä ja terveyskeskuksen iltavastaanotolla.

Tavoitteena on jatkossakin turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaan tasavertaiset lähipalvelut kuntalaisille heidän kotiseudullaan.

2. Kunnan elinvoimaisuus sekä kuntalaisten hyvinvointi ja viihtyminen.

3. Kunnan kantokyvyn heikentyminen ja väkimäärän vähentyminen.

4. Uusien yritysten perustaminen on seutukunnan vilkkainta. Syntyvyys ja varhaiskasvatuksen kysyntä ovat positiivisia tulevaisuuden merkkejä.

5. Talous on tasapainossa.

6. Valtionosuusuudistus on vähentänyt Tervolan valtionosuuksia noin 0,7 miljoonaa euroa.

7. Lisää lainaa ei ole tarvetta ottaa.

8. Terveyskeskuksen laajennus, Keskustien peruskorjaus sekä koulukeskuksen ja kirjaston muutostyöt.

9. Väestön ennustetaan pysyvän nykytasolla, noin 3100 henkilössä.

Simo, Martti Ruotsalainen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja

1. Ihan hyvältä. Talous on tiukka, ensi vuoden talousarvio on hieman alijäämäinen, mutta kunta investoi merkittävästi palvelujen kehittämiseen valtionosuuksien vähenemisestä huolimatta.

2. Talouden pitäminen tasapainossa, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuksen edelleen kehittäminen, yritystoiminnan monipuolistaminen sekä panostaminen viihtyisään asuin- ja elinympäristöön.

3. Valtionosuuksien edelleen väheneminen, väestön väheneminen ja osittain vajaatehoinen seudullinen yhteistyö.

4. Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden aktiivinen ote kunnan kehittämiseen – hyvä yhteishenki, panostukset tuulivoimaan ja energiapolitiikkaan, kunnan eri osa-alueiden kehittämismahdollisuudet.

5. Talous on vahva, vuosikate positiivinen, lainakanta asukasta kohti vain 1500 euroa – maan alhaisimpia.

6. Simon kunnan valtionosuudet ovat vähentyneet todella merkittävästi kolmena viime vuotena noin miljoonan – ollen ensi vuonna 7,8 miljoonaa.

7. Uutta lainaa otetaan yksi miljoona ja vanhaa maksetaan pois 900 000 euroa.

8. Simon päiväkodin peruskorjaus, liikunta-alueitten rakentaminen – urheilukentän parantaminen, Karsikon kalasataman laituri, Simoniemen uimarannan parantaminen ja Simon ala-asteen peruskorjaus. Investoinnit ovat yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.

9. Kunnan tämänhetkinen asukasluku on 3050, se pyritään pitämään jatkossakin.

Ylitornio, Reeta Laitinen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja

1. Tulossa on hyvin haastava vuosi. Ylitorniolla vallitsee positiivinen ilmapiiri ja yrityksiä sijoittuu kuntamme alueelle. Kunnan menot kuitenkin täytyy pitää talousarviossa sovitulla tasolla. Toivottavasti tulevilla investoinneilla ja yrityksien työllistämisillä saadaan työttömyystilanne kohennettua.

2. Kunnan hallintokuntien yhteistyön kehittäminen. Panostetaan rekrytointiin, jotta saadaan osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä myös tulevaisuudessa.

3. Pahimpina uhkakuvina näen työllisyyden heikkenemisen ja nuorten lähtemisen paikkakunnalta.

4. Ylitornion kuntakuva on hyvä ja kunnassa vallitsee positiivinen työ- ja päätöksentekoilmapiiri. Yrityksillä menee hyvin ja uusia yrityksiä perustetaan.

5. Ylitorniolla pystytään tuottamaan peruspalvelut talouden tiukkenemisesta huolimatta.

6. Valtionosuusuudistus vaikuttaa meille pienenevänä tulona. Vuonna 2018 valtionosuus on 18,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 ennuste on 17,8 miljoonaa euroa.

7. Meillä on taloutta hoidettu hyvin vuosikymmenien ajan, joten syömävelkaa ei ainakaan tarvitse ottaa.

8. Uuden päiväkodin suunnittelu. Muuten pysytään kiinteistöjen ja kaavateiden kunnostuksissa.

9. Väestön vanheneminen ja luonnollinen poistuma ovat suuria. Lisäksi nuoret lähtevät opiskelemaan, mutta toivomme heidän palaavan vaikkapa yrittäjiksi paikkakunnalle.

Näitä kysyttiin:

Lounais-Lappi kysyi valtuustojen puheenjohtajilta Meri-Lapin kuntien ensi vuoden näkymiä.

1. Minkälaiselta näyttää kuntanne ensi vuosi pääpiirteissään?

2. Mitkä ovat toimintasuunnitelmanne mukaan tärkeimpiä kehitettäviä asioita?

3. Mitkä ovat pahimmat uhkakuvat?

4. Entä mitkä asiat ovat kuntanne suurimmat valopilkut?

5. Miltä kuntanne talous näyttää?

6. Miten valtionosuusuudistus vaikutti kuntaanne?

7. Joudutteko ottamaan lisää lainaa?

8. Mitkä ovat kuntanne suurimmat investoinnit ensi vuonna?

9. Miltä näyttää kuntanne väestöennuste?


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös