Lohi nousi Kemijokeen viimeisen kerran 1948 – Kemin historiallisen museon valokuvanäyttely muistelee tärkeää elinkeinoa

Teija Laurinolli
Lohi nousi Kemijokeen viimeisen kerran 1948 – Kemin historiallisen museon valokuvanäyttely muistelee tärkeää elinkeinoa

Näyttelyn ripustus oli vielä kesken tiistaina. Seinäkiinnitystä odottavat vanhat kuvat Kemijoelta ja mereltä kertovat muhkeista saaliista ja kalastuksen säätelemästä elämänrytmistä.

Teija Laurinolli

Kemijoki oli ennen patoamistaan Euroopan paras lohijoki. Vaelluskalan kutumatka tyssäsi vuonna 1949, kun Isohaaran voimalaitos valmistui joen suulle.

–Tänä vuonna tulee siis kuluneeksi 70 vuotta, kun lohi ja muut vaelluskalat pääsivät vapaasti nousemaan Kemijokeen. Haluamme muistella sitä, millainen elinkeino kalastus oli Kemin alueella ennen 1950-lukua, kertoo näyttelymestari Janne Kuoppala Kemin historiallisesta museosta.

Valokuvanäyttely on koottu museon omista ja Museoviraston kokoelmista.

–Kuvat kertovat kalastuksesta ja siihen liittyvästä kulttuurista.

Näyttelyn nimi Kirsikala, ruohoselkä ja jokkalo viittaa tietysti loheen.

–Pyyntiaikana oli kiellettyä käyttää lohesta oikeaa nimeä, koska sen pelättiin vaikuttavan saalisonneen. Siihen viitattiin usein vain sanalla kala, Kuoppala sanoo.

Muut kutsumanimet vaihtelivat pyyntiajankohdan mukaan. Eri aikoina jokeen nousseiden kalojen ajateltiin olevan erilaisia.

–Kirsikala nousi joen kuohuihin jo tulvaveden aikaan, kun maa oli vielä jäässä eli kirressä, tavallisesti kesäkuun alkupuoliskolla. Ruohoseläksi kutsuttiin kesäkalaa, joen tärkeintä pyyntikalaa, joka oli kirsikalaa suurempi, lihavampi ja lihaltaan punaisempi.

Ruohoselkä nousi jokeen kesäkuun puolivälistä heinäkuun 20. päivään asti. Sen nousu aloitti Kemijoella suurpyynnin.

Viimeisenä jokeen vaelsi myyttinen jokkalo, suurin ja arvokkain, jota vanhat kalastajat pitivät omana erikoislajinaan. Jokkalo kuti vasta myöhään syksyllä.

Näyttelyssä on esillä kuvia myös uitosta, padosta ja kalaportaista.

–Tavallaan spekuloimme, millainen tilanne olisi, jos jokea ei olisi koskaan padottu, kertoo Janne Kuoppala.

–Kalastus oli alueen ihmisille pitkään elintärkeä ja liitti seudun osaksi maailmankauppaa. Lohijoen antimet olivat yksi tärkeimmistä vaikuttimista asettua asumaan Kemin seudulle.

1800-luvun jälkipuoliskolla alkanut tukinuitto siirsi Kuoppalan mukaan kalastuksen painopistettä jokivarsilta merelle.

Kirsikala, ruohoselkä ja jokkalo -valokuvanäyttely on esillä 7. lokakuuta saakka. Kemin kulttuurikeskuksessa sijaitseva museo on avoinna tiistaista perjantaihin kello 11–19 ja viikonloppuisin kello 10–15.


Kommentit (2)

  • Nimetön

    Eikä kannata unohtaa, että tässä on yhtenä vastuullisena puuhamiehenä Urho Kaleva Kekkonen.

  • Muuan känsäkoura

    Kun saatais ydinvoimaloita voitas vesivoimalat vihdoin purkaa ja tuleehan se sellainen aika vielä eikä mene kauokaan

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös