Lounais-Lappi

Lapsia syntyy yhä vähemmän

Lapsia syntyy yhä vähemmän
Jussi Saarela

Suomalaisia syntyy ennätyksellisen vähän. Tähän ongelmaan on havahduttu jo ministeriötasolla. Esimerkiksi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki on huolestunut tilanteesta. Huoltosuhde uhkaa heiketä selvästi.

Viime vuonna pelättiin, että vastasyntyneiden määrä laskee ensimmäistä kertaa alle 50 000 lapseen vuoden 1868 nälkävuoden jälkeen. Lähelle sitä mentiin, sillä tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2017 Suomessa syntyi 50 139 lasta, mikä on 2 675 lasta vähemmän kuin vuonna 2016. Maahanmuutto piti kuitenkin Suomen väkiluvun pienoissa kasvussa.

Syntyvyys on laskenut Suomessa vuodesta 2011 lähtien selvästi. Esimerkiksi Lapissa vuonna 2011 syntyi vielä 1 941 lasta, kun toissa vuonna lukema oli vain 1 537 lasta.

Hiljattain haastattelemani Väestöliiton erikoistutkijan Anneli Miettisen mukaan koko Suomessa ja Lapissa matalan syntyvyyden takana on samoja asioita. Tärkein tekijä on hänen mukaansa se, että nuoret aikuiset siirtävät lasten hankintaa epävarman työmarkkinatilanteen tai muuten epävarman elämäntilanteen vuoksi.

Lapsen hankintaa siirtävät etenkin 20-34-vuotiaat. Pariskunnat haluavat elää kahdestaan pitempään kuin menneinä vuosikymmeninä ja ihanteet perhekoosta ovat menneet alaspäin.

Pitää kuitenkin muistaa, että kaikkien lapsitoiveet eivät syystä tai toisesta toteudu.

Perhevapaauudistus kaatui hiljattain, mutta Ylen tekemän kyselyn mukaan kaikki eduskuntapuolueet ovat valmiita toteuttamaan sen seuraavalla vaalikaudella. Uudistus menee ehkä läpi, jos sen hinta laskee ja sisältö muuttuu.

Mahdollinen perhevapaauudistus voi olla yksi keino kasvattaa syntyvyyttä. Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin korvaustaso vanhempainvapaissa ja lisäksi vanhempainvapaat joustavat hyvin vähän Ylen haastatteleman väestöliiton tutkimusprofessorin Anna Rotkirchin mukaan.

Perhevapaauudistuksen lisäksi varmasti muitakin keinoja tarvitaan kannustamaan lasten hankintaan. Nykyistä lapsimyönteisempi asenneilmapiirikin voisi auttaa asiaan. Synnytyslaitoksien vähentämisenkin voisi unohtaa.


Kommentit (2)

  • Nimetön

    Syyt sille, miksi olen lapseton:

    1. Vapauden menetys: nykyään vanhemmat ovat täysin lastensa orjia, ei niin kuin omassa lapsuudessa, että lapset kasvoivat “siinä sivussa”. Terveisin avainkaulalapsi, josta ei tullut mummonpotkija-päihdeongelmainen. Samaan aikaan, kun yhteiskunta vaatii lapsikeskeisyyttä, on lasten hyvinvointi ja mielenterveys kuitenkin vain alentunut. Vanhemmilla kamalat paineet, koska teet niin tai näin, aina joku besserwisser on tekemässä lastensuojeluilmoitusta. Jo tarhassa on kehityskeskustelut. Pitää mennä käyrillä tai sitten terapiaan. Koulu jatkaa samaa: jos et osallistu vanheimpainiltaan, oletettavasti jotain on vialla. Ei, minua ei kiinnosta joku hemmetin varainkeruu retkeä varten, en todellakaan aio leipoa keksejä. Se ei tarkoita, ettenkö ohjaisi lasta tekemään hänen oman osansa retken toteutumista varten tai ettenkö haluaisi maksaa osuuttani. Oman ajan ottamista pidetään etuoikeutena, jota kuitenkin jotkut katsovat asialliseksi kritisoida joka mediassa. Että miten ne kehtaavat käydä lenkillä. Ei kiitos. Haluan päättää itse, mitä teen illalla. Tai jos haluan olla tekemättä mitään.
    2. Raha: äitiysloma on naiselle takaisku niin taloudellisesti kuin uran puolesta. Juu juu äitiyspäiväraha plaa plaa.. Työnantajat eivät halua palkata vakisuhteeseen 20-40-vuotiasta naista, koska sehän voi pamahtaa paksuksi hetkellä millä hyvänsä ja työpanoksen ollessa nolla, palkka juoksee, lomat kertyvät jne. On se työnantajillekin epäreilua, mutta miltä kuulostaa kaiken hinta: Tuntikausien jonotukset arvauskeskukseen, palkan menetys, eläkkeen menetys, lapsen päivähoito maksaa, laadukas sellainen vielä enemmän, vakuutukset, maksut, kulut, koulu, jatkokoulutus… Ei kiitos. Tahdon mieluummin matkustella, vahvistaa sijoituksilla eläkeajan elintasoa.
    3. Epävarmuus: suurin osa tuntemistani korkeakoulutetuista naisista on pätkätöissä, vuoden määräaikaisissa, kahden vuoden projekteissa. Siihen vielä äitiysloma? Eeeeei, työllistymisestä saa vain haaveilla sen jälkeen. Ja entäs sitten, kun lapsentekoaika on ohi ja lapset pärjäävät jo itsenäisesti? Eeeei, sitten olet liian vanha. Rautaa on taottava, kun se on kuumaa. Eli ei kiitos.
    4. Yhteiskunnan kyttääminen: sillä hetkellä, kun pamahtaa paksuksi, onkin yhtäkkiä kaikkien omaisuutta ja kaikkien arvostelun alla. Raskauden aikana joutuu niin nöyryyttävien kysymysten ja toimenpiteiden kohteeksi.. Seurataan, kytätään.. Synnytys käynnistää erilaisen arvostelu- ja tarkkailukierteen, kuten esimerkiksi kotitarkastukset neuvolassa, häh? En minä halua päästää jotain besserwisseriä kotiini katsomaan olenko nyt mahdollisesti taittanut ruokalapun oikein. Lapsen kouluunmeno käynnistää Wilma- ja vanhenpainiltahel’tin.. ja auta armias, jos et halua tehdä niin kuin kaikki muut…. Jos haluan, että varhaisteini-ikäinen poika ei liiku koulupäivinä iltakahdeksan jälkeen enää kylillä, olen täysin voimaton. Pakko päästää. Tai sitten lastensuojeluilmoitus ja viranomaiset kukkahattuineen ja ideaaleineen kimpussa. Ei kiitos.
    5. Myytit: lapset eivät ole vanhuuden tuki eivätkä turva, ei ole mitään takeita, että rakkaudella ja palvovalla tavalla kasvatettu lapsi kävisi edes vanhainkodissa katsomassa. Ei kiitos. Hirveä vaiva, rahanmeno, vuosien vapaus hukkaan ilman mitään takeita. Parempi on vaan varmistaa, että talous on kunnossa, jotta voi maksaa laadukkaasta hoidosta. Tai parempi kuolla saappaat jalassa ajoissa.
    6. Ympäristö: lapsi kuormittaa planeetan sietokykyä enemmän kuin kahden aikuisen ihmisen vuosittain lentomatkailu. Ymmärrän kyllä, että liikakansoituksesta emme vastaa me pohjoismaalaiset pienet kansat, mutta silti.
    7. Auktoriteettien puute: Ennen isä ja äiti olivat viimeinen sana. Opettaja siinä vähän yläpuolella, ja poliisille ryppyilivät vain ne, jotka olivat jo kaiken toivon yli. Nykyään äiti huutaa opettajalle huonoista arvosanoista, ei lapselle. Poliisi ei voi tehdä mitään järkeenkäypää ilman, että joku siitä loukkantuu.. Aikuisilta on otettu kaikki valta pois ja siirretty se lapsille. Äiti kysyy lapseltaan, saako äiti nyt syödä. Teini-ikäistä ei saa “laittaa arestiin” tai mitenkään muutenkaan estää fyysisesti lähtemästä kotoaan. Samaan aikaan viranomaiset ovat kädettömiä. Kaikenlainen kurittaminen (jolla kasvoi kuuliaisia lapsia) on kielletty, mutta samaan aikaan lapset ovat koko ajan villimpiä ja enemmän päästään sekaisin.
    8. Taakka: Nainen on vielä lähtökohtaisesti se, joka jää kotiin. Hetkeksi ainakin on pakko, mutta jo pelkkä ympäristön paine saa naiset kokemaan huonommuutta siitä, että haluavat palata töihin. On liikaa idealisteja, joiden mukaan kotona äidin kasvattama lapsi on parasta. Miksei isä muka voisi tehdä yhtä hyvää työtä? Tai tarha? Oma työnantajani moitti miestä, joka oli päättänyt jäädä koti-isäksi. On kuulemma naisten hommaa. Edelleen, vuonna 2018.
    9. Ja entäs synnytys? On joo kivunlievitystä jne, sitä en pelkää. En vaan halua synnyttää. En halua maata reva levällään ihmisten töllisteltävänä ja pusertaa ulos veren ja pa*kansekaista mönttiä, joka kirkuu seuraavat 18 vuotta kaiken mahdollisin eri tavoin – ja jonka takia menetän toimeentuloni, elintasoni ja yksityisyyteni, kaiken spontaaniuden elämästä ja onnen, jota tunnen jokaisena hetkenä, kun joku perheellistynyt tuttava valittaa jotain lapsiin liittyvää asiaa.
    10. Maailma: kuka ihme haluaa tehdä lapsia tänne, kun suomalainen kulttuuri ja kieli ovat niin hävettäviä, että ne on poljettu alimpaan mutaan muiden rinnalla? Muiden rinnalla et ole suomalaisena mitään. Suomalainen ei saa tehdä sitä tätä eikä tuota, mutta maksaa kyllä saa, oi, maksaa saa! Mitään et saa sanoa, tai syntyy someraivo, koska liikaa aikaa omaavilla ei tunnu olevan minkäänlaista kykyä prosessoida tietoa… Rikoksen tehneitä suojellaan kuin kuninkaallisia, kun taas uhrit joutuvat toimimaan omillaan. Koulukiusattu joutuu vaihtamaan koulua, ei kiusaaja. Kaikki on niin väärin kuin olla ja voi!

    Lupaan tehdä kaksi lasta näinä jäljellä olevilla vuosillani, kun:

    1. Kukaan ei tule kertomaan minulle miten lapset tulisi kasvattaa. Minä ja mieheni olemme lapsen elämän ylin auktoriteetti, ei joku sossutantta, joka ei elämänsä aikana ole kyennyt muuta kuin öyhöttämään omien ajatustensa voimalla.
    2. Kukaan ei sorki minua henkilökohtaisilla alueillani, ellen itse sitä toivo. Saan sektion sitä pyytäessäni ilman, että joku besserwisser tulee aukomaan päätään. Eikä kukaan tunge kotiini muka lapsen edun nimissä arvostelemaan, sörkkimään ja utelemaan.
    3. Elintasoni ei laske euroakaan. Palkkakehitys jatkuu kuin olisin istunut työpisteelläni kuin tatti koko poissaoloajan.
    4. Jokainen kotona lasten vuoksi vietetty kuukausi kerryttää eläkettä samalla tavalla kuin esimerkiksi korkeakouluopinnot.
    5. Suomalainen on Suomessa ykkösenä. Meitä varten verot kerätään. Meillä tulisi olla turvallista. Suomalaisen on oltava jonossa aina ensimmäisenä, kun ollaan Suomen rajojen sisäpuolella. Ei niin, että me otamme hatun kouraan ja nöyristelemme, kun EU tai joku isompi tai jossain utopiassa elävä eliittitaho kyykyttää. Suomalaisen on päästävä hyvään sairaanhoitoon, terapiaan, mielenterveysapuun ennen ketään muuta.
    6. Ei aktiivimallia, ei turhaa höynäytystä, byrokratiaa.. Jos olen ilman palkkatuloja, ilmoitan siitä yhdelle taholle ja saan perussumman, jolla kaikki on sitten katettava. Ei lippulappusia, nöyryytystä, uskomattomia vaatimuksia. Tiettyyn tulorajaan asti kaiken saa pitää, jotta mahdollistetaan niiden pienimuotoisten työkeikkojen vastaanottaminen ilman kuukausien tuskaa. Joo, se maksaa aluksi, mutta varmaasti myös itsensä takaisin.

  • Valvomo

    Ministerin kannattaisi tehdö työaikana opintomatka Helsingin itäkeskukseen. Sen jälkeen hän voisi olla huolestunut lähinnä siitä, kuinka suuri prosentti Suomessa asuvasta seuraavasta sukupolvesta on kehitysmaista muuttaneiden siirtolaisten jälkeläisiä toisessa ja kolmannessa polvessa. Pohjois-Suomessa asucien ei tarvitse olla aivan yhtä huolestuneita, onhan lestadiolaisten perheiden keskimääräinen lapsiluku lähes yhtä suuri kuin afrikkalaistaustaisilla.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös