Lounais-Lappi

Länsi-Pohjan synnytystaistelun jättävä ylilääkäri Eila Knuuti: "Pitäkää klinikka pystyssä"

Ylilääkäri Eila Knuuti jäi eläkkeelle ja siirsi taistelukapulan seuraajalleen.

Teija Laurinolli
Länsi-Pohjan synnytystaistelun jättävä ylilääkäri Eila Knuuti: "Pitäkää klinikka pystyssä"

Ylilääkäri Eila Knuuti ei ymmärrä, mitä järkeä on keskittää Suomen kokoisessa synnytyksiä niin rajusti kuin on tehty ja edelleen suunnitellaan. Synnytyksissä on omat riskinsä, niiden lisäksi pitkät matkat pahentavat liikenteen ja hoitoviiveiden riskejä.

Teija Laurinolli

Kun Eila Knuuti aloitti parikymmentä vuotta sitten synnytysten ja naistentautien ylilääkärinä Länsi-Pohjan keskussairaalassa, hän sai edeltäjältään Pentti Niinivirralta kehotuksen.

–Pitäkää klinikka pystyssä, 30 vuotta ylilääkärinä toiminut Pentti sanoi. Jo hänen aikanaan olin innostunut tilastotieteestä, ja siitä on ollut paljon hyötyä myöhemmin, Knuuti kertoo.

Niinivirta tuskin osasi aavistaa, millaiseen taisteluun hänen seuraajansa joutuu muutaman vuoden kuluttua. Nyt kapula on siirtymässä uudelle ylilääkärille, jota ei ole vielä nimitetty. Eila Knuuti aloitti eläkeläiselämän maanantaina.

–En aio jatkaa kamppailua Länsi-Pohjan synnytysten puolesta enää eläkeläisenä. Olen tehtäväni suorittanut. Klinikka kuitenkin täytyy ehdottomasti säilyttää!

Keskittämisvimma puhkesi 15 vuotta sitten.

–Silloin ensi kertaa alettiin esittää, että synnytyksissä laatu ja keskittäminen ovat rinnasteisia. Oikeasti laatuperustetta ei ole, vaan kyse on kustannuksista. Mielestäni säästöt on kohdennettu väärin ja nuoria kohdellaan kaltoin. Synnytysikäisen 15–49-vuotiaan väestön sosiaali- ja terveysmenot ovat kaikkein pienimmät. Kustannukset kohoavat jyrkästi vasta 75–84-vuotiaiden ja etenkin 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä.

Synnytyssairaaloita on karsittu toki jo 1970-luvulta lähtien, mutta nyt jälki alkaa olla karua. Jos laaja ympärivuorokautinen päivystys todellakin keskitetään vain 12 sairaalaan, kartalta katoaisivat muun muassa Kemi, Kajaani, Oulainen, Vaasa ja Mikkeli. Kuopion ja Jyväskylän korkeudelta pohjoiseen kartalle jäisi enää kaksi täppää, Oulu ja Rovaniemi.

–Suomen kokoisessa maassa tässä ei ole mitään järkeä. Synnytyksessä on riskinsä, siihen vielä liikenteen ja hoitoviiveiden riskit. Tilanne on jo perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, Knuuti puuskahtaa.

Muutama vuosi sitten sosiaali- ja terveysministeriön asetus määritti vuosittaiset tuhat synnytystä klinikan säilyttämisen rajaksi ilman poikkeuslupaa. Länsi-Pohjan keskussairaala on saanut luvan kahdesti. Nykyinen on voimassa tämän vuoden loppuun.

–Vuonna 2017 alueelle syntyi 528 vauvaa, joista 10 Oulussa. Yliopistolliseen sairaalaan joudutaan siis lähettämään todella vähän äitejä. Koko keskussairaalan historian aikana on ollut vain seitsemän yli tuhannen synnytyksen vuotta. Syntyvyys on vähentynyt ikäluokkien pienentymisen vuoksi koko maassa.

–Ennen klinikan lopettamisrajana pidettiin sitä, jos synnytykset putosivat alle yhteen päivää kohden. Täytyy muistaa, että gynekologipäivystystä tarvitaan myös keskenmenojen ja naistentautien vuoksi, joten noin 350 vuosittaista synnytystä riittää kyllä klinikan ylläpitoon.

Eila Knuuti säästäisi mieluummin hallintokuluista.

–Mitä maksaa uusi maakuntahallintorakennelma, hän kysyy.

–Harmittaa, ettei Meri-Lappiin saatu kuntaliitosta ja päästy siten nousemaan keskisuurten kaupunkien sarjaan. Se olisi antanut pontta taistelulle.

Nyt Eila Knuuti aikoo hengähtää. Työura Länsi-Pohjan keskussairaalassa erikoislääkärinä alkoi vuonna 1985, jolloin Knuuti oli itsekin kahden pienen lapsen äiti.

–Tytär syntyi vuonna 1980 ja poika 1985. Minusta tuli mummo viisi kuukautta sitten, kun pojan Hertta-tyttö tuli maailmaan. Ehdin vierailla enemmän heidänkin luonaan.

–Tekemistä riittää eläkkeellä. Matkailen, liikun, luen. Keväällä seuraan lintuja, kesällä kukkia.

Innokkaana historian harrastajana Knuuti ei malta olla palaamatta vielä taisteluterveisiin:

–Keskussairaalan perustaminen oli pitkän kamppailun takana, ja silloinkin Rovaniemi ja Oulu vastustivat. Sairaala saatiin silti eikä sen tarve ole vähentynyt.

Synnytyssairaalat Suomessa

Vuonna 1975 sairaaloita oli 62 ja vuonna 1987 yhä 53. Kun keskittämistä ryhdyttiin toden teolla puuhaamaan 15 vuotta sitten, maassa toimi vielä 38 klinikkaa.

Vuoden 2017 alussa synnytyssairaaloita oli jäljellä 25. Määrä putoaa tästä puoleen, jos laaja ympärivuorokautinen päivystys keskitetään 12 sairaalaan.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin keskimääräinen perinataaliluku vuosilta 2007–16 oli maan alhaisin. Kuolleena syntyi tai ensimmäisen elinviikon aikana menehtyi vain 3,5 vauvaa tuhannesta. Lapin sairaanhoitopiirin luku oli 4,3 ja Pohjois-Pohjanmaan 4,4. Vauvat on sijoitettu sairaanhoitopiireihin äidin kotipaikan mukaan, joten vaikeiden tapausten siirto yliopistosairaaloihin ei vääristä suhdelukua.


Kommentit (3)

  • Plappi

    Kumma jos Torniosta on pitkä matka ja mahdoton kulkea Rovaniemelle synnyttämään. Eihän se ole kuin tunnin matka. Pohjois-Lapista moninkertainen aika ja huonommat tiet.

  • Jos

    Onpa hauska uutinen: “jos laaja ympärivuorokautinen päivystys keskitetään 12 sairaalaan.” Laki astui voimaan 1.1.2018. Ei se ole Jos. Mutta Lappari on Lappari.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös