Teija Laurinolli

Keminmaassa sijaitsevan keskiaikaisen Pyhän Mikaelin kirkon lautarakenteinen kattoholvi ei olekaan niin huonossa kunnossa kuin viime kesänä vielä arveltiin.

Ensi arvioiden mukaan kantavat rakenteet olivat syöpyneet heikoiksi ja kattoholvi osin jopa paperinohueksi. Pulmat paljastuivat keväällä 2017, kun vintille piti rakentaa verkkoja estämään pulujen pääsy tilaan. Syöpymisen syyksi nimettiin pulujen jätökset.

Kirkkosalin puolella holvia koristavat arvokkaat ja ainutlaatuiset maalaukset 1600-luvulta.

–Kattomaalaukset eivät ole enää herkkiä vaurioitumiselle. Jäljellä olevat väriaineet ovat puussa hyvin kiinni. Maali on aikojen kuluessa rapissut mutta ei tee sitä enää, kertoo restaurointimestari Lauri Saarinen Livady Oy:stä.

–Holvin yläpuolta on voitu puhdistaa. Siellä on ollut kaikenlaista poroa sekä paikoitellen lahoa, ohentuneita laudanreunoja ja reikiäkin. Kattoholvi ei kuitenkaan ole rapistunut eikä sitä ole vaikea suojella, kunhan huolehditaan, että ilmava vintti pysyy kuivana. Katon saa kuntoon vähillä toimilla.

Helsinkiläinen Livady Oy vastaa restauroinnissa suunnittelusta, tutkimuksesta ja kunnostustöiden johtamisesta. Keminmaan seurakunta toimii urakoitsijana ja korjaustyön varsinaisten tekijöiden työnantajana. Seurakunnan palkkalistoilla puuosien restauroinnin hoitaa haukiputaalainen restaurointimestari Pentti Mehtätalo ja muurin entistämisen rovaniemeläinen uuninmuuraaja Jaakko Moilanen. Apuna on kirvesmiehiä.

Suurin työmaa hankkeessa onkin itäpäädyn muuri.

–Sisäpuolella sen laasti on murentunut hiekaksi ja varissut. Kohtaan on aiemminkin tehty useampia laastikorjauksia, kertoo kirkon rakennushistoriaselvitystä parhaillaan laativa Laura Laine Livady Oy:stä.

–Alkuperäinen on ollut kalkkilaasti, jota nytkin käytetään. Yleensähän rakentamisessa suositaan kovia sementtilaasteja.

Kirkkoa on korjattu 1900-luvulla useasti.

–1930-luvulla konservointitöissä on tutkittu, puhdistettu ja korjailtu seinä- ja laipiomaalauksia sekä rakennettu kulkusiltoja ja puhdistettu ullakkoa, Laine selvittää.

–Laipiota on 1900-luvun mittaan tuettu, nyt sellaista ei ole suunnitelmissa. Uusia kulkusiltoja vintille on rakennettu puhdistamista varten.

Vuonna 1939 holvin laudoituksen päälle erehdyttiin asentamaan kattohuopaa, joka on hautonut kosteutta. Jälkiä siitä näkyy edelleen, vaikka huopa poistettiin 1970-luvun korjauksissa.

Laineen mukaan pieniä lahovaurioita on todettu jo 1970-luvulla, mutta aktiivista lahotilaa ei rakenteissa näy.

–Kattotuolin liitoksista osa on auenneita ja löystyneitä. Tarpeen vaatiessa niitä kiristetään.

Puurakenteita on säilynyt vain alle kymmenessä keskiaikaisessa rakennuksessa Suomessa.

–Pyhän Mikaelin kirkko on harvinaisuus ja todella arvokas. Se on ollut autiona 1700-luvun lopulta lähtien ja päässyt rapistumaan ylläpidon puutteessa. Nykyaikaistamisen paineilta ja ylilyönneiltä on toisaalta säästytty. Rakennus on pysynyt melko autenttisessa kunnossa, mikä tekee siitä erityisen, Laura Laine kehuu.

–Pohjoispuolen katon paanuistakin osa on ilmeisesti 1700-luvulta, ehkä siirretty niin sanotusta keskimmäisestä kirkosta.

Lauri Saarinen on ihaillut keskiaikaisten tekijöiden ja heidän työkalujensa jälkiä ullakolla.

–Salit on vanhoissakin kirkoissa yleensä uudistettu moneen kertaan. Vinttejä ei ole sisustettu.

Restaurointimestari Pentti Mehtätalo ei ole aiemmin työskennellyt aivan yhtä vanhassa kohteessa.

–Tähän mennessä vanhimmat työmaat ovat olleet 1800-luvun alkupuolelta ja yksi aitta ehkä 1700-luvulta.

Kirkkohallitus avustaa

Keminmaan seurakunta on varannut 200 000 euroa Pyhän Mikaelin kirkon restaurointitöihin.

–Kirkossa on paljon restauroitavaa eikä kaikkea voida tehdä nyt. Pyrkimys on, että kirkko saataisiin auki yleisölle kesäksi 2019, kertoo kirkkoherra Sanna Komulainen.

Kirkkohallitukselta seurakunta on saanut avustusta hankkeeseen 30 600 euroa.

–Haettu on 50 000 euroa, jota myös Museovirasto puolsi lausunnossaan. Koska rakennusavustuksen hakijoita oli paljon, summa laski, selvittää seurakunnan talouspäällikön sijainen Jyrki Törmänen.

–Laskentakaavan mukaan emme olisi saaneet mitään, mutta kohteen poikkeuksellisuus vaikutti päätökseen.

Kirkkolailla suojeltujen rakennusten entistämisavustuksista vastaa Kirkkohallitus, rakennussuojelulailla suojeltujen Museovirasto.

–Avustusta ei voi saada molemmista. Kirkko on kuitenkin julkisyhteisö, jolla on verotusoikeus, huomauttaa erikoisasiantuntija Harri Metsälä Museovirastosta.

Hankkeeseen on nimetty antikvaariseksi valvojaksi intendentti Satu Taivaskallio Museovirastosta.

Keminmaan kirkot

1300-luvun alussa perustetun seurakunnan ensimmäiset kaksi kirkkoa olivat puurakenteisia ja sijaitsivat lähempänä Perämerta.

Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin tiettävästi vuosina 1530–1660. Vanhimpia ovat sakasti ja runkohuone, asehuone/eteinen lisättiin myöhemmin. Kristuksen kärsimyshistoriaa esittävät kattomaalaukset lienevät vuodelta 1650. Pyhimysten kuvat, kastemalja ja vihkivesiastia ovat katoliselta ajalta.

Vuonna 1797 seurakunta rakennutti kivikirkon, joka osoittautui pian kelvottomaksi. Pyhän Mikaelin kirkkoa käytettiin ruumishuoneena ja talvihautana.

Käytössä oleva ns. uusi kirkko on valmistunut vuonna 1827 keisari Aleksanteri I:n myöntämin varoin. Sen on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel.

Autiokirkoksi kesäkäyttöön jäänyttä Pyhän Mikaelin kirkkoa on peruskorjattu 1957, jolloin kalustus uusittiin. Vuonna 1629 kuolleen kirkkoherra Nikolaus Rungiuksen muumio lepää kirkossa.


Kommentit (1)

  • Nimetön

    Kyllä kirkolla rahaa on. Pitäisivät parempaa huolta kansallisomaisuudestamme!

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös