Lounais-Lappi

Hävikistä tehdään hyvikkiä – Tarja Sipilälle kasvisruokavaliosta puhuminen on sydämenasia

Maahanmuuttajat ja suomalaiset opettivat toisilleen omia ruoanlaittotapojaan hävikkiruokaa hyödyntäen.

Suvi Pirinen
Mikserin asiakas Kadra Ahmed leikkasi broileria ja Tarja Sipilä laittoi salaattia suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteisessä ruoanlaittotapahtumassa.

Mikserin asiakas Kadra Ahmed leikkasi broileria ja Tarja Sipilä laittoi salaattia suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteisessä ruoanlaittotapahtumassa.

Suvi Pirinen

Yhdessä ry talon keittiössä oli tungosta, kun kirjava joukko suomalaisia ja maahanmuuttajia kokoontui laittamaan ruokaa yhdessä. Tapahtuma oli osa Vihreä ja kestävä Kemi –hanketta, jonka puitteissa halutaan puuttua ruokahävikkiin, ja samalla panostaa kaupunkilaisten terveyden edistämiseen. Kasvisravinto-ohjaajaksi hankkeeseen palkattu Tarja Sipilä järjestää muutaman kerran viikossa hävikkiruoan valmistamis- ja maistelutapahtumia. Tapahtuman lisämausteena maahanmuuttajat pääsivät opettamaan suomalaisille oman kulttuurinsa ruoanlaittotapoja, ja päinvastoin. Samalla vietettiin Mikserin, maahanmuuttajaäitihankkeen ja Yhdessä ry:n yhteisiä kesäjuhlia, sekä Mikserin kevätkauden päätösjuhlaa.

– Me laitetaan suomalaista hernekeittoa, ja saatiin kotimaista kaaliakin tuolta hävikistä, niin tehdään kaalisalaattia. Muutetaan hävikki ihanaksi hyvikiksi, Sipilä sanoo.

Sipilällä on kaupungintalon alakerrassa pieni keittiö, johon hän kerää marketeista hävikkiruokaa hanketta varten hankitulla tavarapyörällä.

– Sen katson, että ne ovat varmasti hyviä. Saan jo siellä marketissa vaikuttaa siihen, että otan vain ne, mitkä ovat mielestäni sopivia.

Keittiöllään Sipilä vielä tarkistaa tuotteet, pesee ne ja säilöö jääkaappeihin ja pakastimiin. Hävikistä hän saa pääasiassa vihanneksia ja hedelmiä, ja eri yhteisöjen kanssa järjestetyissä hävikkiruokatapahtumissa on tähän asti valmistettu kasvisruokaa. Sipilä kertoo, ettei tavoitteena ole kuitenkaan saada ihmisiä syömään pelkkää kasvisruokaa, vaan lisäämään sen osuutta ruokavaliossa.

– Siitä, kun itse kävin koulua 50 vuotta sitten, lihankulutus on Suomessa ainakin tuplaantunut, ihan reilustikin. Jos joka päivä syö lihaa, niin ei se millään ehdi sulaa. Kyllä sellainen iso pihvi vaatii monen päivän sulattelemisen. Joka päivä ei tarvitse kyllä sitä lihaa syödä, Sipilä toteaa.

Somaliasta kotoisin oleva Kadra Ahmed leikkasi broileria maahanmuuttajien valmistamaa afganistanilaista ruokaa varten. Hän kertoo, että aikaisemmilla kerroilla maahanmuuttajien ryhmä on valmistanut kasvisruokaa, mutta tällä kertaa haluttiin kanaa riisin kanssa. Broileri täytyi ostaa itse, koska sitä ei saatu hävikistä.

– Olen ollut mukana joka kerta, ja aina on valmistettu eri ruoka. Mikserin ruokakerhossa päätimme mitä tehdään.

Ahmed opiskelee ammattikoulussa leipuriksi. Suomalaisista ruoista hän pitää kalakeitosta ja perunamuusista, mutta muutoin pitää suomalaisten tapaa maustaa ruokia liian erilaisena verrattuna hänelle tuttuun ruokakulttuuriin.

Maahanmuuttajien ja suomalaisten yhteinen hävikkiruoanlaittotapahtuma järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Tapahtumaan osallistui Mikserin ja Yhdessä ry:n asiakkaiden lisäksi myös psykiatrisen kuntoutusyksikkö Risteyksen asiakkaita.

Kasvisruokaa harkiten

Tarja Sipilälle kasvisruokavaliosta puhuminen on sydämenasia. Hän on aikaisemmin pyörittänyt kasvisruokaravintolaa, ja pitänyt kursseja kasvisruokavaliosta, joten työ Vihreä Kemi- hankkeen kasvisravintoneuvojana oli luonnollinen jatkumo hänen työhistoriassaan.

Sipilällä on erityisenä huolenaiheena, että osa nuorista, jotka alkavat nykytrendin mukaisesti kasvissyöjiksi, eivät ehkä ota riittävästi selvää korvaavista proteiininlähteistä.

– Tässä on nyt melkein kyllästymiseen asti puhuttu joka paikassa kasvisruoasta, mutta kun siitä puhutaan, niin pitäisi olla se vastuu, että levitetään myös tietoa millä lihan voi korvata. Jos sitä ei korvata kasvisproteiineilla, niin saattaa parin vuoden päästä heiketä rauta-arvot, ja sitten ei jaksa mitään.

Helppona vinkkinä Sipilä sanoo, että siemenet ja pähkinät kannattaa liottaa ennen käyttöä, jolloin niiden entsyymiarvo moninkertaistuu, ja ne imeytyvät ihmisen elimistöön paremmin.

Tarja Sipilä kiinnostui itse kasvisravinnosta 30 vuotta sitten vakavan sairastumisen myötä. Hän kokee kasvisravintoon siirtymisen nopeuttaneen osaltaan toipumista.

– Sellaisessa elämäntilanteessa, kun on jotain sairautta, elimistölle jää paremmat mahdollisuudet parantaa itsensä, kun syö kevyttä, puhdasta ja hyvin sulavaa ruokaa. Silloin ei mene energia sen ruoan sulattamiseen. Ja kasvisruoka on hyvin entsyymipitoista. Kyllä minusta tuntuu, että kasvisruoka pitää muutenkin pirteämpänä, Sipilä sanoo.

Sipilä kertoo, että kuka vain voi kerätä porukan kasaan, ja tilata häneltä maksuttoman ruoanlaittotuokion, missä opetellaan yhdessä laittamaan terveellistä kasvisruokaa. Tai jos joku asia mietityttää, voi vaikka käydä hänen keittiöllään juttelemassa ja kysymässä neuvoa ravintoasioissa.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös