Sanomalehti koulussa

Ura, joka alkoi keittiön roskakorista: ”Mä oon sisäisesti jo superstara”

Jasu Hintsala jätti yliopisto-opinnot kesken heittäytyäkseen täysipäiväisesti pakkomielteensä valtaan. Lahjakas nuori taiteilija ei epäröi ottaa riskejä, sillä ennen pitkää koittaa päivä, jona hän menettää kaiken.

Jasu Hintsala jätti yliopisto-opinnot kesken heittäytyäkseen täysipäiväisesti pakkomielteensä valtaan. Lahjakas nuori taiteilija ei epäröi ottaa riskejä, sillä ennen pitkää koittaa päivä, jona hän menettää kaiken.

Jussi Leinonen
Ura, joka alkoi keittiön roskakorista: ”Mä oon sisäisesti jo superstara”

Jasu Hintsala elää inspiraatiostaan - ja inspiraatiolleen. Tunne oli jo pikkulapsena niin voimakas ja koukuttava, että se ajoi nuoren taiteilijan hivenen epätoivoisiin tekoihin.

Sonja Huhtaniska

Äiti on taas piilottanut piirustuspaperit. On siis mentävä lähteelle, päättää kuusivuotias Jasmine ”Jasu” Hintsala ja hiipii vaivihkaa keittiön roskakorille.

Tyttö kaivautuu kädellään varovasti talousjätteen sekaan. Hmm... maitotölkki. Tähän ei voi piirtää.

Sitten sormiin osuu avattu kirjekuori tai jokin isän maksama lasku. Sydän hypähtää riemusta.

Paperia!

Tyttö rynnistää tukka putkella pöydän ääreen, tarttuu silmät palaen mustekynään.

Tapahtuu ihme: vesilasku lakkaa olemasta vesilasku, muuttuu villieläinten valtakunnaksi.

Eläimet ovat Jasulle intohimo, kenties jopa pakkomielle. Tyttö tuijottaa VHS-kasetille nauhoitettuja luontodokumentteja kuin hypnotisoituna. Toisinaan hän viettää tuntikausia juoksennellen yksinään lähimetsässä, kuvittelee olevansa ihmissyöjätiikeri.

Nuori taiteilija lisää teokseen yksityiskohdan toisensa perään, kadottaa itsensä inspiraatioon. Ei kykene pysähtymään.

Juuri tämän takia paperit ovat piilossa. Muuten ne olisivat koko ajan loppu.

- En voi ottaa ideoistani kunniaa. Ne vain tulevat päähäni. Poks, poks, poks.

On kulunut lähes 20 vuotta, mutta poksahtelu Jasu Hintsalan, 24, päässä sen kuin jatkuu. Sen näkee heti, kun astuu sisään nuoren taiteilijan yksiöön.

Asunnon seinät on vuorattu suurilla ja värikkäillä vesiväritöillä. Lähes kaikki esittävät eläimiä.

Vieraiden on vaikea keksiä, mihin istuutua. Ruokailuryhmää tai sohvaa ei ole. Itse asiassa asunnossa ei ole mitään muuta kuin alkoviin sysätty sänky ja erilaisia työskentelypisteitä, joilla tehdään taidetta.

No, ja yksi jumppapallo. Se ei ole järin luottamustaherättävä näky.

- Saisin mä tänne sohvan, jos haluaisin. Mutta en halua. Taide menee kaiken edelle, Hintsala naurahtaa tilaa raivatessaan.

Odotellessa sopii ällistellä taiteilijan pökerryttävän pikkutarkkoja teoksia. Onko ne tosiaan tehty vesiväreillä? Jokainen peruskoulussa pensseliä pidellyt tietää, miten vaativa tekniikka on kyseessä.

- Ei se mulle ole vaikeaa. Mä en missään vaiheessa pysähdy miettimään, meneekö mun seuraava pensselinveto sinne, minne sen pitää. Mä tiiän, että se menee, Hintsala sanoo mutkattomasti.

Jussi Leinonen
Lähes kaikki Hintsalan työt ovat eläinaiheisia. Taiteilija hallitsee vaativan vesiväritekniikan suvereenisti.

Lähes kaikki Hintsalan työt ovat eläinaiheisia. Taiteilija hallitsee vaativan vesiväritekniikan suvereenisti.

Aina kaikki ei ole ollut yhtä mutkatonta. Luomisvimman vallassa roskakoria ronkkineen nuoren taiteilijan maailma mullistui jo ala-asteen alussa, kun yksi luokkakavereista meni möläyttämään:

- Ootpa sä hyvä piirtään! Paljon parempi ku mä!

Kohta muutkin alkoivat huomautella asiasta.

Oi, Jasu on niin taitava. Jasu miten sä osaat? Jasu, Jasu, Jasu.

Kehuista kehkeytyi kriisi.

- Silloin mun piirustuksille annettiiin ensimmäistä kertaa arvo. En koe, että se oli hyvä asia. Siihen asti olin piirtänyt, koska se oli hauskaa. Sen jälkeen aloin tehdä sitä yhä enemmän hakeakseni arvostusta, Hintsala myöntää.

Kehittyminen taiteilijana nivoutui nopeasti ja petollisesti osaksi nuoren tytön itsetuntoa: oli oltava aina vain parempi, jotta lunastaisi omat ja muiden odotukset.

Paine oli vähällä nujertaa, viedä tekemisestä kaiken ilon. Silti kynää ei saattanut laskea kädestään. Kuvat kumpusivat liian syvältä, vaativat tulla todeksi.

Lopulta, vuosien kipuilun jälkeen, Hintsala koki helpottavan oivalluksen.

- Tajusin, että on aivan sama piirränkö mä tosi paskasti vai tosi hyvin. Lopputulos on sama: jonakin päivänä mä kuolen ja menetän kaiken.

Oivalluksella oli kauaskantoiset seuraukset. Kuristava paine poistui, vilpitön tekemisen ilo palasi.

Hintsala päätti lopettaa kuvataideopettajan opinnot Lapin yliopistossa ja perusti yrityksen nimeltä Jasu Wonder World, aikeenaan elättää itsensä pelkästään taiteella.

Tutkinnon puuttuminen ei pelota.

- Mä oon sisäisesti jo superstara. Ihmiset ei vaan vielä tunne mua, taiteilija naurahtaa.

Mutta ei lainkaan ylimielisesti, vaan niin kuin ihminen, joka todella uskoo tekemiseensä. Se on virkistävää.

Tulevaisuudessa Hintsala näkee itsensä vesiväri- ja sarjakuvataiteilijana sekä kirjailijana. Itse asiassa hän työstää parhaillaan kuvituksia esikoisteokseensa, joka käsittelee koulukiusaamisen uhriksi päätyvää Sebastian-kirahvia. Julkaisusopimusta kirjalle ei vielä ole. Hintsala on kirjoittanut teoksen suomeksi, mutta aikoo kääntää sen itse myös englanniksi.

Jussi Leinonen
Hintsala työstää parhaillaan esikoisteostaan, Sebastian-kirahvista kertovaa satukirjaa.

Hintsala työstää parhaillaan esikoisteostaan, Sebastian-kirahvista kertovaa satukirjaa.

Kansainvälistymishaaveistaan huolimatta Hintsalalla ei ole aikomusta muuttaa pois Rovaniemeltä. Täällä on juuri sopivasti metsää missä juoksennella, joskaan taiteilija ei enää kuvittele olevansa ihmissyöjätiikeri.

Ei kuitenkaan ole totta, etteikö häntä jo tunnettaisi. Hintsala on alkanut saada vähitellen nimeä.

Nytkin tekeillä on yksityishenkilön tilaama suuri tilaustyö, joka esittää metsäkaurista. Ympäri asuntoa lojuu myös monenlaisia tuotteita, kuten säkillinen t-paitoja ja magneetteja, joihin on painettu taiteilijan teoksia. Ne menevät taidetapahtumissa hyvin kaupaksi.

Toimittaja ja kuvaajakin innostuvat niistä. Kuvaaja hypistelee pöllö-paitaa, pihi toimittaja pöllö-magneetteja.

- Pöllö on ollut hyvin suosittu, Hintsala nyökyttelee.

Mutta miksi. Miksi Hintsala maalaa nimenomaan pöllöjä, peuroja, tiikereitä ja muita luontokappaleita? Onko taustalla jokin poliittinen agenda?

Oikeastaan ei. Syy on yllättävän henkilökohtainen, ainakin siihen nähden, kuinka kepeitä Hintsalan teokset ovat katsoa.

Taiteilijaa kiehtoo eläinten teeskentelemättömyys: se, etteivät ne ”filtteröi” eli suodata omaa käytöstään mitenkään, vaan ovat juuri sellaisia kuin ovat.

Samaa luonnollisuutta Hintsala haluaa ilmentää itsessään.

- Mulla on ollut pienestä saakka vaikeuksia oppia olemaan ihmisten kanssa. On ollut niin paljon sääntöjä, miten saa käyttäytyä ja miten ei. Olen kokenut itseni kömpelöksi ja jännittänyt aivan arkisiakin asioita sairaalloisesti, mutta pitänyt sen äärimmäisen hyvin piilossa.

Kömpelö jännittäjä? No eipä uskoisi. Hintsalan habitus on niin pursuileva ja valoisa. Siinä ei tunnu olevan mitään pidäteltyä.

Eikä siinä olekaan, enää. Samalla kun Hintsala luopui taiteeseen liittyvistä paineistaan, hän luopui myös yleisesti ottaen tarpeesta miellyttää muita; aivan sama kuinka outona pitävät, Jasu on Jasu.

Rohkea Hintsala on avannut itseään paljon. Tuntuu, että pitää kiittää.

- Kiitos luottamuksesta. Saat kyllä sitten lukea jutun ennen kuin se julkaistaan.

Mutta taiteilija vain kohauttaa olkiaan kuin sanoakseen, kirjoita mitä haluat.

- Ei tää oo arkaluontoista, tää on elämää.

Jussi Leinonen

Kommentit (1)

  • Nimetön

    Jasu❤ jospa suurin osa ihmisistä ajattelis samoin kuin sinä maailma ois vapaampi ja miellyttävämpi paikka niin ihmisille kuin eläimillekkin.sinun ajattelu tapasi just toi, ihan sama mitä muut ajattelee juurikin sinusta ei hetkauta pätkääkään vaan olet oma itsenäine Jasu.se säästää sinun sisintäsi ja jättää voimavaroja sille tärkeälle työllesi mitä teet tällä hetkellä, toi koulukiusaamista käsittelevä kirjasi avaa varmasti sinulle polkuja uuteen ja haastavaan elämääsi❤ jatka hyvän urasi alkua ponnekkaasti ja tarmolla.siunausta elämääsi Jasu💕

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös