Lukemisto

Tältä näyttää hääselfie yli 100 vuoden takaa: Rakastunut Hildur Larsson myi kuvaamonsa ja meni seuraavana päivänä naimisiin

Hildur Larsson
Tältä näyttää hääselfie yli 100 vuoden takaa: Rakastunut Hildur Larsson myi kuvaamonsa ja meni seuraavana päivänä naimisiin

Hildur ja Elis Sammallahden hääselfie syyskuussa 1916.

Risto PyykköJuttusarja kertoo valokuvaaja Hildur Larssonista.

Metsänhoitaja Elis Sammallahti oli rakastunut tulisesti.

– Monta pusua kaikessa hiljaisuudessa lähettää sinulle sinun vaskenpalasesi, Sammallahti päätti Ylitornion Pessalompolosta huhtikuussa 1916 lähettämänsä kirjeen, joka pursui lemmenluritusta.

Kirjeen sai Hildur Larsson. Sammallahti oli kosinut valokuvaajaa kirjeitse maaliskuussa ja saanut myönteisen vastauksen.

Elis Sammallahti oli syntynyt Lundahlina apteekkariperheeseen Oulun läänin Pyhäjärvellä vuonna 1884, opiskellut metsänhoitajaksi ja päätynyt metsäyhtiöiden "pääkaupunkiin" Rovaniemelle, jonne sadat metsäammattilaiset muuttivat 1900-luvun alkupuolella.

Sammallahti oli Ilmari Kiannon serkku. Punaisen viivan ja Nälkämaan laulun julkaisseena Kianto oli jo maankuulu korpikirjailija pitäessään lausuntailtaa Rovaniemen yhteiskoululla 1914. Yleisössä istunut Sammallahti kuvaili kuulun sukulaisensa lausunnan muistuttaneen lähinnä professorin puhetta.

Kianto ei jäänyt huonommaksi, vaan nimesi Sammallahden lehtien palstoilla "sattumametsänhoitajaksi" ja "vihellystaiteilijaksi".

Ilmeisen boheemista, musiikkia harrastaneesta Sammallahdesta tuli Hildur Larssonin ensimmäinen ja ainoa suuri rakkaus.

Valokuvaajan vaiheita tutkineen Timo Heiskarin mukaan Larssonin elämässä oli ollut ennen sitä vain työ, perhe ja ystävät – tässä järjestyksessä.

– Eliksen lähestymisen ja vuolaiden rakkauskirjeiden myötä hän näyttää löytäneen uuden puolen itsestään, Heiskari sanoo.

Ystävättaret varoittelivat rakkauden alkuhuumasta, jonka takana odottaisivat pettymykset, mutta rakastunut nainen piti päänsä.

Avioiduttuaan Elis Sammallahden kanssa Hildur Larsson jäi kotirouvaksi, kuten ajan tapoihin kuului.

Avioiduttuaan Elis Sammallahden kanssa Hildur Larsson jäi kotirouvaksi, kuten ajan tapoihin kuului.

Kirkkoherra Aatu Laitinen vihki parin Rovaniemen puisessa ristikirkossa 16. syyskuuta 1916.

Jostain syystä tästä käänteentekevästä tapahtumasta ei ole säilynyt kuvia lukuun ottamatta studiossa otettuja hääkuvia sekä otosta, jonka tuore aviovaimo näppäsi vihkiparista peilin kautta: noin 100 vuotta ennen kuin selfieistä alettiin puhua.

Hääpäivänä Larssonista tuli Sammallahti ja valokuvaajasta metsänhoitajan rouva.

Päivää ennen vihkimistä hän oli myynyt Kreetta Auttille kutakuinkin kaiken, mitä oli kertynyt noin 10 vuoden yrittäjäuran aikana: muun muassa ateljeekameran, erilaisia valokuvaustarvikkeita, monenlaisia kuvaustaustoja ja 4600 maisemapostikorttia, jotka oli painettu hänen omista kuvistaan.

Autti oli kuvaamolle tilat vuokranneen perheen tytär, eikä ole tiedossa, kuvasiko hän itse. Varmaa on, että pikkusiskot Lyyli ja Hanna Autti aloittivat tiloissa kuvaamotoiminnan vähän vartuttuaan.

Hildur jätti pienemmän kameran itselleen. Sillä hän jatkoi kuvaamista omaksi ilokseen muutettuaan metsänhoitajan puustelliin Kolarin Sieppijärvelle, jossa Elis Sammallahti hoiti virkaansa.

Hildur ja Elis Sammallahden lapset Rakel (vas.), Hilkka ja Lasse kotipihallaan Kolarin Sieppijärvellä.

Hildur ja Elis Sammallahden lapset Rakel (vas.), Hilkka ja Lasse kotipihallaan Kolarin Sieppijärvellä.

– Hildur lopetti ammattikuvaajana juuri silloin, kun hän alkoi olla parhaimmillaan, Timo Heiskari arvioi.

– Sieppijärven kuvista näkee, että annettavaa olisi ollut vielä paljon.

Rakel Sammallahti istuu isänsä, musiikkia harrastaneen metsänhoitaja Elis Sammallahden sylissä.

Rakel Sammallahti istuu isänsä, musiikkia harrastaneen metsänhoitaja Elis Sammallahden sylissä.

Kahdella tyttärellä ja yhdellä pojalla kasvanut perhe palasi 1925 Rovaniemelle ja asui Kemi Oy:n Konttisessa syksyyn 1929, ennen kuin muutti pysyvästi Helsinkiin.

Siellä metsänhoitajan rouva hoiti kotiaan ja perhettään, harrasti käsitöitä ja kuvasi kaupunkiympäristöä Topeliuksenkadun asunnon liepeillä.

Vanhemmiten Hildur Sammallahti kärsi sydänvaivoista ja kuoli 69 vuoden iässä toukokuussa 1952 – arvaamatta, että hänen upea kuvajäämistönsä nousisi historian hämäristä päivänvaloon vasta 76 vuotta myöhemmin.

Viimeisinä elinpäivinään hän muisteli perheelleen, miten ystävättaret olivat rakastumisen hetkellä varoitelleet häntä pettymyksistä, joita avioliitto toisi.

– Mutta sitä päivää ei koskaan tullut, hän sanoi.

Sammallahden perhe Rovaniemen Konttisessa 1920-luvun lopulla.

Sammallahden perhe Rovaniemen Konttisessa 1920-luvun lopulla.

Lapin Kansan avoin verkkogalleria esittelee 100 kuvaa Hildur Larssonilta.

Juttusarja Hildur Larssonista päättyy tähän. Tästä voit lukea juttusarjanensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen osan.


Lue myös nämä


Kommentit (3)

  • Eila Sammallahti

    Hääselfien koivukehyksinen fasettihiottu peili on seinälläni Helsingissä.
    Eila Sammallahti
    Hildur Sammallahden Lasse-pojan tytär

  • Hilkka Sammallahti-Asanti

    Toimittaja ihmetteli miksi hääjuhlasta ei ole kuvia. Niitä me jälkeläisetkin kaipailemme. Aino Castrenin ja Einar Sahlsteinin häistä niitä kuitenkin löytyi. Myös hildurin ja eeliksen kihlaus ajan kirjeenvaihto on säilynyt ja tehty kirjaksi. Suureksi iloksemme Hildur-isoäitimme tuotantoa nyt ikuistetaan ja hän saa ansaitsemansa arvostuksen. Kiitos Lapin kansan, Timo Heiskarin ja Risto Pyykön.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös