Johanna Sarriola

–Itsenäisyys on tärkeää sekä suomalaisille että saamelaisille, presidentinlinnassa jo useampana vuonna aiemminkin juhlinut Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kuvailee.

Sanasta Suomi Sanila-Aikiolle tulee mieleen osaaja, edelläkävijä, kaksi kansaa ja rauha.

–Vaikka sekä saamelaisilla että Lapilla on monia haasteita, on hyvä muistaa, millainen vakaus sadan vuoden aikana on saavutettu.

Sanila-Aikion puvulla on myös viesti. Hän on koristellut sen miehensä Leo Aikion Näätämöjoesta pyytämien lohien selkänikamilla. Tällä Sanila-Aikio haluaa osoittaa tukensa saamelaisten perinteiselle kalastukselle virtaavissa vesissä ja muistuttaa saamelaisten kestävästä tavasta hyödyntää luonnonresurssejaan.

Kolttasaamelaisissa käsitöissä on Sanila-Aikion mukaan perinteisesti käytetty lintujen ja kalojen selkänikamia helminä. Sama kirjailumateriaali on viime aikoina tehnyt paluun.

Sanila-Aikio on ommellut sekä oman että miehensä puvun. Sanila-Aikion korvakorut ja Aikion puvun hakaset ovat poronluuta ja ne on tehnyt utsjokinen saamelaiskäsityöntekijä Ilmari Tapiola. Sanila-Aikion laukku on poron sisnanahkaa. Sen on tehnyt lupaava nuori käsityöntekijä Irina Saijets Inarista.

Sanila-Aikio toivoo, että Lapissa löytyy yhteinen tahtotila erilaisten asioiden edistämiseksi.

–Uskon, että tulevaisuus näyttää hyvältä.


Lue myös nämä


Kommentit (3)

  • Gunnar Pettersson

    Norjan ja Suomen tutkijoiden, neuvottelijoiden ja päättäjien olisi pitänyt tuntea kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden periaatteet ja menestyksekkään suojelun avain: suojelu ei onnistu paikallisten oikeudenomistajien yli kävelemällä ja pyyhkimällä saappaat heidän selkäänsä, vaan kaikkien mainittujen osapuolten yhteisymmärryksellä. Hedelmätöntä on myös paikallisten ja turistikalastajien vastakkainasettelu. Suomalaiset esivanhempanne ovat jo aikoja sitten tienneet että kateus vie kalat vedestä.

  • perinteinen kulkutus ryöstökalastus

    ja rokastus, sun muu kalojen kiduttaminen ei ole kovinkaan kunnioitettavaa. 1800 -luvulla tenojokivarressa asui muutama sata ”lappalaista”. Eivät saaneet paljoakaan vahinkoa aikaiseksi tenojoella, kun heitä oli niin vähän ja homma niin tehotonta, että nälkään kuolivat. Nykypäivänä ja nykyisillä moottoriveneillä ja kunnon kalastusvehkeillä muodostavat suurimman yksittäisen uhan tenojoen lohelle. Turistikalastus on viherpipertämistä siihen verrattuna.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös