Ruotsi jakaa extratukea pohjoisen maanviljelijöille – Suomessa ei mahdollisuutta samaan

Ruotsi haki EU:lta lupaa maksaa aiempaa enemmän kansallista tukea. Suomellakin olisi lupa maksaa nykyistä enemmän, mutta kansallinen budjetti tulee vastaan.

Jouni Porsanger
Ruotsi jakaa extratukea pohjoisen maanviljelijöille – Suomessa ei mahdollisuutta samaan

Ruotsi on korottanut kansallisen, pohjoisen Ruotsin alueelle myönnettävän maataloustukensa noin 40 miljoonaan euroon. Se on silti vain murto-osa Suomen maksamasta tuesta: täällä Pohjois-Suomen viljelijät saavat tänä vuonna kansallista tukea 295 miljoonaa euroa.

Niina Lavia

Ruotsi tukee nyt maataloutta entistä innokkaammin.

Ruotsin valtiopäivät hyväksyi vastikään maaseutupaketin, jossa myönnetään lisätukia muun muassa yrittäjille, koulutukseen, asumiseen ja kuljetukseen.

Paketissa on erikseen korvamerkitty pohjoiselle Ruotsille ylimääräinen Norlannin maatalouden tuki, jota maksetaan vuosittain sata miljoonaa kruunua eli noin kymmenen miljoonaa euroa.

Lisätuille on EU:n hyväksyntä. Euroopan unioni kontrolloi kansallisten tukien määrää, jotta niistä ei aiheudu markkinoille epätasa-arvoista kilpailutilannetta.

Olisiko Suomella mahdollisuutta neuvotella EU:n kanssa samanlainen kansallinen lisätukipaketti? MTK:n maatalousjohtajan Johan Åbergin mukaan ei.

–Suomella on nytkin EU:n lupa maksaa nykyistä suurempia tukia. Mutta kansallinen budjetti tulee vastaan.

Suomessa maksetaan maataloustukea tänä vuonna yhteensä 325 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Suomen osuus on 295 miljoonaa euroa. Suurin osa rahasta on suunnattu maidontuotantoon. Summaan sisältyvät myös liha- ja kasvituotannon tukirahat.

Euroopan komissio arvioi viiden vuoden välein, miten maataloustukia on Suomessa maksettu ja miten tuotanto on kehittynyt. Edellinen arvio tehtiin pari vuotta sitten. Silloin Suomen maksuvaltuuksia parannettiin.

Jos tukia haluttaisiin nyt nostaa, hallituksen pitäisi esittää lisätalousarviota, jolla maatalouteen suunnattaisiin lisärahaa.

–Sellaista ei ole näköpiirissä. Yleinen taloustilanne vaikuttaa myös maatalouden tukiin, Åberg sanoo.

Vielä kymmenen vuotta sitten Suomi maksoi maataloudelle kansallista tukea yli 600 miljoonaa euroa.

Suomi maksaa nykyiselläänkin maataloustukia huomattavasti Ruotsia enemmän. Åbergin mukaan Ruotsissa on havahduttu oman ruuantuotannon tärkeyteen vasta ihan viime vuosina.

Aiemmin Ruotsin hallinnolla ei ollut juurikaan intoa tukea maataloutta. Tuotanto haluttiin myös keskittää parhaiten tuottaville alueille.

Siksi nyt noin 90 prosenttia Ruotsin maatiloista sijaitsee Tukholman eteläpuolella. Pohjois-Ruotsin maatalous on lähes kokonaan kuihtunut. Sieltä saadaan vain muutama prosentti koko maan tuotannosta.

Ruotsissa kokeiltiin 1990-luvun alussa myös maataloustuista luopumista. Ajatus oli, että maatalouden pitäisi pärjätä omillaan.

Kokeilun seurauksena tuotanto romahti, ja moni tila joutui lopettamaan toimintansa. EU:hun liittymisen myötä maatalous alkoi jälleen saada tukia.

–Ruotsi on avoin, vientisuuntautunut maa. Siellä ajatus on ollut, että ruokaa saa aina ostettua muualta.

Suomessa sen sijaan on Åbergin mukaan valinnut aina varsin laaja yhteisymmärrys siitä, että oman, puhtaan ruuan tuottaminen on tärkeää. Verrattain hyvästä tukijärjestelmästä huolimatta Suomen maatalousyrittäjät ovat ahtaalla.

–Tukipolitiikka tuo maataloudelle peruspohjan. Kannattavuutta se ei varmista, vaan tulos täytyy hakea markkinoilta.

Ruotsin tuki maaseudulle

Ruotsi on päättänyt tukea maaseutua yhteensä 2,6 miljardilla kruunulla vuosina 2018–2027. Raha jaetaan 30 maaseutukunnalle, joissa kamppaillaan esimerkiksi korkean pitkäaikaistyöttömyysasteen kanssa.

Lisäksi maaseutupakettiin kuuluu muun muassa 430 miljoonaa kruunua elinkeinoelämälle ja yrittäjille, 44 miljoonaa koulutukseen, 105 miljoonaa asumiseen ja kuljetukseen ja sekä 22 miljoonaa kruunua kulttuuriin.

Tähän asti Ruotsi on maksanut Norlannin maataloudelle tukea 318,67 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Tänä ja seuraavana neljänä vuotena maksetaan 422,92 miljoonaa kruunua. Tämän enempään EU:lta ei ole tällä hetkellä lupaa.

EU-komissio suunnittelee parhaillaan maatalouden EU-tukien leikkaamista noin viidellä prosentilla.


Lue myös nämä


Kommentit (3)

  • Nimetön

    Ulkomainen ruoka ei ole ainakaan sen jälkeen enää halpaa kun oma tuotanto on alas ajettu. Sieltä tulevat sen jälkeen korkean hinnan kaupanpäällisinä antibioottijäämät ja antibioottiresistenssi sekä monet mikrobiongelmat. Mutta niinhän se on, että puhdasta ruokaa ei arvosteta kun sitä vielä on. Sitten syödään sitä mitä satutaan käsiin saamaan. Keskeinen turvallisuustekijämme on hyvä elintarvikeomavaraisuus – jopa tärkeämpi kuin uudet hävittäjälentokoneet.

  • Nimetön

    Ruotsissa on syyskuussa vaalit.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös