Rovaniemen uudesta asuinalueesta kylämäinen puukaupunki, jossa on taloja pikku tonteilla ja viljelyspalstoja vieressä

Metsäruusun/Ojanperän alueelle on haettu ideaa vanhoista puukaupungeista, myös vanhasta puu-Rovaniemestä.

Heini Hiukka ja Kati Moilanen
Rovaniemen uudesta asuinalueesta kylämäinen puukaupunki, jossa on taloja pikku tonteilla ja viljelyspalstoja vieressä

Havainnekuvassa on yksi niistä tutkielmista, joita Oulun yliopiston Moderni Hirsikaupunki – Lappi -hankkeessa tehtiin Metsäruusun rakentamisesta. Asuinpientalokortteli voi olla vaikka tämän näköinen. Kaavaan ei kuitenkaan tule määräystä, että talojen pitäisi olla nimenomaan hirrestä.

Outi Torvinen

Entinen maaseutuopiston alue Kemijoen rannassa muuttuu puukaupunkimaiseksi asuinyhteisöksi Rovaniemen Ojanperällä.

Metsäruusuksi nimetylle alueelle on tulossa pieniä omakotitontteja ja tiiviitä pientalokortteleita, joista toivotaan yhteisöllisiä pihapiirejä.

Vanhoja tulvapeltoja on varattu palstaviljelyyn, sillä omalle tontille ei välttämättä mahdu kasvimaata. Se joka haluaa, voi laajentaa pihaansa vuokraamalla vierestä viljelyspalstan.

–Tiivis, matala ja kaupunkimainen. Se on vanhan puukaupungin idea sillä lailla muutettuna, että pihasta puuttuvat navetat, kaupunginarkkitehti Tarja Outila kuvailee uutta asuinaluetta.

Rakentamisen tueksi Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikössä tehtiin selvitys siitä, millaisilla talomalleilla Metsäruusun puutalokortteleita voisi toteuttaa.

Mukana on ollut myös teknillisen tiedekunnan tuotantotalous, sillä Outila pitää tärkeänä, että suunnitelmat ovat taloudellisesti toteuttamiskelpoisia.

–Alueen pitää palvella tavallisia ihmisiä. Sen pitää olla hintatasoltaan sellainen, että sinne pystytään tulemaan. Sen pitää olla myös sellainen, että meidän rakennusliikkeemme saavat siellä jalansijaa, koska siitä on tulossa puurakentamisen koekohde.

Perinteistä kyläraittia

Liikkeelle lähdettiin modernista hirsirakentamisesta, mutta kaavoituksen sparrausryhmä käänsi lähtökohtaa enemmän vanhan puu-Rovaniemen suuntaan.

Siihen aikaan kaupungin rakennuksissa oli harjakatot ja räystäät. Katutilaa rajasivat pientalot ja liikerakennukset sulassa sovussa.

–Metsäruusuun haetaan kylämäisyyttä ja inhimillistä mittakaavaa. Pääkaduilla pyritään raittitunnelmaan.

Sen takia useimmat pientalokorttelit on suunniteltu niin, että talot rakennetaan kiinni kadun reunaan. Lisäksi on tulossa määräys kaikkien pientalotonttien aitaamisesta.

–Näin varmistetaan, että miljööstä tulee jännittävä. Osasta halutaan umpikorttelimaisia kokonaisuuksia, jolloin niistä tulee yhteisöllisiä.

Asukkaiden viljelyspalstat jatkavat maaseutuopiston viljelyperinnettä. Palstoista syntyy tavallaan puistoa alueen keskellä olevan lammen rantaan.

Heidi Liikala

Puutalojen koealue

Koealue tarkoittaa sitä, että kaikki uudet rakennukset on rakennettava pääsääntöisesti puusta.

Outila arvioi, että se on vaativa juttu, sillä määräys koskee myös kerrostaloja, liikekeskusta ja päiväkotia.

Ajatus on kuitenkin, että myös pienet rakennusliikkeet pystyvät toteuttamaan yksittäisiä korttelikokonaisuuksia.

–Pientalotehtailla ja hirsitalotehtailla on nyt näytön paikkoja tuolla alueella.

Näyttöjen suunnittelua ei tarvitse aloittaa tyhjästä, sillä yliopiston taustaselvitystä voi käyttää ideapankkina.

Pyöräpaikat pakollisia

Metsäruususta aiotaan myös ekologinen asuinalue.

Sitä tulee muun muassa puurakentamisesta, tiiviydestä ja uusiutuvien sekä hajautettujen energiamuotojen hyödyntämisestä.

–Ekologisuus on myös sitä, että pyritään minimoimaan katuverkkoa.

Kaavaan tulee ensimmäistä kertaa Rovaniemellä määräys, että kaikilla tonteilla täytyy olla polkupyöräpaikkoja.

Tilaa myös yrityksille

Metsäruusun/Ojanperän alueelle odotetaan myös syntyvän työpaikkoja.

Liike- tai toimistokortteleita on kaavoitettu niiden muutamien rakennusten ympärille, jotka vanhasta maaseutuopistosta säilytetään. Muut onkin purettu.

Alue on jo lähtenyt vetämään luontaistuotealan yrityksiä. Niitä toimii entisessä kotitalouskoulun rakennuksessa.

–Vielä ei ole täsmentynyt, mitä kaikkea muuta sinne halutaan.

Sadonkorjuumarkkinoiden aiemmalle keskusalueelle on piirretty tapahtumatori. Se mahdollistaa, että markkinat voivat vaikka jatkua jossain muodossa, mutta ennen kaikkea tori on ajateltu alueen asukkaiden kohtaamispaikaksi.

Uusi asuinalue yli 300 kaupunkilaiselle

Metsäruusun asemakaavaluonnos on nyt nähtävillä, jotta suunnitelmia voi kommentoida.

Erillispientalojen tontteja eli käytännössä omakotitontteja alueelle on tulossa noin 30. Puolet niistä on 500-neliöisiä ja toinen puoli 650-neliöisiä.

Asuinpientalojen kortteleita on 12. Niihin voi rakentaa esimerkiksi rivi-, pari- tai ryhmätaloja.

Useimmat pientalokorttelit on suunniteltu niin, että talot on rakennettava kiinni kadun reunaan. Joissakin talot on rakennettava kiinni tontin rajaan myös toisella sivulla tai jopa kaikilla neljällä sivulla.

Pientalotontit ja myös majoitusmökkien tontit täytyy aidata kaikilta sivuilta.

Pientalokorttelit voivat olla omistusmuodoltaan vaikka asunto-osakeyhtiöitä.

Matalaa ja korkeaa

Hieman erilleen kaksikerroksisesta pientaloalueesta, Kemijoen Itäpuolentien eteläpuolelle, on tulossa liikekeskus, päiväkoti ja kerrostaloja.

Kerrostalotontteja on kolme. Yksi niistä on kuusikerroksisille ja kaksi muuta nelikerroksisille asuintaloille. Niihin on ajateltu esimerkiksi palveluasuntoja.

Uudet rakennukset on tehtävä ensisijaisesti puusta. Tämä koskee myös kerrostaloja ja liikekeskusta.

Asuintalojen pitää olla harjakattoisia.

Rakennustapaohjeissa määrätään myöhemmin muun muassa rakennusten värit kortteleittain.

Laskennallinen arvio on, että Metsäruususta tulee yli 300 ihmisen asuinalue.

Metsäruusun rakentamistapoja on selvitetty Oulun yliopiston Moderni Hirsikaupunki – Lappi -hankkeessa, joka sai EAKR-rahoitusta Lapin liiton kautta.

Hanketta veti rakennussuunnittelun professori Janne Pihlajaniemi. Selvitystä tekivät arkkitehtiopiskelijat Heini Hiukka ja Kati Moilanen.

Rovaniemi osti Metsäruusun alueen Rovaniemen koulutuskuntayhtymältä 1,375 miljoonalla eurolla vuonna 2015.

Tavoite on, että valtuusto hyväksyy asemakaavan tänä vuonna.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös