Peltomyyrät myllersivät pihat, myyräkannat ovat runsastuneet talven aikana ja määrät voivat pysyä suurina ensi talveen asti

Tilaajalle

Pekka Peura
Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Tuomas Kauppila kertoo myyrien syöneen talven aikana jopa ruusuja. Etualalla juuri matalaksi leikattuja, myyrien syömiä norjanangervoja.

Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Tuomas Kauppila kertoo myyrien syöneen talven aikana jopa ruusuja. Etualalla juuri matalaksi leikattuja, myyrien syömiä norjanangervoja.

Pekka Rahko

Lumen sulaminen paljasti monella pihalla karuja näkymiä: nurmikko on myllätty heinämakkaroille ja puiden tyveltä puuttuu kuori pitkältä matkalta.

Myyrien askartelemia makkaroita haravoivilla häivähtää mielessä pelottava ajatus: entä jos tästä saa kaupan päälliseksi vielä myyräkuumeen?

Asiantuntija rauhoittelee kuitenkin haravoijia.

Luonnonvarakeskuksen metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttosen mukaan myyräkuumetta levittää metsämyyrä, mutta pihoilla nyt nähtävät tuhot ovat kokonaan toisen lajin, peltomyyrän, aikaansaannoksia.

– Peltomyyrällä ei ole mitään tekemistä myyräkuumeen kanssa, Henttonen painottaa.

Marraskuisessa Luonnonvarakeskuksen ennusteessa odotettiin Pohjois-Pohjanmaalle myyrähuippua vuonna 2019 ja tämä näyttää toteutuneen.

Henttonen kertoo myyräpyyntien alkavan Oulun korkeudella vasta ensi viikolla, mutta jo nyt tulleiden tietojen perusteella Perämeren pohjukassa Oulun ja Tornion välillä myyriä on runsaasti.

Tuhot puutarhoissa eivät välttämättä jää tähän kevääseen.

– Jos kanta on jo nyt noussut huippuunsa, se voi romahtaa ennen syksyä, Henttonen pohtii. Voi kuitenkin olla, että vahva kanta säilyy ensi talveen asti, jolloin myyrät ehtivät tehdä lumen alla uusia vahinkoja.

Myyräkannat ovat nousussa tällä hetkellä myös Itä- ja Etelä-Suomessa.

– Myyriä on ollut ihan törkeästi, Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Tuomas Kauppila ihmettelee tarkastellessaan juuri alasleikattua norjanangervoa.

Myös kalliotuhkapensaiden, monien katajien sekä suomen- ja ruotsinpihlajien tyvet on jyrsitty kuorettomiksi.

– Monivuotisten perennoiden penkeissä ei ole paikoin mitään.

– Näin mittavaa alasleikkaamisen tarvetta ei meillä ole ollut vuosiin, Kauppila lisää.

Myyräkuumekin kannattaa pitää mielessä, jos metsämyyräkannat lähtevät nousuun.

– Metsämyyrä tulee ulkorakennuksiin ja virus leviää hengitysteitse pölytartuntana metsämyyrän ulosteista, Henttonen kertoo.

Anna Mansisto

Pelto- ja metsämyyrä ovat myyrälajeista pahimpia tuholaisia.

Henttonen suositteleekin myyrien pyytämistä loukuilla puuvajoista, varastoista ja muista tiloista, missä ihmiset puuhailevat.

– Myyräkuumevirus säilyy myyrän ulosteissa infektoimiskykyisenä matalissa lämpötiloissa viikkoja, Henttonen lisää. Varovaisuus on siis tarpeen pitkään sen jälkeenkin, kun myyräsaaliit ovat loukuista loppuneet.

Peltomyyrärunsauttakin voi yrittää vähentää loukuilla. Pihoille sijoitettavat loukut on syytä suojata laatikolla, jossa on vain myyränmentävä reikä. Näin loukkuihin eivät jää muut eläimet, kuten pikkulinnut tai siilit.

– Nyrkkisääntö on että metsämyyrä mahtuu kaljapullon suuaukoista sisään, peltomyyrän pää on hitusen isompi, Henttonen neuvoo.

Pensaita ja taimia voi suojata taimisuojilla. Myyriä vastaan verkon pitää olla tiheäsilmäinen.

Loukkupyyntiä voi kuitenkin joutua jatkamaan pitkään, sillä Henttosen mukaan lisääntymisaikana kesällä nuoret tyhjää elinpiiriä etsivät myyrät voivat täyttää tyhjennetyn alueen piankin.

Metsämyyrät liikkuvat talven tullen jonkin verran riippuen pakkasista ja lumen määrästä.

– Pakkaset ilman lunta laittavat myyriä liikkeelle, Henttonen kertoo.

Myyräkantoja seurataan

Myyrien kannanvaihtelun valtakunnallinen seuranta on Luonnonvarakeskuksen (Luke) viranomaistehtävä.

Myyräseurantojen tuloksista tiedotetaan kahdesti vuodessa.

Tiedottamisen tarkoituksena on auttaa asiakkaita, erityisesti metsänomistajia, tunnistamaan korkean taimituhoriskin ajankohdat ja suunnittelemaan metsänuudistamistoimenpiteensä sen mukaisesti.

Luke tutkii laajasti myyrätuhoihin vaikuttavia tekijöitä, taimituhoriskiä minimoivia metsänhoitokäytäntöjä sekä taimien toipumista tuhojen jäljiltä.

Suomessa myyriin kuuluu 11 lajia.

Kaksi yleisintä ja samalla pahinta tuholaista ovat peltomyyrä ja metsämyyrä.

Talvella maahan kaivautuva vesimyyrä aiheuttaa juurituhoja paikallisesti muhevilla mailla.

Peltomyyrän jyrsintä tapahtuu yleensä lumen sisällä ja kohdistuu taimen tyviosiin.

Lähde: Luke

Lue myös