Sinikka Pylkkänen

Kesäilta Rovaniemen Tapionkylässä on juuri sellainen kuin illat ovat tänä kesänä olleet: aurinkoinen ja lämmin. Vähän turhankin lämmin, jos kysytään Kuoksantielle kokoontuneelta porukalta, jonka on määrä tarpoa neljän kilometrin iltalenkki umpimetsässä.

Tapion Erämiesten metsästäjät osallistuvat metsäkanalintukantoja kartoittavaan riistakolmiolaskentaan. Joukkoja johtaa seuran varapuheenjohtaja Ari Kunnari, joka on ollut mukana joka vuosi niin kauan kuin kolmiolaskentaa on tehty.

–30 vuotta, Kunnari ynnää.

Pekka Aho
Riistakolmiolaskennassa kuljetaan joka vuosi sama reitti. Ari Kunnari (vas.) on tarponut näissä talkoissa jo vuosikymmeniä, Kari Haavikkokin monet kerrat.

Riistakolmiolaskennassa kuljetaan joka vuosi sama reitti. Ari Kunnari (vas.) on tarponut näissä talkoissa jo vuosikymmeniä, Kari Haavikkokin monet kerrat.

Tänä vuonna ennakko-odotuksena on, että havaintoja voi laskentareissulla hyvinkin tulla. Jo tehtyjen laskentojen perusteella metsäkanalintujen määrä näyttää nimittäin kääntyneen nousuun.

Lapissa erityisesti teeren ja riekon kannat ovat vahvistuneen tänä kesänä selvästi. Kun kolmioista on laskettu reilusti yli puolet, riekkohavaintoja on tehty peräti kolminkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Myös pyyn ja metson laskentamäärät ovat vahvasti plussalla.

–Tämän hetkiset tulokset näyttävät, että aallonpohja olisi ohitettu, sanoo Lapin riistapäällikkö Sami Tossavainen Suomen Riistakeskuksesta.

Valtakunnallisesti tilanne on jokseenkin sama: laskennan puolivälissä kaikkien neljän kanalintulajin havaintomäärät ovat suurempia kuin viime vuonna tai viitenä edellisvuonna keskimäärin.

Pekka Aho
Välillä on varmistettava GPS:n avulla, että pysytään reitillä. Riistakolmion kukin sivu kulkee kartalla viivasuoraan riippumatta maaston muodoista. Vesiesteet toki kierretään.

Välillä on varmistettava GPS:n avulla, että pysytään reitillä. Riistakolmion kukin sivu kulkee kartalla viivasuoraan riippumatta maaston muodoista. Vesiesteet toki kierretään.

Suurin syy kantojen vahvistumiseen on lämmin kesä, joka suosii lintujen lisääntymistä. Keskikesällä kuoriutuvat poikaset ovat herkkiä kylmälle, mutta tänä vuonna niiden ei ole tarvinnut palella.

–Pesintä on selvästi onnistunut. Esimerkiksi riekolla on isoja poikueita, jopa 13–14 poikasta, ja poikaset ovat hyvin kasvaneita. Lämmin on niille mannaa, sanoo ylitarkastaja Ahti Putaala Metsähallituksesta.

Huippuvuosiin kanalintukannat tuskin silti yltävät, sillä surkea viime vuosi vaikuttaa yhä poikueiden määrään. Suunta on kuitenkin hyvä, ja yksikin hyvä vuosi heijastuu myös tuleviin.

Metsästäjille lintukantojen vahvistuminen on ilouutinen, sillä viime vuosina linnustajat ovat joutuneet tyytymään niukkoihin saaliisiin. Viime vuonna liki puolessa Lapin kunnista teeri ja pyy oli rauhoitettu kokonaan, ja riekkoa sai pyytää ainoastaan Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella.

Myös muualla Pohjois-Suomessa pyyn metsästysaikaa rajoitettiin, ja teeren osalta rajoitukset ulottuivat aina Etelä-Suomeen asti.

Putaala uskoo, että tänä vuonna myös teeren pyyntiin päästään taas toden teolla. Päätöksen metsästysajoista tekee maa- ja metsätalousministeriö Suomen Riistakeskuksen esityksestä. Riistakeskuksen Sami Tossavaisen ei vielä lähde ennakoimaan esityksen sisältöä.

–Metsästysaikojen osalta on vielä aikaista sanoa mitään.

Pekka Aho
Homma purkissa. Tapionkylän riistakolmiolla havaittiin tällä kertaa kaikkiaan kahdeksan metsäkanalintuyksilöä. Kari Haavikko (vas.), Tapio Kunnari, Anni Hakola, Erkki Kämäräinen, Pentti Hakola, Niko Poikela, Ari Kunnari ja Pekka Kämäräinen voivat olla tyytyväisiä päivän saldoon. Luppo-koira odottaa jo malttamattomana tositoimia.

Homma purkissa. Tapionkylän riistakolmiolla havaittiin tällä kertaa kaikkiaan kahdeksan metsäkanalintuyksilöä. Kari Haavikko (vas.), Tapio Kunnari, Anni Hakola, Erkki Kämäräinen, Pentti Hakola, Niko Poikela, Ari Kunnari ja Pekka Kämäräinen voivat olla tyytyväisiä päivän saldoon. Luppo-koira odottaa jo malttamattomana tositoimia.

Tapion Erämiesten iltapuhde on tehty ja "saalistakin" saatiin.

–Seitsemän lintua. Ensin nähtiin yksi pyy, sitten kolme koppeloa ja kaksi poikasta. Tuosta jängän laidalta nousi vielä yksi teeri, Erkki Kämäräinen luettelee.

Kaksi muuta riistakolmion sivua kävelleet ryhmät palaavat reitiltä laihemmin tuloksin: vain yksi naarasmetso yhteensä kahdeksan kilometrin matkalta. Kokonaisuutena kahdeksan linnun tulos tältä kolmiolta on kuitenkin hyvä ja kielii edellisvuosia paremmasta lintutilanteesta.

–Eiköhän tässä päästä linnustamaan, metsästäjät tuumaavat.

Riistakolmiot

Riistakolmiot ovat pysyviä laskentareittejä, joiden avulla seurataan metsäriistan määrää.

Tasasivuisen kolmion jokainen sivu on 4 km pitkä. Laskijat kävelevät reitin ja kirjaavat ylös kaikki näkemänsä kanalinnut.

Vuosittain lasketaan koko maassa noin tuhat kolmiota, joista Lapissa noin 140–150.

Kesällä lasketaan metsäkanalintuhavainnot, talvella riistanisäkkäiden jäljet lumesta.

Laskennan hoitavat metsästysseurat. Tulokset kokoaa Luonnonvarakeskus.

Kesän laskennat vaikuttavat saman syksyn metsästysaikoihin ja -rajoituksiin.

Metsäkanalintukannat

Suomen metsäkanalintukannat romahtivat 1960–70-lukujen laajojen soiden ojitusten ja avohakkuiden takia.

2000-luvulla metsokannat ovat elpyneet. Teeren, pyyn ja riekon kannoissa on ollut voimakasta vaihtelua.

Riekkolaskentaan pääsevät vain harvat

Ylä-Lapin riekkokantojen laskentaan käytetty menetelmä herättää närää joidenkin metsästäjien keskuudessa. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen tunturialueilla tehdään vuosittain linjalaskennat kaikkiaan 60 linjastolta. Laskentatapa soveltuu avoimeen maastoon riistakolmioita paremmin.

Laskentaa tehdään seisovien kanakoirien avulla, mikä on herättänyt kritiikkiä. Laskennan aikana koirat nimittäin pidetään vapaana poikkeusluvalla. Miten varmistutaan, etteivät koirat nappaa riekonpoikasia rauhoitusaikana?

–Jos siellä on pieniä poikasia, koira otetaan kiinni ja pidetään huoli, ettei poikasia joudu koiran suuhun, vakuuttaa ylitarkastaja Ahti Putaala Metsähallituksesta.

Putaalan mukaan kaikki laskennassa mukana olevat kanakoiraharrastajat on koulutettu tehtävään. Siksi laskenta myös tehdään jokseenkin samalla porukalla joka vuosi, mikä ei kaikkia miellytä.

–Tulijoita olisi enemmän kuin mukaan pääsee, Putaala myöntää.

Syynä voi olla se, että laskentaan osallistuvat saavat korvaukseksi työstään kirjanpitovelvollisuuden sisältävän riekon metsästysluvan koko Ylä-Lapin alueelle.


Lue myös nämä


Kommentit (3)

  • Nimetön

    Eipä tuolla juuri muita metsällä näe. Eli ei huolta, nuoret ei metsästä.

  • Nimetön

    Metsästäjiä hirvittää hirvikanta, jos se vaikka laskee. Eikö kanalintukannan tulevaisuus huoleta?

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös