Henripekka Kallio

Voisiko juna Jäämerelle kulkea ainakin aluksi maantietä pitkin?

Ajatus nousee esille Liikenneviraston ja Norjan liikenneviranomaisten selvityksessä, jossa kartoitetaan Jäämeren radan toteuttamista ja kannattavuutta. Selvityksen on määrä valmistua helmikuun loppuun mennessä.

–Eri ratavaihtoehtoja vertaillaan siihen, että sama kuljetusmäärä tapahtuisi HCT-rekoilla, kertoo liikennejärjestelmäasiantuntija Anni Rimpiläinen Liikennevirastosta.

HCT tulee sanoista high capacity transport. Kyse on normaalia pidemmistä ja raskaammista ajoneuvoyhdistelmistä. Muutamia sellaisia on jo koekäytössä Trafin poikkeusluvalla.

Rekkakuljetusten hinta voisi laskea nykyisestä, jos ne ajaisivat ilman kuljettajaa. Maailmalla on jo tehty laajoja testejä, jossa rekka-autot ovat ajaneet letkoina ilman kuljettajaa tai niin, että vain ensimmäisessä autossa on kuski.

Tällaisen automaattisen liikenteen kokeilemiseen avautuu pian testialue Muonioon. Noin kymmenen kilometriä pitkä Aurora-älytie voi tulevaisuudessa venyä pitemmäksi ja ulottua Käsivarren kautta Jäämerelle asti. Norja on jo rakentamassa rajan toiselle puolelle Borealis-älytietä.

Suomen ja Norjan viranomaiset selvittävät lähikuukausina muun muassa sitä, millaisia parannuksia HCT-rekkavaihtoehto vaatisi maantieverkkoon.

–Se voisi tarkoittaa ohitus- ja pysähdyspaikkojen rakentamista, mutta tuskin kuitenkaan kokonaan omaa kaistaa, Rimpiläinen hahmottelee.

Uuden rautatien rakentaminen Lapin läpi olisi kallis urakka. Esimerkiksi Rovaniemeltä Kirkkoniemelle ulottuvan rautatien hinta olisi yhden arvion mukaan noin kolme miljardia euroa.

Maanteiden parantaminen jättirekkoja varten tulisi todennäköisesti paljon halvemmaksi kuin uuden rautatien rakentaminen. Rimpiläisen mukaan maanteiden parannustarpeita ei kuitenkaan kartoiteta tässä vaiheessa vielä kovin tarkasti, koska se vaatisi oman selvityksensä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Miila Kankaanranta

Jäämeren rata on kiperä sisäpoliittinen kysymys Lapissa.

Liikenneviraston ja Norjan viranomaisten selvityksessä vertaillaan viittä eri ratalinjausta, jotka sijoittuisivat eri puolille maakuntaa. Lapissa ei ole toistaiseksi löydetty yhteistä säveltä eri ratavaihtoehdoista.

–Seutukunnat pitävät edelleen omistaan aika tiukasti kiinni, kuvailee Lapin liiton suunnittelujohtaja Riitta Lönnström.

Lönnströmin mukaan olisi hyvä, jos maakunta pystyisi sopimaan yhteisen näkemyksen siitä, mihin rataa ryhdytään ajamaan.

–Nämä ovat niin isoja tulevaisuuden hankkeita, että niiden vieminen eteenpäin on aika onnetonta, jos maakunta hajaantuu monen eri ryhmittymän taakse ja kaikki ajavat omaa vaihtoehtoaan. On selvää, ettei silloin kovin helposti saada asioita eteenpäin, Lönnström sanoo.

Lönnström odottaa, että Liikenneviraston ja Norjan viranomaisten selvityksen tulokset antavat aiempaa paremman pohjan yhteisen kannan muodostamiselle.

–Oletan, että vaihtoehtojen välille syntyy eroja, kyllä niitä sen verran laajasti selvitellään.


Kommentit (9)

  • Ulla Silvola

    Entisenä Inarilaisena tiedän kuinka pussiperällä siellä asutaan. Rautatie auttaa kaivosteollisuutta saamaan tuotteensa markkinoille mutta samalla avautuisi Sodankylä, Inari, Utsjoki akselille aivan uusi väylä päästä maailmalle. Jo nuorena haaveilin kun lukion jälkeen lähdin Ouluun opiskelemaan, että voi kun täältä Oulusta vois hypätä junaan ja herätä Ivalossa. Mutta ei! Välissä oli pakko hypätä pois lämpimästä Junasta ja raahata laukkunsa linja-autoon, joka vielä silloin oli kohtuullisen hintanen opiskelijalle. Nykyään linja-auto vuoroja on vähennetty ja hintaa nostettu. Jos siis minulta kysytään niin pitäisi rakentaa kaksi rataa. Toinen Inarin järven pohjoispuolelta Kirkkoniemeen ja toinen Kolarista Skibotteniin. Näin saatais lyötyä kolme kärpästä yhdellä iskulla. Reitti viedä kaivostoiminnan tuotteet, parantaa turismia, sekä paikalliselle väestölle yksi kulkureitti lisää maailmalle.

  • inarista paossa

    Ei tarvitse olla kovin analyyttinen vertaillessaan oheista karttaa josta näkee helposti ettei ratayhteys Kirkkoniemeen ole kovin järkevä. Jos asiaa tarkastelee maantieteellisesti on tosiasia ettei uusilla ratayhteyksillä saada suuria ruotsin jo olemassa oleviin verkostoihin verrattaessa. Heillä on jo suora yhteys Narvikiin ja sitä kautta kaukoitään jne. ja yhteys edelleen suoraan eurooppaan. Joten mitä suomi tällä saavuttaisi? Ei mitään ! Nyt jäitä hattuun ratavouhottajat joista kuten supersomettaja-k-edustaja Mikko Kärnä.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös