Lähes parituhatta saamelaislasta vailla saamen opetusta - Tilanteeseen etsitään ratkaisua

Tänä keväänä tehdään valtakunnallinen selvitys saamen opetuksen tarpeesta. Tavoitteena on tarjota etäopetusta, jotta saamelaislapset voisivat saada oman kielen opetusta asuinpaikasta riippumatta.

Pekka Aho
Lähes parituhatta saamelaislasta vailla saamen opetusta - Tilanteeseen etsitään ratkaisua

Saamenkielistä varhaiskasvatusta on tarjolla saamelaisalueen lisäksi Rovaniemellä, Oulussa ja Helsingissä. Rovaniemen kielipesän lapset harjoittelivat Stállodánsa-laulua tiistaina juhlittavaa kansallispäivää varten.

Tiia HaapakangasRovaniemi

Suomen saamelaislapsista ja -nuorista jopa 70 prosenttia asuu muualla kuin saamelaisalueella eli pohjoisimmassa Lapissa.

Näin arvioi Saamelaiskäräjät, joka vastaa saamelaisten kulttuuri-itsehallinnosta Suomessa.

Saamelaisalueella saamen kielen asema kouluissa on turvattu, mutta muualla tilanne on suorastaan huono. Kielen oppiminen on pitkälti perheen varassa.

–Ilman muuta opetusta on liian vähän, sanoo Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari.

Opetuksen saaminen riippuu siitä, mitä kunnat ovat valmiita tarjoamaan. Laki velvoittaa vain saamelaisten kotiseutualueen kuntia eli Enontekiötä, Utsjokea, Inaria ja Sodankylää.

Muille kunnille on tarjolla velvoitteen sijaan porkkanaa. Opetushallitukselta voi saada valtionavustuksena 21 euroa tunnilta, mutta Ulla Aikio-Puoskarin mukaan se ei kata likimainkaan kuluja.

–Tilanne on ollut todella sekava, ja siksi olemme ministeriöltä vuosikausia vaatineet, että asia pitäisi saada järjestykseen. Monissa kaupungeissa lähiopetusta on järjestetty satunnaisesti sen mukaan, mistä koulusta on sattunut löytymään opettaja.

Saamelaisten näkökulmasta asia on tärkeä. Alle 18-vuotiaita saamelaislapsia asuu saamelaisalueen ulkopuolella vajaat parituhatta. Kaksi vuotta sitten tehdyssä selvityksessä heistä saamen opetusta sai vain vajaat sata.

–Onhan se kielten tulevaisuuden kannalta todella huolestuttavaa, että paristatuhannesta lapsesta vain alle sata on saanut edes sitä vähäistä opetusta, Aikio-Puoskari sanoo.

Tiistaina 6. helmikuuta juhlitaan saamelaisten kansallispäivää.

Opetuksen tarpeesta tekeillä jättiselvitys

Tilanteeseen on lähdetty hakemaan valtakunnallista ratkaisua. Saamelaiskäräjät ja Opetushallitus pyrkivät kartoittamaan saamen kielen opetuksen tarpeen koko maassa.

Tulossa on pilottihanke, jossa kehitetään opetusta, jota lapset ja nuoret voisivat saada riippumatta siitä, missä asuvat. Tarkoitus olisi tarjota jo ensi syksystä alkaen etäopetusta kaksi tuntia viikossa.

Tähän saakka opetusjärjestelyt ovat olleet eri puolilla maata varsin kirjavia, ja pahimmillaan opetus on voinut loppua kesken vuoden.

Rovaniemellä vanhemmatkin ovat olleet hyvin ärtyneitä tilanteeseen. Viime talvena opettajaa ei saatu lainkaan.

–Opettajaa on haettu niin huonoilla ehdoilla, muutamalla viikkotunnilla, että eihän sellaiseen löydy tekijää, Aikio-Puoskari sanoo.

Täksi talveksi tilanne muuttui, kun kaupunki palkkasi määräaikaisen, kokoaikaisen opettaja-hanketyöntekijän, joka opetuksen ohella tekee suunnitelmaa kaksikielisen opetuksen järjestämiseksi.

Mallia voidaan ottaa pian Helsingistä, jossa on päätetty aloittaa ensi syksynä osin kaksikielinen perusopetus, jossa siis tarjotaan opetusta sekä suomeksi että saameksi.

Oulu käy hyvästä esimerkistä

Hyvänä esimerkkinä Aikio-Puoskari mainitsee Oulun, missä saamen opetus on käytännössä vakiintunut, vaikka pysyvää rahoitusta ei olekaan. Opetus on keskitetty yhdelle koululle, ja kaupungissa on oma vastuuhenkilö saamen opetukseen.

Vireillä olevalla hankkeella tavoitellaan sitä, että saamen kielen opetuksen järjestäminen olisi kunnille nykyistä helpompaa. Nykytilanteesta Aikio-Puoskari toteaa, että vaikka opetuksen järjestäminen ei ole kunnille lakisääteistä, kyseessä on pikemminkin moraalinen velvollisuus kuin vapaaehtoinen hyvän tahdon ele.

Usein opetusta suorastaan vaaditaan.

–Paine (opetuksen järjestämiseen) on kasvanut kovasti, Aikio-Puoskari sanoo.

Niitä perheitä, jotka toivovat omalle lapselleen saamenopetusta, Aikio-Puoskari suosittaa ottamaan yhteyttä rehtoriin. Rehtori voi puolestaan kysyä neuvoa saamelaiskäräjiltä.

Pekka Aho
Kielikylpyperiaatteella toimivassa kielipesässä pyritään elvyttämään kieltä. Rovaniemellä toimii pohjoissaamen kielipesä, jossa voivat saada päivähoitoa lapset, joiden äidinkieli ei ole pohjoissaame.

Kielikylpyperiaatteella toimivassa kielipesässä pyritään elvyttämään kieltä. Rovaniemellä toimii pohjoissaamen kielipesä, jossa voivat saada päivähoitoa lapset, joiden äidinkieli ei ole pohjoissaame.

Saamea opiskellaan kouluissa eri puolilla Suomea

Lukuvuonna 2015–2016 saamen kielen opetusta järjestettiin 17 kunnassa tai kaupungissa.

Espoo: 5 lähiopetuksessa

Kemi: 1 etäopetuksessa

Helsinki: 4 lähiopetuksessa ja 1 etäopetuksessa

Janakkala: 2 etäopetuksessa

Joensuu: 1 etäopetuksessa

Jyväskylä: 3 lähiopetuksessa

Oulu: 23 lähiopetuksessa ja 11 etäopetuksessa

Rovaniemi: 16 lähiopetuksessa ja 11 etäopetuksessa

Salla: 1 etäopetuksessa

Sievi: 1 etäopetuksessa

Tampere: 5 lähiopetuksessa ja 1 etäopetuksessa

Tornio: 2 etäopetuksessa

Vantaa: 5 lähiopetuksessa

Suurin osa opetuksesta on pohjoissaamea vieraana kielenä peruskoulussa. Myös koltansaamea ja inarinsaamea opiskellaan.

Saamelaiskäräjien mukaan vuosittainen vaihtelu opetuksessa on todella suurta.

Saamelaisten kotiseutualueella eli Enontekiöllä, Inarissa, Utsjoella ja Sodankylässä on sekä saamen kielen että saamenkielistä opetusta. Niitä rahoittaa pääosin valtio.

Saamenkielistä päivähoitoa tai kielikylpypäivähoitoa tarjoavia kielipesiä on saamelaisalueen lisäksi Sodankylän kirkonkylällä, Rovaniemellä, Oulussa ja Helsingissä.

Lähde: Saamelaiskäräjät. Opetuksen tuorein tilasto on lukuvuodelta 2015–2016. Päivähoidon tiedot ovat vuodelta 2018.


Lue myös nämä


Kommentit (3)

  • Nimetön

    Joku tolkku sentään. Ihan samaa mieltä! Lisäksi oikeita saamelaisia ei enää paljon ole. On vain niitä, jotka haluavat tai tuntevat itsensä saamelaisiksi saadakseen siitä rahallista hyötyä. Suomeen on pakkoperustettu kolmikielisiä kuntia, jotta heille (saamelaisiksi itsensä tunteville) riittäisi töitä Valtion eli meidän veronmaksajien kustannuksella. Suomessa pitäisi olla vain suomenkieliset palvelut, sillä me olemme 95%:sesti suomen kielisiä. Todellakin, jokainen saa harrastaa mtiä haluaa, muttei siitä valtaväestön pidä joutua maksamaan eikä kärsimään!!

  • Joku tolkku sentään

    Saamelaiskulttuuri perustuu luontoon ja luontaiselinkeinoihin. Sitä pitää tukea. Mutta miksi kulttuuristaan luopuneiden (= kaupunkilaistuneiden) jälkeläisiin pitää käyttää verovaroja ? Omaehtoinen perinneharrastaminen on tietysti Ok.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös