Lukemisto

Kun Rovaniemi paloi, Hildur Larsson oli kameroineen paikalla

Hildur Larsson
Kun Rovaniemi paloi, Hildur Larsson oli kameroineen paikalla

Valokuvaaja Hildur Larsson painatti postikortteihinkin kuviaan Rovaniemen palosta toukokuussa 1909.

Risto Pyykkö

Juttusarja kertoo Lapin kuvauksen varhaisesta mestarista Hildur Larssonista.

Tuli riehui Rovaniemellä toukokuisena yönä vuonna 1909.

Se lähti kellosepän Uiton talosta silloisen Maantiekadun, nykyisen Valtakadun varrelta, ja vei mukanaan toistakymmentä rakennusta, jotka olivat asuin- tai liikekäytössä.

Koko rakennuskanta tuhoutui nykyiseltä Harrikadulta aina myöhemmän kaupungintalon, nykyisen hotellin tontille saakka, mutta vain kadun joen puoleiselta reunalta.

Ehkä tuuli puhalsi palon aikana joelle päin. Jos suunta olisi ollut toinen, palo olisi levinnyt luultavasti kadun toisellekin puolelle, ja entistä suurempi osa puurakenteista kirkonkylää olisi ollut vaarassa.

Hildur Larsson piti valokuvaamoaan lähes syttymispaikkaa vastapäätä, Auttin talossa. Se säästyi, ja Rovaniemen ainoa ammattikuvaaja pääsi ikuistamaan tapahtumia tuoreeltaan.

Silloiset lehdet eivät käyttäneet juurikaan valokuvia, mutta nyt Kaiku teki poikkeuksen. Se julkaisi Hildur Larssonilta kolmen kuvan sarjan – samasta paikasta ennen paloa, palon aikana ja palon jälkeen.

Myöhemmin kuvaaja painatti raunioita myös postikortteihin siinä kuin parhaita maisemakuviaan.

Helsingin Sanomat listasi lähes yksitellen tuhoutuneet rakennukset – laskujen mukaan kaikkiaan 63 asuin- ja liikehuonetta.

Tulen ruuaksi päätyivät muun muassa Ida Hoikan ja Miina Sirkkalan yhteinen leipomo ja sekatavarakauppa, Ville Rainion rautakauppa, Otavan ompelukonekauppa, kauppias Konstantin Kretsjaninovin hedelmä- ja herkkukauppa sekä makkaratehtailija J. Huczkowskin&Silfverin puoti.

Ensimmäisenä silminnäkijänä haastatellun piikatytön mukaan palo lähti todennäköisesti Uiton talon yläkerrasta, jossa oli juuri tehty muuraustöitä.

Poliisi ei saanut silti koskaan selvitettyä syttymissyytä.

Taloa isännöinneelle kellosepälle palo tiesi konkurssia. Kaupan päälle tuli vielä epäily vakuutuspetoksesta, kun yrittäjä ehti nostaa vakuutusrahansa ja kadota niiden kanssa ulkomaille ennen kuin velkojat ehtivät osille.

Hildur Larsson
Jäät ovat rikkoneet laivoja Rovaniemen lauttarannassa keväällä 1910.

Jäät ovat rikkoneet laivoja Rovaniemen lauttarannassa keväällä 1910.

Kirjoitimme Hildur Larssonin tarinasta kaksi viikkoa sitten:

Hildur Larsson oli Lapin valokuvauksen varhainen mestari, jonka upeat kuvat jäivät piiloon yli sadaksi vuodeksi – nyt niitä voi ihastella Lapin Kansan verkkogalleriassa

Mitä Rovaniemellä tapahtuikin, Hildur Larsson oli kameroineen paikalla.

Pian palon jälkeen hän ikuisti toisen uutistapahtuman, kun ensimmäinen juna puuskutti Rovaniemelle 18. kesäkuuta 1909.

Uusi, yhä pystyssä oleva asema oli koristeltu lipuin ja kuusin juhlakuntoon, ja Perä-Pohjolainen kertoi Rovaniemen VPK:n torvisoittokunnan "tuon tuostakin päästäneen ilmoille sointuvat äänensä".

Lehden mukaan juhlissa tarjottiin "illallinen, kahvia, leivoksia, virvokkeita ja tupakkaa". Ehkä jotain väkevämpääkin, koska Perä-Pohjolaisen mukaan "Rovaniemen työväestö näytti olevan erittäin hilpeällä tuulella".

Hildur Larsson
Puuvillapaaleja 1916 Rovaniemen asemalla matkalla Norjasta Etelä-Suomen tehtaille.

Puuvillapaaleja 1916 Rovaniemen asemalla matkalla Norjasta Etelä-Suomen tehtaille.

Hildur Larsson dokumentoi myös vuoden 1916 suuret rahdinajot Rovaniemen asemalle.

Kun ensimmäinen maailmansota oli sulkenut tavanomaiset kuljetusreitit Suomeen, tuhannet hevoset, porot ja miehet toivat Norjasta puuviilaa ja Venäjältä asetarvikkeita kuljetettavaksi Rovaniemeltä edelleen etelään.

Mentyään naimisiin syksyllä 1916 Hildur Larsson lopetti kuvaamonpidon ja muutti miehensä, metsänhoitaja Elis Sammallahden mukana Kolarin Sieppijärvelle. Kuvaaminen jatkui sielläkin, joskaan ei enää ammattina.

Hildur Larsson
Karhunkaatajat Kolarin Sieppijärvellä huhtikuussa 1917. Hildur Larsson (toinen vas.) on ehtinyt itsekin kuvaan.

Karhunkaatajat Kolarin Sieppijärvellä huhtikuussa 1917. Hildur Larsson (toinen vas.) on ehtinyt itsekin kuvaan.

Lue juttusarjan edellinen osa, joka ilmestyi viikko sitten.


Lue myös nämä


Kommentit (3)

  • Nimetön

    Upeita. Ja mikä historia Rovaniemellä. Ruotsihan on niin liki vain vajaa satakilometriä. Kuinkahan monella rovaniemeläisellä onkaan ruotsalaiset sukujuuret…. alakainuu, jukkasjärvi…

  • Nimetön

    Kiitokset mielenkiintoisesta historiatuokiosta.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös