Lukemisto

Kuka heistä on Vuosisadan lappilainen, vai onko kukaan? Äänestä Lapin Kansan vuosisadan suurimmassa verkkoäänestyksessä!

Kuka on sinun mielestäsi henkilö, joka on vaikuttanut eniten Lapin kehitykseen viimeisen sadan vuoden aikana? Kuka on vaikuttanut eniten siihen, millaiseksi kotimaakuntamme on kehittynyt, siihen millainen Lappi nykyään on? Esittelemme 99 ihmistä eri elämänaloilta, eri aikakausilta ja eri puolilta Lappia. Kuka sinun mielestäsi on Vuosisadan lappilainen?

-
Kuka heistä on Vuosisadan lappilainen, vai onko kukaan? Äänestä Lapin Kansan vuosisadan suurimmassa verkkoäänestyksessä!

Äänestykseen pääset tästä:

https://www.lapinkansa.fi/vuosisadan_lappilainen

Katso tästä esittelyt:

Kirjallisuus

1. Timo K. Mukka (1944-1973). Lyhyt mutta väkevä ura jätti pysyvät jäljet suomalaiseen kirjallisuuteen. Pellolaissyntyinen kirjailija on myöhemmin löydetty myös kuvataiteilijana.

2. Mirjam Kälkäjä (1939-). Torniolaisen kulttuurielämän keskeinen toimija, jonka kirjallisessa tuotannossa näkyy vahvana henkilökohtainen historia Petsamon evakkona.

3. Annikki Kariniemi (1913-1984). Värikäs ja tuottelias kirjailija, jonka tuotanto puhuttaa edelleen. Muistetaan myös miehistään ja lapinlakistaan.

4. A.E. Järvinen (1891-1963). Aikansa tunnetuin suomalainen eräkirjailija, jonka kädenjälki näkyy yhä myös maalaustaiteessa ja Lapin metsissä. Vastakohtien mies, joka oli yhtä aikaa luonnonsuojelija ja kovan linjan metsänhakkaaja.

5. Kerttu Vuolab (1951-). Palkittu saamelainen kirjailija, kuvittaja ja kulttuuripoliittinen vaikuttaja. Kääntänyt pohjoissaameksi mm. Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssin.

6. Nils-Aslak Valkeapää (1943-2001). Maailman tunnetuimpia saamelaistaiteilijoita ja saamelaiskulttuurin edistäjiä. Tunnetaan erityisesti joiuistaan ja runoistaan. Hän sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1991 teoksestaan Beaivi, áhčážan (suom. Aurinko, isäni).

7. Jari Tervo (s.1959). Yksi tunnetuimmista ja luetuimmista nykykirjailijoista, jonka lakoninen huumori nauratti suomalaisia tv:n Uutisvuodossa. Rovaniemen ja Korkalovaaran suuri poika.

8. Arto Paasilinna (1942-). Paasilinnan kirjailijaveljessarjan humoristi. Tuottelias veijaritarinoiden kirjoittaja, jonka kirjat ovat niittäneet mainetta Ranskaa myöten.

9. Erno Paasilinna (1935-2000). Petsamossa syntynyt ja Tervolassa varttunut kirjailija, toisinajattelija ja yhteiskuntakriitikko, joka ei kumarrellut kuvia. Ei syntynyt kirjailijaksi, vaan eli elämän, joka teki hänestä sellaisen.

10. Maria Peura (1970-). Pellolaislähtöisen kirjailijan esikoisteos On rakkautes ääretön nosti vaikean aiheen, insestin ja pedofilian, esiin. Teos oli myös Finlandia- palkintoehdokkaana vuonna 2001.

11. Arvo Ruonaniemi (1912-2014). Tiera, toimittaja, kirjailija vielä 100-vuotiaana, Petsamon veteraani.

12. Rosa Liksom (s. 1958). Finlandia-palkittu kirjailija ja kuvataiteilija, joka syntyi Ylitorniolla Anni Ylävaarana. Moniulotteinen taiteilijahahmo, jonka tuotannossa näkyy lappilainen tausta.

13. Kirsti Paltto (1947-). Suomensaamelaisen kirjallisuuden edelläkävijä, jonka tunnetuin teos Voijaa minun poroni oli Finlandia-ehdokas 1986. Yhteiskunnallinen ja kulttuuripoliittinen vaikuttaja.

14. Yrjö Kokko (1903-1977) Tunturi-Lapissa vaikuttanut eläinlääkäri ja kirjailija, joka teki uupumatonta suojelutyötä laulujoutsenen puolesta. Muistetaan myös Pessistä ja Illusiasta.

15. Samuli Paulaharju (1875-1944). Oululainen kansakoulunopettaja ja kansanperinteen kerääjä, joka käveli ja tallensi Lapin katoavan maailman kirjoihinsa.

16. Pekka Jaatinen (1966-). Avannut suurelle yleisölle Lapin sodan tapahtumia viisiosaisella romaanisarjallaan. Jaatisen vankka pohjatyö on tehnyt hänestä Lapin sodan tuntijan, jonka tietoja on käytetty hyväksi myös muissa projekteissa.

Tiede

17. Esko Riepula (1941-). Lapin yliopiston ensimmäinen rehtori, paljolti hänen ansiostaan Lapissa on yliopisto.

18. Paavo Kallio (1914-1992). Kevon 60-vuotiaan tutkimusaseman perustaja ja pitkäaikainen johtaja, kasvitieteen professori.

19. Esko Valtaoja (1951-). Kemistä kotoisin oleva Tieto-Finlandia-voittaja, Suomen kuuluisimpia nykyajan tieteentekijöitä ja popularisoijia.

20. Terttu Utriainen (1946-). Lapin yliopiston rikosoikeuden professori on pitänyt ääntä ihmisoikeuksista ja tuonut esiin naisiin kohdistuvan väkivallan rikosoikeudellisen vastuun ongelmallisuuden.

Taitelijat

21. Reidar Särestöniemi (1931-1981). Kittiläläinen taiteilija, joka tunnetaan niin värikylläisistä töistään kuin elämästään. Omasi taidemaalareille harvinaisen taidon tulla toimeen teoksillaan.

22. Kalervo Palsa (1947-1987). Kuolemalla ja sukupuolielimillä kyllästetty kuvasto liittää kittiläläisen Palsan kiistatta pidäkkeettömän lappilaistaiteilijuuden myyttiin. Edelleen erityisesti nuorten miesten suosikki.

23. Liisa Rautiainen (1919-). Lapin taiteen Grand old lady. Vaikuttanut paitsi taiteellaan myös opetustyöllään moneen sukupolveen kemiläisnuoria.

24. Merja-Aletta Ranttila (1960-). Inarissa asuvan taiteilijan tunnetuimmissa teoksissa seikkailevat paholaiset ja naiset. Kuvittajana tehnyt näkyvää työtä saamelaiskulttuurin edistäjänä

25. Elsa Montell-Saanio (1926-). Kemijokivarren Oikaraisessa sijaitsevan Raanupirtin emäntä ja tekstiilitaiteilija. Raanupirtti oli merkittävä matkailukohde 1950-60-luvuilla, jonne kaikki Lapissa vierailleet valtiovieraat vietiin. Lapin raanun uuteen nousuun nostaneen Montell-Saanion raanuja lienee mitä eksoottisimmissa paikoissa maailmalla.

26. Anu Pentik (1942-). Posiolle asettunut muotoilija, jonka luovuus kukkii sekä taidemuseoissa että suomalaisten arjessa. Nyrkkipajasta liikkeelle lähteneen Pentik Oy:n liikevaihto on nykyään 30 miljoonan euron luokkaa.

27. Maija Kellokumpu (1892–1935). Sallalainen tilallisen tytär, joka määrätietoisesti lähti opiskelemaan Helsinkiin Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun. Palasi kotiseudulleen ja maalasi lähinnä alueensa ihmisiä ja maisemia.

28. Einari Junttila (1901-1975) Suomen tunnetuimpia lappilaismaalareita, Jäänyt turhaan kahden nuoremman kittiläläisen taiteilijan varjoon. Elätti itsensä ja 9-lapsisen perheensä maalauksillaan.

29. Ensio Seppänen (1924-2008). Lapin kuvanveiston pioneeri, työskenteli 81-vuotiaaksi asti. Veistoksia mm. Torniossa, Kemissä ja Rovaniemellä. Suurin osa teoksista liittyy sotamuistoihin ja historiaan.

Näyttelijät, elokuvatekijät

30. Kari Väänänen (1953-). Näyttelijä ja ohjaaja, joka nosti Kemijärven Suomen kartalle Taivaan tulet -televisiosarjallaan. Vänä puhuu ja työskentelee Lapin puolesta.

31. Katja Gauriloff (1972-). Kolttasaamelainen dokumenttiohjaaja, jonka teoksia on nähty laajasti elokuvafestivaaleilla ympäri maailman. Sai elokuvastaan Kuun metsän Kaisa parhaan dokumenttielokuvan Jussi-palkinnon tänä vuonna. Kaksi aikaisempaa dokumenttia, Huuto tuuleen ja Säilöttyjä unelmia on palkittu valtion laatutuella.

32. Rauni Mollberg (1929-2007). Elokuvaohjaaja on paneutunut töissään syvälle Lapin ihmisiin. Maa on syntinen laulu kohautti 1970-luvulla peittelemättömällä ruumiillisuudellaan.

33. Mirjam Kuosmanen (1915-1963). Käsikirjoitti ja näytteli päärooliin elokuvassa Valkoinen peura (1952). Cannesissa palkittu myyttinen elokuva on edelleen kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia elokuvia.

34. Peter Franzen (1971-). Näyttelijä-kirjailija. Keminmaasta maailmalle lähtenyt viikinki. Näyttelyt yli 40 elokuvassa ja 15 televisiosarjassa koti- ja ulkomailla.

35. Anni-Kristiina Juuso (1979-). Nousi julkisuuteen elokuvassa Käki ja Venäjän elokuva-akatemia valitsi hänen maan parhaaksi näyttelijäksi 2002. Norjalaiset puolestaan palkitsivat hänet pääroolista elokuvassa Kautokeinon kapina.

36. Ahti Kuoppala (1930-). Näyttelijä. Tv-sarjan ikimuistoinen Simpauttaja, joka sai kansan hokemaan vuosien ajaksi ”Hojo, hojo”.

37. Pirjo Leppänen (1949-). Vuosikymmenien ura Rovaniemen teatterissa. Muistetaan parhaiten piippua polttelevana Päätalon äitinä Riituna Päätalon tuotantoon perustuvissa elokuvissa.

38. Pauliina Feodoroff (1977-). Kolttasaamelainen elokuva- ja teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja kohahdutti kampauksellaan itsenäisyyspäivän juhlilla 2015. Toiminut aktiivisesti saamelaiskulttuurin ja saamelaisten oikeuksien puolesta.

Muusikot, viihdyttäjät

39. John Storgårds (1963-). Lapin kamariorkesterin taiteellinen johtaja jo yli 20 vuotta. Kehittänyt orkesterin kokoluokassaan yhdeksi Suomen parhaista. Storgårdsilla on jatkuvasti myös merkittäviä kansainvälisiä tehtäviä maailmalla, ja matkoillaan hän tekee tunnetuksi pientä pohjoista orkesteriaan.

40. A.W. Yrjänä (1967-). Kemissä syntyneen lauluntekijän ja runoilijan yhtye CMX on valittu esimerkiksi Rumba-lehdessä vuoden parhaaksi suomalaiseksi yhtyeeksi toistakymmentä kertaa.

41. Tomi Putaansuu (1974-). Mr. Lordi. Suomen ainoa euroviisuvoittaja vuodelta 2016. Muusikko, laulaja-lauluntekijä, maskeeraja, graafikko, maalari.

42. Antti Tuisku (1984-). Idolsin menestynein pronssimitalisti. Lappilaisuuden, rohkeuden ja rakkauden lähettiläs.

43. Jope Ruonansuu (1964-). Kemin lahja suomalaiselle huumorille. Aloitti uransa jo 16-vuotiaana, Radio Perämeren Elvis-osastosta tuli klassikko.

44. Läjä Äijälä (1958-). Punkin torniolainen pioneeri. Terveet Kädet -yhtyeen perustaja, sarjakuvapiirtäjä.

45. Eini Pajumäki (1960-). Pellossa syntynyt suomalaisen diskon kuningatar löi läpi 1970-luvun lopulla hitillään Yes sir, alkaa polttaa.

46. Andy McCoy (1962- ). Pelkosenniemellä syntyneestä Antti Hulkosta kasvoi rockmuusikko, joka on soittanut muun muassa kansainvälistä menestystä niittäneessä Hanoi Rocks -yhtyeessä.

47. Lasse Hoikka (1955-). Souvareiden perustaja ja laulusolisti sekä lauluntekijä. Laulanut itsensä lappilaisten sydämiin ja tanssittanut suomalaisia liki 40 vuotta.

48. Tarja Ylitalo (1951-). Läpimurtohitti vuonna 1979 Kerrasta poikki teki Pellon tytöstä tunnetun koko Suomessa. Hittiputkea jatkoivat mm. Ei tämä tätä tyttö lempeä anele, Yöjuna ja Syys surumielinen.

Politiikka ja yhteiskunnalliset vaikuttajat

49. Aarne Nikka (1931-2016). Kittilän .pitkäaikainen kunnanjohtaja loi pohjan Levin matkailun nousulle ja hankki Kittilään lentokentän.

50. Paavo Väyrynen (1946-). Lapin ylivoimaisesti tunnetuin poliitikko, ansioluettelo hengästyttävän pitkä. Moninkertainen kansanedustajana ja kahdeksaan kertaa ministerinä, keskustan puheenjohtaja. Nyt europarlamentissa, Kolminkertainen presidenttiehdokas - tähän mennessä. Politiikan tekemisen ohella näytelmäkirjailija ja monialayrittäjä, luki Dostojevskin tuotannon yhdessä viikonlopussa.

51. Kaarlo Hillilä (1902-1965). Häikäilemättömäksikin väitetty korkean tason vaikuttaja, joka toimi Rovaniemen kauppalan johtajana, Lapin ensimmäisenä maaherrana, sisäministerinä ja Kelan pääjohtajana. Urho Kekkosen kaveri ja tukimies.

52. Uuno Hannula (1891-1963). Rohkea laillisuuden puolustaja. Pohjolan Sanomien päätoimittaja, kansanedustaja ja ministeri, jonka intohimona oli Perä-Pohjolan ja Lapin kehittäminen. Johti sodan jälkeen maaherrana poltetun Lapin jälleenrakentamista.

53. Asko Oinas (1929-). Lapin läänin maaherra 20 vuotta aikana, jolloin maaherra oli vielä herra läänissä. Keskeinen tekijä yliopiston saamisessa Lappiin, Kekkosen ja Koiviston Lapin vierailuiden isäntä.

54. Lauri Kaijalainen (1900-1965). Lehtimies, joka työskenteli Pohjolan Sanomien vastaavana toimittajana, Rovaniemen-lehden ja sittemmin Lapin Kansan päätoimittajana. Kansanedustaja, ministeri, Rovaniemen kauppalan ja sittemmin kaupunginjohtaja.

55. Martti Miettunen (1907-2002). Simossa syntynyt maaherra, valtioneuvos, Rovaniemen maalaiskunnan kunnanjohtaja. Kolminkertainen pääministeri muistetaan parhaiten Kekkosen vuonna 1975 runnoman hätätilahallituksen vetäjänä.

56. Esko-Juhani Tennilä (1947-). Lapin pitkäaikaisin kansanedustaja, valittiin neljältä eri listalta, aikoinaan maan tunnetuimpia taistolaisia. Runoilija, joka rakastaa jalkapalloa.

57. Anna-Liisa Tiekso (1929-2010). Kemiläinen oikeustieteen opiskelija valittiin eduskuntaan vain 22-vuotiaana SKDL:n listoilta. Toimi yli 20 vuotta kansanedustajana ja myös ministerinä.

58. Hannele Pokka (1952-). Lapin läänin ainoa naismaaherra vuosina 1994-2008, sitä ennen kansanedustaja ja Ahon hallituksen oikeusministeri, vuodesta 2008 kansliapäällikkö. Kirjoittanut kahdeksan kirjaa, joista Marja ja Niila aiheutti rohkeudellaan pienen sensaation.

59. Reino Paasilinna (1939-). Keskellä Jäämerta syntynyt Tervolan mies eteni jo nuorena legendaariseksi televisiotoimittajaksi ja oli Reporadion pahoja poikia yhdessä Esko Seppäsen kanssa. Eteni lopulta Yleisradion pääjohtajaksi, kansanedustajaksi ja europarlamentaarikoksi.

60. Lasse Näsi (1930-). Ensimmäisen ja kuuluisimman karvalakkilähetystön (1979) nokkamies. Oli Lapin maakuntaliiton puheenjohtaja, kun 42 Lapin miestä lähti karvalakit päässä Helsinkiin vaatimaan Kemijoen valjastamisesta luvattuja kalakorvauksia vihdoin maksuun. Toimi myös Sodankylän kunnanjohtajana ja kansanedustajana.

Maanpuolustus

61. Oiva Willamo (1887-1967). Lapin keisarina tunnettu kovaotteinen jääkärieversti, joka johti ja kehitti Lapin rajavartiostoa. Hiihdon ystävä ja yksi OH:n perustajista.

62. Kurt Martti Wallenius (1893-1984). Kovaotteinen ja karismaattinen Lapin valkoinen jääkärikenraali, joka taisi sotimisen lisäksi kirjoittamisen.

63. Olavi Alakulppi (1915-1990). Rovaniemen Saarenkylässä syntynyt Mannerheim-ristin ritari numero 72. Osallistui talvi- ja jatko-sotaan, kuului mm. erillisosasto Sauhun, joka sijoittui saksalaislinjojen taakse ja ajoi takaa partisaaneja. Valpo pidätti epäiltynä asekätkennästä 1945, karkasi vankilasta ja pakeni Yhdysvaltoihin. Osallistui Korean sotaan Yhdysvaltain kansalaisena, josta sai everstiluutnantin arvon. Toimi Naton komppanianpäällikkönä Länsi-Saksassa, jolloin hänen autonkuljettajanaan toimi Elvis Presley. Nuorena kova maastohiihtäjä, Voitti MM-kultaa 4 x 10 kilometrin viestissä 1939. Toimi USA:ssa valmentajana ja urheilun johtotehtävissä.

Liikunta ja urheilu

64. Tauno Luiro. (1932-1955) Ounasvaaran Hiihtoseuran kasvatti. Hyppäsi maailman siihen asti pisimmän hypyn, 139 metriä, Oberstdorfissa vuonna 1951. Ennätys oli voimassa peräti vuoteen 1961 asti. Ensimmäinen ei-norjalainen Holmenkollenin voittaja.

65. Antti Hyvärinen. (1932-2000). Ounasvaaran Hiihtoseuran ensimmäinen mäkihypyn olympiavoittaja Cortinasta 1950.

66. Jouko Törmänen. (1954-2015). Jokkeri oli Sorkun mäkikoulun kasvatti, olympiavoittaja mäkihypystä Lake Placid 1980.

67. Kaarlo Maaninka (1953-). Moskovan boikottikisojen 1980 kaksinkertainen olympiamitalisti pitkiltä matkoilta, viimeisin kestävyysjuoksun olympiamitalisti. 23-lapsisen perheen kasvatti Posiolta.

68. .Kalle Palander (1977-). Tornion Tomba . Alppihiihdon ainoa suomalainen maailmanmestari 1999 ja pujottelun maailmancupin voittaja kaudelta 2002-2003.

69. Tanja Poutiainen (1980-). Mitalien määrällä laskien Suomen menestynein alppihiihtäjä. Yksi olympiahopea, kolme MM-mitalia, kolminkertainen maailmancupin voittaja.

70. Hannu Manninen (1978-). Voittanut neljä kertaa peräkkäin yhdistetyn maailmancupin, voittanut 48 maailmancupin osakilpailua. Henkilökohtainen maailmanmestaruus irtosi vihdoin Sapporon sprintistä vuonna 2007.

71. Pirjo Manninen (1981-). Lahden kohukisojen 2001 suomalainen maailmanmestari sprintistä. Moninkertainen viestimitalisti arvokisoista.

72. Pertti Ukkola. (1950-). Sodankyläläinen painija, Montrealin olympiavoittaja 1976. Kolmen suora eli EM-, MM- ja olympiakulta peräjälkeen. Vuoden urheilija 1977.

73. Eero Mäntyranta (1937-2013). Mr. Seefeld, voitti talviolympialaisissa 1964 kaksi kultaa ja koko urallaan seitsemän olympiamitalia. Suomen menestynein hiihtäjä oli ensimmäinen dopingista kärähtänyt, mutta mies syytti amfetamiinikärystään sabotaasia.

74. Sami Jauhojärvi. (1981-). Parisprintin olympiavoittaja Sotshista 2014, kolminkertainen MM-pronssimitalisti. Musti oli Vuoden urheilija yhdessä Iivo Niskasen kanssa. 2014.

75. Päivi Alafrantti. (1964-). Vuoden urheilija vuodelta 1990, Tervolan ämpäripää voitti yllättäen naisten keihäänheiton Euroopan mestaruuden.

76. Janne Lahtela. (1974-). Kumparelaskun olympiavoittaja ja maailmanmestari, Suomun rinteiden kasvatti.

77. Ville Pörhölä. (1897-1964). Röyttän karhu voitti kultaa kuulantyönnössä vuonan 1920 Antwerpenin olympialaisissa ja hopeaa moukarinheitossa Los Angelesissa 1932.

Talouselämä

78. Päivikki Palosaari (1956-). Tehnyt huikean uran pienen porogrillin yrittäjästä Levin keisarinnaksi. Näkemyksellinen matkailuyrittäjä, johon paljolti henkilöityy Levin nousu maan ykköshiihtokeskukseksi.

79. Wolter Stenbäck (1884-1956). Lapin matkailu isä, . Suomen Matkailijayhdistyksen pääsihteeri, joka nosti sotia edeltävinä vuosikymmeninä Lapin ja Petsamon matkailun tasolle, joka ylitettiin vasta 1970-luvulle tultaessa.

80. Pertti Yliniemi (1955-). Kirurgista tuli hieman sattumalta isänsä työn jatkaja ja lopulta Lapin mahtavin matkailukeisari, yhä laajenevan Lapland Hotels -konserin pääomistaja.

81. Hugo Richard Sandberg. 1849-1930) Lapin leivän isä ja metsäpäällikkölegenda sadan vuoden takaa. Koneellisen puunkorjuun edelläkävijä, joka rakensi rautatien tiettömään kairaan.”

82. Gunnar Haase (1916-1999). Lapin sähköistäjä ja valon tuoja oli lähtöjään baltiansaksalainen insinööri, joka saapui hävitettyyn Lappiin 1945 korjaamaan maanmiestensä tuhoja.

83. Sanna Kärkkäinen (1972-). Lapin matkailun nousun johtohahmo, uuden ajan naisjohtaja ja markkinointiviestinnän superosaaja.

84. Hannes Gebhard (1864-1933). Kemijärvellä syntynyt osuuskauppaliikkeen isä, kansanedustaja, kustannusliike Otavan toinen perustaja. Liikemies, taloustieteen ja taloushistoria professori. Kemijärvelle pystytettiin Gebhardin muistopatsas 1949, osuustoiminnan 50-vuotisjuhlien yhteydessä.

85. Veli Aine (1919-2008). Kauppaneuvos, nosti Aineen autoliikkeen yhdeksi Suomen suurimmista. Taidemesenaatti.

86. Eila Aine (1920-2013). Aineen kuvataidesäätiön perustaja yhdessä miehensä kanssa. Säätiö mahdollisti oli Aineen taidemuseon perustamisen.

87. Irma Stormbom (1917-1985). Seurasi isänsä jalanjälkiä Lapin vanhimman teollisuuslaitoksen johtoon ja hankki panimomestarin koulutuksen Saksassa. Nosti Lapin Kullan Suomen panimoiden kärkeen, ensimmäisiä naisia, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen. Lapin puolestapuhuja ja lukuisten hyväntekeväisyyssäätiöiden mesenaatti. Ajoi mm. arktista museota Rovaniemelle.

88. Armas Kristo (1940-). Monialainen ja värikäs liikemies aloitti uransa kauppiaana 60-luvulla Meltosjärvellä ja Pellossa, yrityksiä mm. Pellonhovi ja Lapin Liha, Pullingin hiihtokeskus ja Pellopuu.

89. Seppo Kukkola (1954-). Ivalolaislähtöinen mies ymmärsi yhtenä ensimmäisistä tunturimatkailun arvon ja rakensi Saariselälle mm. kylpylähotellin ja satoja loma-asuntoja. Rovaniemellä Kukkolan suurin hanke oli Revontuli-kauppakeskuksen rakentaminen nelostien päälle.

Muut suuret persoonallisuudet

90. Laura Lehtola (1902-1987). Inarin erämaiden viimeinen katekeetta aloitti työnsä vain 19-vuotiaana ja opetti erämaiden ja syrjäkylien lapsia liki 40 vuotta.

91. Yrjö Karhu Korhonen (1922-2003). Legendaarinen kullankaivaja, Lemmenjoen elinkautinen, perusti Tankavaaran kultakylän ja turistihuuhtomon Nipa Raumalan kanssa.

92. Alma Pokka (1913-1992). Maankuulun Alman baarin omistaja, sielu ja brändi, joka houkutti aitoudellaan ja persoonallaan kävijöitä Kittilän Pokkaan ulkomaita myöten.

93. Aslak Juuso. (1887-1969). Kaijukkana tunnettu Yliperän patriarkka ja pororuhtinas, jota presidentti Urho Kekkonenkin katsoi ylöspäin.

94. Jouni Aikio (1875-1956). Kaapin Jouni oli aikansa saamelaisjulkkis ja suurporonomistaja, joka tunsi presidentit, esiintyi elokuvissa, joikasi radiossa ja päätyi Suomen Kuvalehden kanteen.

95. Aleksi Hihnavaara (1882-1938). Kiistelty pororikas ja myyttinen hahmo Sompiosta, joka tunnetaan yhä Moskuna. Eli värikkään elämän, josta riitti tarinaa kirjaksi ja elokuvaksi.”

96. Jahvetti Moilanen (1881-1938). Läskikapinaan nousseen Pohjolan punaisen sissipataljoonan johtaja, entinen Janne Myyryläinen. Puna-aatteen mies, joka päätyi oppi-isänsä teloittamaksi.

97. Yrjö Metsälä (1919-2000). Kilpisjärven legendaarinen hiihto-opas, joka omien sanojensa mukaan jutasi maahisten joukkoon. Retkeilykeskuksen seinillä voi nykyäänkin ihailla hänen upeita valokuviaan.

98. Juho Nätti (1890-1964). Nätti-Jussina tunnettu legendaarinen metsätyömies, jonka jalkaterät sojottivat eri suuntiin. Nätti-Jussin elämä jatkuu kaskuissa ja tarinoissa.

99. Marina Takalo (1890-1970). Vienankarjalainen runonlaulaja, jonka muistoa kunnioittaa viimeisessä kotikaupungissa Kemissä nimikkokatu.

100. Joku muu

Äänestysaika on su 26.11. klo 24 asti.

Kaikkien vastaajien kesken arvotaan 250 euron arvoinen hotellilahjakortti.

Lisäksi arvotaan kaikkien vastaajien kesken viisi elokuvalippua,

Viisi parhaiten valintansa perustelutta saa myös elokuvalipun.

Äänestä tästä:

https://www.lapinkansa.fi/vuosisadan_lappilainen

Juttuun korjattu 21.11. kello 15.35 professori Paavo Kallion kuolinvuosi. Kallio kuoli vuonna 1992, eikä suinkaan vuonna 1952.


Lue myös nämä


Kommentit (18)

  • Nimetön

    Valintani on kenraali Kurt Martti Wallenius

    On osittain hänen ansiotaan että Lappi on yhä osa Suomea, sillä hän johti Lapin puolustusta neuvostojoukkojen hyökkätessä talvisodassa ja yrittäessä katkaista Suomen Oulun korkeudelta,

    Sopiva henkilö vuoden lappilaiseksi 100-vuotisen itsenäisyytemme juhlavuonna.

    Olisi suurin osa näistä ehdokkaista jäänyt historialle tuntemattomaksi jos olisimme tulleet osaksi Sosialististen Neuvostotasavaltojen liittoa.

  • Lapinhullu

    Lasse Hoikka. Musiikillaan tuo eniten lappilaista maisemaa ja sen kansaa esille. Koskettavaa esitystä ,että lapinkaipuu puhkeaa heti sydämeen.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös