Kevyt dieetti sopii peuroillekin – liian tuhti ravinto voi olla jopa kuolemaksi

Riistakeskus ohjeistaa pienten hirvieläinten talviruokintaan, kantojen määrät kasvaneet

Kevyt dieetti sopii peuroillekin – liian tuhti ravinto voi olla jopa kuolemaksi

Metsäkauriiden ruokinnassa kannattaa muistaa, ettei niiden elimistö kestä kaikkea ravintoa, vaikka kauris sen innolla söisikin.

Mimma Lehtovaara

Suomen riistakeskus kannustaa pienten hirvieläinten apuruokintaan, mutta maltilla. Osassa Suomea lunta on paljon, ja se voi aiheuttaa ravinnon puutetta valkohäntäpeuroille ja metsäkauriille.

Keskus muistuttaa, että apuruokintapisteen voi perustaa vieläkin, mutta tarjottavan ravinnon pitäisi olla kevyttä, jotta eläin kestäisi sen. Jos esimerkiksi varpuja laiduntava eläin yhtäkkiä syökin kauraa, se voi jopa kuolla runsaasti hiilihydraatteja sisältävän ravinnon haittavaikutuksiin.

Aluksi apuruokinnassa voi käyttää tuorerehua tai apilaheinää. Sen jälkeen tarjolle voi laittaa juureksia, mutta suhteellisen pieniä määriä, jotta eläinten ruuansulatusjärjestelmä tottuu.

–  Kun ruokinnan aloittaa, sitä täytyy jatkaa kevääseen saakka. Muutoin hyvälle ja varmalle ravinnolle tottuneet eläimet saattavat kuolla ravinnon yhtäkkiä loputtua, sanoo Suomen riistakeskuksen suunnittelija Eerojuhani Laine.

Keskus myös huomauttaa, että ruokintapaikkaa kannattaa siirrellä, jotta ravinto ei saastu eläinten ulosteista. Ruokintapaikan perustamiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Tuhansia peurakolareita

Valkohäntäpeurojen määräksi on arvioitu noin 70  000, ja määrä on kasvanut vauhdilla, kertoo Luonnonvarakeskus Luke. Liikenneviraston loppuvuodesta julkistamien tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2016 peuraonnettomuuksissa loukkaantui noin 30 ihmistä.

Poliisi on muuttanut peuraonnettomuuksien kirjaustapaa syksyllä 2015. Siitä syystä tilastoitujen peuraonnettomuuksien määrä on pudonnut selvästi vuoden 2014 jälkeen. Tuolloin tilastoitiin viitisentuhatta peuraonnettomuutta, vuonna 2016 alle tuhat. Aiemmin tilastoitujen peuraonnettomuuksien määrä liikkui useiden vuosien ajan kolmentuhannen tietämillä.

Valkohäntäpeuraa esiintyy verraten yleisesti Hämeessä, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Riistakeskus puolestaan arvioi, että metsäkauriita olisi Suomessa noin parikymmentätuhatta yksilöä, joskin arvio on kymmenen vuoden takaa. Ahvenanmaalla on lisäksi tiheä kanta. Manner-Suomessa ammutaan muutama tuhatta kaurista vuosittain, Ahvenanmaalla enemmän.

Suuren peurakannan on epäilty edesauttavan puutiaisen lisääntymistä ja punkin levittämiä tauteja, Luke kertoo.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös