Kaivokset

Kestääkö rajajoki kaksi kaivosta? – Hannukainen lupaa parempaa jätevesien käsittelyä kuin laki edellyttää, ruotsalaiset löperöitä

Ruotsin Pajalan kaivos saa vanhan ympäristöluvan perusteella laskea lähes rajoittamatta jätevetensä Muonionjokeen, josta ne valuvat Tornionjokeen ihmisten ja lohen riesaksi. Kolarin Hannukaisen kaivos lupaa parempaa jätevesien käsittelyä kuin laki edellyttää. Kuinka paljon rajajoki sietää vaarallisia aineita?

Anssi Jokiranta
Kestääkö rajajoki kaksi kaivosta? – Hannukainen lupaa parempaa jätevesien käsittelyä kuin laki edellyttää, ruotsalaiset löperöitä

Konkurssiin mennyt Northland Resources Kaunisvaaran kaivos on avautumassa uudelleen.

Pekka Mauno

Vielä puhtaalla rajajoella Suomen ja Ruotsin välillä on käynnissä kilpailu, kuka ehtii saada kaivoksensa täyteen vauhtiin ennen kuin viranomaiset päästöjen pelossa kieltävät kaivosten laajentamisen.

Tornionjokeen laskevan Muonionjoen molemmille rannoille suunnitellaan rautakaivoksia, jotka laskisivat jätevetensä jokeen. Kaunis Ironin kaivos Pajalassa saisi laskea ne likimain puhdistamatta, jos sen lupaehtoja ei kiristetä.

Hannukainen Mining vasta hakee lupaehtoja, mutta myöntää hakemuksessaan, että raskasmetalli- ja kemikaalipäästöjä menee Muonionjokeen.

Asian ydin on kuitenkin siinä, kestääkö rajajoki molempia hankkeita?

–Yhteisvaikutusarvio, joka sisältyy Hannukainen Miningin ympäristölupahakemukseen, on virheellinen, koska se sisältää vääriä oletuksia. Kaunisvaaran kaivoksen jätevesien aktiivisen käsittelyn puuttuminen voi nostaa päästöt moninkertaisiksi Hannukaisen päästöihin verrattuna, sanoo teollisuuden jätevesien käsittelyn yhteydessä 30 vuoden uran tehnyt konsultti Leif Ramm-Schmidt.

(Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.)

Miila Kankaanranta

Miten on mahdollista, että EU-maa Ruotsissa suhtaudutaan niin löperösti kaivoksen päästöihin kuin Pajalaan suunnitellun Kaunis Ironin kaivoksen osalta on tapahtumassa?

–Sellaista ympäristölupaa, jonka rajajokikomissio myönsi Kaunisvaaran kaivokselle vuonna 2010, ei myönnettäisi tänä päivänä. Keskeisille raskasmetallipitoisuuksille määrättäisiin raja-arvot, sanoo insinööri David Berggård Norrbottenin lääninhallituksen ympäristöosastolta.

Asian ymmärtämiseksi onkin kerrattava Kaunisvaaran kaivoksen historiaa.

Surkeista surkeimpiin kuuluva Pajalan kunta näytti saavan lottovoiton, kun kuntaan alettiin puuhata rautakaivosta 2000-luvun lopulla. Pohjois-Ruotsin valtasi kaivosmyönteinen ilmapiiri, jossa innostus syrjäytti harkinnan. Kanadalaistaustainen yhtiö sai rajajokikomissiolta ympäristöluvan, jossa se käytännössä sai kaiken, minkä halusi. Kaivosyhtiö asetti itselleen ympäristöehdot.

Rajajokikomission lupa oli 12-sivuinen. 27 lupaehdosta vain yksi koski jätevesipäästöjä. Kyse oli kiintoainepäästöjen raja-arvosta.

Suomessa ympäristölupaviranomaisten myöntämät luvat ovat monikymmensivuisia. Esimerkiksi Kittilän kultakaivoksen ensimmäisessä ympäristöluvassa oli 47 lupaehtoa.

Konkurssiin vuonna 2014 mennyt Northland Resources ei silti noudattanut edes omia lupauksiaan. Se rakensi jätevesien reunapadot vastoin patorakentamisen määräyksiä, jätti toteuttamatta suurimman osan selkeytysaltaista ja toteutti rikastushiekan varastoinnin tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan sen valumista yli patojen ympäristöön. Pohjaveden pinta putosi 16 metriä, kun se sai laskea vain 50 senttiä.

Laiminlyönnit ovat nyt nousseet Ruotsissa esiin, kun uusi yhtiö Kaunis Iron suunnittelee jatkavansa kaivostoimintaa Kaunisvaarassa. Yhtiöllä on siihen laillinen lupa, jonka se sai ostettuaan konkurssipesän.

–Edellytämme, että toiminta on luvan mukaista. Sitä se ei ollut Northlandin aikana, sanoo David Berggård. Ruotsissa kaivosten toiminnan valvontavastuu on lääninhallituksilla. Suomessa valvontaa hoitavat ely-keskukset.

Kaunis Iron on lähettänyt Norrbottenin lääninhallitukselle tammikuussa selvityksiä, joissa se kertoo, miten aikoo korjata patoja, huolehtia riittävästä selkeytysallaskapasiteetista ja huolehtia, että pohjaveden pinta ei alene niin kuin aiemmin tapahtui. Konkurssin jälkeen 60 metriä syvä avolouhos on täyttynyt vedellä ja pohjaveden korkeus palannut likimain ennalleen.

David Berggård puistelee päätään yhtiön selvityksille. Kaivoksen toimintaan valvontaviranomainen ei voi kuitenkaan puuttua ennen kuin toiminta käynnistyy.

–Vasta sen jälkeen voidaan ryhtyä valvomaan, ovatko luvan ehdot täyttyneet, sanoo Berggård.

Kaikkein kriittisimmäksi Pajalan kaivoksen jatkon kannalta tulee pohjaveden korkeus.

David Berggård näyttää kartalta, miten pohjavesi putosi laajalla 64 hehtaarin alueella avolouhoksen ympärillä. Kyse ei ole mistä tahansa alueesta, vaan Ruotsin luokittelussa korkeimman suojelutason suoalueesta. Se on myös ruotsalais-norjalaisen saamenkylien laidunsopimuksen mukainen porojen laidunalue.

–Kun pohjavesi alenee, suon luontainen kasvillisuus kärsii ja poroilta loppuu ruoka. Ei sellaista saa tapahtua, sanoo Berggård.

Palataan Suomeen. Likimain vastakkaiselle rannalle, johon Kaunisvaaran kaivos laskee jätevetensä, on tarkoitus Muonionjokeen rakentaa jätevesiputki Kolarin Hannukaisen kaivokselta. Sieltä valuu yva-selostuksen mukaan jätevettä, joka puhdistuksesta huolimatta sisältää runsaasti sulfaattia, raskasmetalleja, rikastuskemikaaleja ja typpeä – tosin Kaunisvaaraa vähemmän.

Leif Ramm-Schmidtin mielestä myös Hannukaiseen pitäisi tehdä kaivosvesien määrään nähden riittävän suuri selkeytysallas, jossa varsinkin rikastuskemikaalit viipyisivät riittävän pitkän ajan.

Erityisen vahingollisena hän pitää ksantaattia. Se on rikastusprosessissa käytettävä kemikaali, jonka hajoaminen on lämpötilariippuvaista. Kesällä se hajoaa ja haihtuu ilmaan, talvella ei. Siksi jätevesien viipymän pitäisi olla vuosi.

Eniten Ramm-Schmidtiä huolestuttaa kuitenkin Muonionjokea koskeva vaikutusarvio. Se, joka sisältyy Hannukainen Miningin yva-selostukseen, on hänen mielestään virheellinen.

Hannukainen Miningin projektinjohtaja Jaana Koivumaa ei ota kantaa Kaunis Ironin asioihin. Hän vakuuttaa, että Hannukaisen päästöjen osalta tehdään kaikki mahdollinen.

–Lähdemme suunnittelemaan parempaa vesienkäsittelyä kuin laki meiltä edellyttää. Tavoitteemme on saada pitoisuuksista niin pieniä, että niiden merkitys olisi olematon. Olisi ihanne, jos pääsisimme lähelle luonnonveden arvoja, Koivumaa sanoo.

Taustalla on kaivosyhtiön ja Teollisuuden Vesi Oy:n sopimus. Teollisuuden Veden perustaja on Maija Vidqvist. Hän on ollut mukana muun muassa Kevitsan, Terrafamen edeltäjän Talvivaaran ja Agnico Eagle Kittilän vesiasioiden käsittelyssä.

Muonion- ja Tornionjoen vesistö on Itämeren lohen tärkein poikastuotantoalue.

Millaisen määrä kaivosten jätevesiä Tornionjoen kalakanta kestää?

Se ei kestä Lapin ely-keskuksen kalatalousosaston mielestä edes Hannukaiseen Kolariin suunnitellun kaivoksen jätevesiä. Vaikka kaivoksen jätevesien metallit ja rikastuskemikaalit eivät ole kalatalousosaston mielestä kohtalokkaita merilohen ja meritaimenen poikastuotannolle, ne vaarantavat sen. Siksi edes Hannukaiselle ei pitäisi myöntää lupaa, kalatalousosasto lausuu Hannukainen Mining Oy:n ympäristölupahakemuksesta.

Entä jos arvio tehtäisiin molempien kaivoshankkeiden yhteisvaikutuksen perusteella?

–Ei sitä pidä vaarantaa yhdelläkään kaivoksella, sanoo kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen.

Lehtonen on perehtynyt erityisesti Hannukaisen kaivoshankkeen vesistöpäästöihin kaivosta vastustavan yhdistyksen Ylläksen ystävien lausunnonantajana. Mutta hän tuntee myös Pajalan kaivoksen jätevesipäästöt.

–Molemmista kaivoksista tulee sellaisia määriä päästöjä, että pelkään niiden vaikuttavan pahasti kalakantoihin, sanoo Lehtonen.

Itämeren villilohen kannalta on kaksi tärkeää valjastamatonta poikastuotantovesistöä. Tornionjoki vastaa 80 prosentista poikastuotantoa ja Kalixjoki käytännössä lopusta. Niiden lisäksi on tosin lukuisia poikastuotannoltaan heikkoja lohijokia.

Kaivokset tuottaisivat Muonionjokeen valtavat määrät päästöjä

Miila Kankaanranta

Arvio kaivosten päästöistä

Kaunis Iron: Kaivostoiminnan laajuus ja jätevesipäästöt Kaunis Ironin Pajalan Kaunisvaaran kaivoksen osalta perustuvat oletukseen, että kaivos aloittaisi toiminnan samassa laajuudessa kuin Northland Resources Ab sen lopetti.

Hannukainen Mining: Kaivostoiminnan laajuus ja jätevesipäästöt Hannukainen Miningin Kolarin Hannukaisen kaivoksen osalta on kerätty Hannukainen Mining Oy:n ympäristölupahakemuksesta ja Northland Mines Oy:n Hannukaisen kaivoshankkeen yva-selostuksesta.

Miila Kankaanranta

Kaunisvaara

Malminlouhinta voimassa olevan luvan perusteella 20 miljoonaa tonnia vuodessa.

Rikastetuotanto aluksi 2 miljoonaa tonnia, jatkossa 5 miljoonaa tonnia vuodessa.

Jätevesien käsittely perustuu selkeytysaltaisiin, joiden pinta-ala on aivan liian pieni jätevesien määrään verrattuna.

Konkurssiin menneen kaivoksen aikana jätevesiä päästettiin Muonionjokeen myös talvella vastoin yhtiön ilmoitusta.

Selkeytysaltaiden patorakenteet on tehty vastoin ympäristöluvan ehtoja, joten ne muodostavat lisäriskin päästöille Muonionjokeen.

Ympäristöluvassa ei vesistöpäästöjen osalta ole lupaehtoja kiintoainekuormitusta (samentumaa) lukuun ottamatta, joka on 20 mg/l.

Hannukainen

Ympäristölupa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä. Puutteellisuuksien vuoksi hakemusta on täydennetty useassa eri vaiheessa.

Lupahakemuksesta annetut lausunnot koskevat ainoastaan Hannukaisen päästöjä. Niissä ei arvioida kahden kaivoshankkeen yhteisvaikutuksia.

Malminlouhinta ympäristölupahakemuksen mukaan 26 miljoonaa tonnia vuodessa. Rikastetuotanto 2 miljoonaa tonnia vuodessa.

Virtaama vaikuttaa jätevesien sekoittumiseen

Muonionjoen virtaamassa on kuusinkertainen ero eri vuodenaikojen välillä.

Lapin ely-keskus kirjoittaa Hannukainen Miningin ympäristölupahakemuksesta antamassaan lausunnossa: ”Mikäli alivirtaama-tilanteessa jouduttaisiin juoksuttamaan poikkeuksellisesti vesiä putken maksimivirtaamalla, se olisi noin 10 %:n lisäys Muonionjoen virtaamaan. Tätä voidaan pitää erittäin suurena virtaama-lisäyksenä.”

Miila Kankaanranta

Lähteet:

Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio, Northland Resources Ab ympäristölupapäätös 20.8.2010

Northland Resources Ab:n ympäristölupahakemus Uumajan käräjäoikeudelle 21.6.2011 täydennyksineen ja ympäristölupaprosessiin liittyvät asiakirjat.

Hannukainen Mining Oy:n (Northland Mines Oy) ympäristövaikutusten arviointiselostus 9.3.2013

Hannukainen Mining Oy:n Hannukaisen kaivoksen ympäristölupahakemus 17.2.2016 ja siitä annetut lausunnot.

Yhteinen historia

Pajalan Kaunisvaaran ja Kolarin Hannukaisen kaivoshankkeiden taustalla on kanadalaistaustaisen Northland Resources -yhtiön suunnitelma perustaa rautakaivokset rajajoen molemmille rannoille.

Vuoden 2009 lopulla se käynnisti Kaunisvaaran kaivoshankkeesta yva-menettelyn ja sai pikavauhtia jo elokuussa 2010 rajajokikomission luvan aloittaa kaivostoiminta. Sitä yhtiö ehti harjoittaa vain vuosina 2012–2014 kunnes meni konkurssiin.

Vuonna 2015 ruotsalaisten liikemiesten perustama Abecede -yhtiö osti konkurssikaivoksen ja sai samalla siirrettyä yhtiölle kaivoksen käynnistämiseen oikeuttavan rajajokikomission myöntämän luvan. Kaivostoiminta on tarkoitus aloittaa tytäryhtiö Kaunis Ironin nimissä ensi kesäkuussa.

Northland Resourcesin suomalainen tytäryhtiö ehti toteuttaa Hannukaisen kaivoksesta yva-menettelyn ja saada Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta koelouhintaluvan, ennen kuin meni emoyhtiönsä tavoin konkurssiin vuonna 2014.

Tapojärvi Oy osti vuonna 2015 Hannukaisen esiintymän ja siihen liittyvät luvat. Tytäryhtiö Hannukainen Mining jätti ympäristölupahakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon marraskuussa 2015. Se perustuu vanhaan yva-menettelyyn.

Muonion- ja Tornionjoki kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Niiden veden laatu vaihtelee erinomaisesta hyvään, kertoo Suomen ympäristökeskuksen pintaveden laatua koskeva luokittelu.


Lue myös nämä


Kommentit (2)

  • Referenssit

    Hyvät on referenssit Hannukaisen kaivoksen vesiasiantuntijalla, joista Talvivaara ylitse muiden.

  • Nimetön

    Kaivokset toimii aikansa ja tuhoavat Lapin luonnon.
    Lapin luonto olisi ikuinen.
    Mitä kaivosten jälkeen, kun luontoa ei ole.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös