Järvien jäällä varovaisuutta - lumisateet heikensivät jään laatua

Pekka Aho
Järvien jäällä varovaisuutta - lumisateet heikensivät jään laatua
Merja Könönen

Maan etelä- ja keskiosiossa järvien jäät ovat vielä heikkoja ja suuret järvet jopa sulia. Suomen ympäristökeskuksen mukaan tästä jäätalvesta saattaa silti tulla nykymitalla ihan kohtuullinen, kunhan saadaan pakkasia. 2000-luvulla on ollut paljon talvia, jolloin isoimmat vesistöt ovat jäätyneet vasta tammikuun alussa.

Lapissa jäätä oli vuoden vaihtuessa 30–45 senttiä ja Kainuussa ja Keski-Suomen pohjoisosissa 15–30 senttiä. Eteläisessä ja keskisessä osassa Suomea jäätä on monin paikoin niin ohuelti, ettei sitä ole välttämättä päästy edes mittaamaan, kertoo hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Nyt vielä sulana olevat isot vesistöt saattavat saada vahvankin jään, jos lähiviikkoina tulee kova pakkasjakso.

Pienten järvien jäät voivat jäädä koko talveksikin heikoiksi, jos jään päälle on kertynyt paksulti lunta. Varsinkin kuiva pakkaslumi eristää niin tehokkaasti, että pakkanen ei pääse kasvattamaan jäätä sen läpi, Korhonen kertoo.

1900-luvulla tämmöistä jäätilannetta olisi pidetty poikkeuksellisena.

–  Silloin eteläisessä Suomessakin pienet järvet jäätyivät yleensä marraskuun loppupuolella, Korhonen vertaa.

Lumisateet heikensivät jäitä

Lapissa ja Kainuussakin on syytä varovaisuuteen, sillä viime aikojen runsaat lumisateet ovat heikentäneet jään laatua. Ohueen jäähän on lumen painosta tullut halkeamia, ja niistä on noussut jään päälle vettä, joka on lumeen sekoituttuaan jäätynyt kohvajääksi. Huokoisen kohvajään kantavuus on vain noin puolet teräsjään kantokyvystä. Korhonen muistuttaakin, että pelkkiin lukemiin jään paksuudesta ei kannata luottaa.

Lisäksi erityisesti alkutalvesta jään paksuus voi vaihdella suuresti eri puolilla järveä.

–  Vaikka näkisi lukeman omalta järveltä, että siellähän on jo noin paljon jäätä, niin ei pidä tuudittautua siihen, että voi lähteä edemmäs selkävesillä. Siellä voi olla edelleen sulaa tai hyvin ohutta jäätä, Korhonen sanoo.

Ympäristökeskuksen mukaan jään kantokyky pitää aina mitata teräsjään mukaan. Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttiä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava vähintään 15 senttiä. 15–20-senttinen teräsjää kantaa tuhat kiloa painavan henkilöauton.

Merillä ei näköpiirissä ankaraa jäätalvea

Merialueella on etelässä yhä liki jäätöntä. Perämerellä saaristossa jäätä on 5–30 senttiä ja Merenkurkussa korkeintaan 15 senttiä.

Jääasiantuntija Patrick Eriksson Ilmatieteen laitokselta sanoo merialueen tilanteen olevan hyvin samankaltainen kuin edeltävinä viime vuosina.

Pitkän ajan ennusteissa ei toistaiseksi ole näkyvissä merkkejä siitä, että tulossa olisi ankara jäätalvi.

–  Tässä vaiheessa olettamus on, että jäätalvi jatkuisi perusleutona.

Erikssonin mukaan merijään osalta viime vuosien tilannetta ei voi vielä sanoa poikkeukselliseksi.

–  Vastaavanlaisia talvia oli liki koko 1930-luvun ajan.

Muokattu kello 19.10: Korjattu juttua Lapin jäätietojen osalta. Varovaisuutta on syytä noudattaa myös Lapissa.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös