Lapin läänineläinlääkäri: joka vuosi tulee ilmi tapauksia, joissa lypsylehmien ulkoilumääräyksiä ei ole noudatettu –Jaatilan lehmien laidunkausi alkoi etuajassa

Lapin läänineläinlääkäri: joka vuosi tulee ilmi tapauksia, joissa lypsylehmien ulkoilumääräyksiä ei ole noudatettu –Jaatilan lehmien laidunkausi alkoi etuajassa

Lehmät pääsivät Rovaniemen Jaatilassa laitumelle jo toukokuun puolella.

Niina Lavia

Tekisi mieli kirjoittaa, että maatalousyrittäjä Timo Matinmikon lehmät kirmaavat iloisina laitumella Rovaniemen Jaatilassa.

Mutta eivät ne kirmaa. Ne seisoskelevat paikoillaan ja märehtivät.

Matinmikon mukaan ulkona laiduntavat lehmät ovat "ihmissilmälle mukavan näköisiä", mutta lehmät itse viihtyvät varsin hyvin myös navetassa.

–Jos navetta on liian kuuma, niille tulee tukala olo. Mutta muuten ne tykkäävät, kun saavat makoilla ruoka edessään.

Matinmikon 24 lehmää asuvat parsinavetassa, jossa ne elävät kytkettyinä paikoilleen. Laki vaatii, että ne pääsevät laiduntamaan vähintään kaksi kuukautta vuodessa.

Käytännössä Matinmikon lehmät ulkoilevat paljon enemmän. Ne ovat ulkona yötä päivää kesäkuun alusta syyskuulle asti.

Tänä vuonna laidunkausi alkoi jo viime viikolla. Yleensä lehmät ovat tässä vaiheessa vielä sisällä, koska niille ei ole laitumella riittävästi ruokaa.

Matinmikko arvioi, että lehmien laitumella olo säästää häneltä työtä tunnin päivässä, kun lehmät hoitavat itse ruokailunsa.

Samalla säästyy lehmille syötettävää väkirehua. Toisaalta myös maidontuotanto vähenee, koska eläimet syövät ulkona ollessaan vähemmän.

–Väkirehun kulutus puolittuu ja maidon määrä laskee viidenneksellä. Taloudellisesti nämä kumoavat toisensa, ehkä vähän jää miinukselle.

Lapin aluehallintoviraston läänineläinlääkärin Harri Rinteen mukaan Lapissa enimmäkseen noudatetaan lehmien ulkoiluvaatimuksia. Silti joka vuosi tulee esille tapauksia, joissa parsinavetan lehmät eivät ole päässeet ulos.

Tarkastuksia tehdään paikkoihin, joista on tullut ilmoitus aluehallintovirastolle tai kunnaneläinlääkärille.

–Eläinsuojeluvalvontaa ei voi tehdä noin vain, vaan pitää olla epäily siitä, että asiat eivät ole kunnossa, Rinne sanoo.

Aluehallintovirasto voi myöntää tilalle vapautuksen jaloitteluvaatimuksesta, jos lehmien päästäminen laitumelle on hyvin haasteellista. MTK Lapin toiminnanjohtajan Kaija Kinnusen mukaan tällaisia lupia on myönnetty Lappiin muutamia.

–Syynä saattaa olla esimerkiksi, että navetan ympärillä ei ole sellaista tilaa, jossa lehmät voisivat ulkoilla.

Lapissa on myös tiloja, joilla lehmät ulkoilevat talvellakin. Lehmä vierastaa kosteaa talvisäätä, mutta pakkanen ei sen ulkoiluja häiritse.

–Lumi on itse asiassa hyväksi lehmän terveydelle, koska se puhdistaa sorkat bakteereista, Kinnunen sanoo.

Anna Muotka
Timo Matinmikon lehmät laiduntavat yli kolme kuukautta vuodesta. Syksyisin ne päättävät yleensä itse, että haluavat jäädä jo sisälle.

Timo Matinmikon lehmät laiduntavat yli kolme kuukautta vuodesta. Syksyisin ne päättävät yleensä itse, että haluavat jäädä jo sisälle.

Ruotsissa lainsäädäntö edellyttää, että myös pihatoissa elävät lypsylehmät pääsevät laiduntamaan. Parsinavetat on kielletty naapurimaassa kokonaan. Kumpaakaan vaatimusta ei ole sisällytetty Suomessa valmisteilla olevaan eläinsuojelulakiin.

Vuoden eläinlääkäriksi valittu Reijo Junni toivoi vastikään Maaseudun tulevaisuudessa, että myös pihattonavetoissa elävät lehmät pääsisivät kesäisin laitumelle.

Hänen mukaansa laiduntaminen olisi tärkeää maatalouden imagon kannalta. Se myös parantaa lehmien sorkkaterveyttä, joka taas vaikuttaa suoraan tilojen tuottoon.

Sorkkasairaudet tuottavat eläimelle kipua ja saavat sen välttämään liikkumista. Siitä seuraa, että lehmä ei syö kunnolla ja sen maidontuotanto vähenee.

Timo Matinmikon mukaan parsinavettoja parjataan turhaan. Niissä lehmien sorkat pysyvät puhtaampina kuin pihatoissa, joissa lehmät kävelevät usein märällä alustalla.

Matinmikon lehmät saavat talvellakin kävellä itse lypsypaikalle, ja siinä samalla tutkia navettaa ja tervehtiä toisiaan. Maanviljelijä uskoo, että se riittää eläimille.

–Pidän syksyisin navetan ovea auki, ja lehmät voivat valita, menevätkö ulos. Kyllä ne yleensä navettaan jäävät.

Navetat

Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta määrää, että parsinavetoissa elävät lypsylehmät ja maidontuotantoa varten kasvatettavat hiehot on päästettävä ulkoilemaan 60 päivänä vuodessa.

Parsinavetoissa lehmät on kytketty paikoilleen. Pihattonavetoissa eläimet saavat liikkua vapaasti navetan sisällä, eikä laki velvoita päästämään niitä ulos lainkaan.

Emolehmätiloilla lehmät ovat useissa tapauksissa ulkona ympäri vuoden. Lihanautakasvattamoilla eläimet ovat puolestaan yleensä aina sisällä.

ProAgrian tuotosseurantaan kuuluu 72 prosenttia lappilaisista maitotiloista. Niistä parsinavettoja on 66 prosenttia (150 kappaletta) ja pihattoja 34 prosenttia (77 kappaletta).

Koko maan maitotiloista 62 prosenttia on parsinavettoja ja 38 prosenttia pihattoja.

Vuoden eläinlääkäri Reijo Junni suosittelee, että sekä parsi- että pihattonavetoissa elävät naudat päästettäisiin jaloittelemaan myös talvella vähintään kerran viikossa.


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös