Ilmastonmuutos on hävittämässä naalin kaikista Pohjoismaista – Toive pesinnästä Enontekiöllä ja Utsjoella kariutui jälleen tänä vuonna

Naali on Suomen uhanalaisin laji.

Pekka Aho
Nämä naalit on kuvattu Ranuan eläinpuistossa vuonna 2014.

Nämä naalit on kuvattu Ranuan eläinpuistossa vuonna 2014.

SUSANNA VILPPONEN, STT

Uhanalaisen naalin pesintää on odotettu Suomessa turhaan jo yli 20 vuoden ajan. Tänäkään vuonna naalin pesintöjä ei kesällä todettu Lapin Enontekiöllä eikä Utsjoella.

Pesintäpaikkoja tarkkaillaan vuosittain, mutta viimeisin varma naalipentuehavainto on WWF:n raportin mukaan vuodelta 1996. Tosin lähellä oltiin kaksi kesää sitten, kun riistakamera paljasti kahden naalin majoittuvan samassa pesäkolossa Utsjoella.

Pohjoisimmilla tunturialueilla elävä naali eli napakettu on vaarassa kadota kokonaan. Se metsästettiin lähes sukupuuttoon valkoisen turkkinsa takia ennen kuin laji rauhoitettiin vuonna 1940. Suomen naalikanta ei kuitenkaan elpynyt rauhoituksen jälkeenkään ennalleen.

Suomen rajojen sisäpuolella liikkuu 5–10 napakettua vuosittain. Se on vähiten koko Pohjoismaissa. Vaikka naalit ovat yleistyneet koko 2000-luvun ajan, on niitä Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella yhteensä vain noin 250 yksilöä. Tänä vuonna Ruotsissa ja Norjassa todettiin yhteensä 107 naalin pesintää.

Vaikka naaleja vielä esiintyy, on todennäköistä, että ne katoavat Pohjoismaista ilmastonmuutoksen seurauksena.

– Jos ilmaston lämpeneminen jatkuu samaa tahtia kuin nyt, vuosisadan loppupuolella naaleja ei ole kuin arktisilla saarilla, Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila sanoo.

Kettu valtaa tilaa ilmaston lämmetessä

Naalin vihollinen on kettu, joka valtaa ilmastonmuutoksen myötä aiempaa enemmän jalansijaa. Kilpailu elintilasta kovenee, kun kettukannat vahvistuvat lämpenevien olosuhteiden seurauksena. Naalia vahvempana ja isompana kettu voi halutessaan myös tappaa naaleja.

Jotta kettujen määrä vähenisi, niitä metsästää vuosittain noin 20 metsästäjää tammikuusta huhtikuuhun. Metsästäjät saavat kettusaaliista palkkion.

Naalin suojelua pyritään nyt yhtenäistämään pohjoismaisella yhteistyöllä. Ruotsilla, Norjalla ja Suomella on parhaillaan meneillään kolmevuotinen Arctic Fox Together -hanke, jossa naalikantoja pyritään pelastamaan eri suojelu- ja seurantamenetelmin.

– On erittäin järkevää lisätä yhteistyötä, sillä tällaisia lajeja ei kannata suojella kansallisesti. On tärkeää, että valtioiden isot linjat ovat samanlaiset, Suomen hankevastaavana mukana oleva Ollila sanoo.

Suomessa ei vapauteta tarhanaaleja

Norjassa on naalikannan vahvistamiseksi siirretty tarhoissa kasvatettujen naalien poikasia vapauteen. Ollilan mukaan asiasta on keskusteltu myös Suomessa.

– Olemme päättäneet, ettemme ryhdy samanlaisiin toimiin. Suojelussa satsataan ketunmetsästyksen lisäksi lisäruokintaan.

Lisäruokinnalla pyritään turvaamaan naalien säilyminen myös huonoina sopuli- ja myyrävuosina, jolloin ravinnosta on pulaa.

– Ruokinta-automaatit parantavat pentujen selviytymistä ja kannan kasvua, Ollila kertoo.

Naali pesii vain hyvinä sopulivuosina, sillä tunturisopuli on naalin tärkein ravinnonlähde. Ollilan mukaan seuraavaa sopulihuippua odotetaan ensi vuodelle.

Ollila on seurannut ja suojellut naalia kahdeksan vuoden ajan Metsähallituksen leivissä ja on yksi harvoista, jotka ovat nähneet eläimen luonnossa 2000-luvulla. Vaikka haave naalin pesinnästä Suomen puolella kariutui jälleen, Ollila haluaa uskoa lajin elinvoimaisuuteen.

– Olen toiveikas tulevaisuuden suhteen. Ei meillä tuhansia naaleja tule koskaan olemaan, mutta pesintää odotellaan.


Kommentit (9)

  • Nimetön

    Hei luonnonsuojelijat, mitä tehdään kun rauhoitettu eläin syö toista rauhoitettua eläintä luonnonsuojelualueella. Minä en sitä pysty keksimään.

  • Nimetön

    Ilmastonmuutoksella ei ole mitään tekemistä naalikannan katoamisen kanssa olkoot tutkijat mitä mieltä tahansa. Kuten jutussa mainittiin kanta tapettiin sukupuuton partaalle jo 40-luvulla siitä seuraava sisäsiittoisuus, kettukanta, ahmakanta ja maakotkat harventavat jo muutenkin lisääntymiskyvytöntä kantaa. Ei ihminenkään ole levittäytynyt vain ilmastonmuutoksen seurauksena pohjoisemmaksi ellei oteta huomioon jääkauden jäätiköiden sulamista johon ihmisillä ei ole mitään vaikutusta, vaan siihen on täysin muut syyt pahimpana liikakansoitus.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös