Hirvilupien määrä hirvittää – Lapin metsästäjät eivät luota Luken arvioon kannan vahvuudesta

Kari Mankonen
Hirvilupien määrä hirvittää – Lapin metsästäjät eivät luota Luken arvioon kannan vahvuudesta

Hirvenmetsästys alkaa Lapissa syyskuun alussa. Pyyntilupien määrä on noussut ympäri Lappia.

Aila Price

Lapin metsästäjien mielestä hirvilupia on myönnetty liikaa. Suurin osa Lapin riistanhoitoyhdistyksistä sai tänä vuonna viime vuotta enemmän pyyntilupia, ja erityisen paljon niitä tuli Kittilän ja Inarin riistanhoitoyhdistyksille.

Kittilässä hirvilupien määrä kasvoi viidelläsadalla ja Inarissa niitä on kuusinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.

– Paikallisten metsästäjien mielestä se on aivan liian paljon, sanoo Kittilän riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Vuolli.

Luvat myöntää Riistakeskus, joka perustaa päätöksensä Luonnonvarakeskuksen tekemään kanta-arvioon. Metsästäjien mielestä Luken arvio ampuu kuitenkin reilusti yli ja he pelkäävät, että kantaa vähennetään nyt liian rankalla kädellä.

Kittilän riistanhoitoyhdistys oli esittänyt Riistakeskukselle tuhatta lupaa vähemmän. Myös Inarissa lupien määrä hirvittää. Luken arvion mukaan Inarin hirvitalousalueella pitäisi olla peräti 5000 hirveä, mutta paikallisten metsästäjien mielestä todellinen määrä on puolet siitä.

– Luke laskee, muttei ota tuloksesta mitään vastuuta. Yleinen näkemys metsästäjien keskuudessa on, että arvio ei pidä paikkaansa, Inarin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pertti Vikeväkorva sanoo.

Alueen hirvikanta on voimistunut, mutta se ei ole metsästäjien mielestä vielä liian suuri. Vikeväkorvan mukaan sopiva määrä olisi yksi hirvi kolmea tai neljää metsästäjää kohti.

– Nyt tulee toista hirveä per metsästäjä.

Hirvet laskettiin liian aikaisin

Luken arvio perustuu sekä metsästäjien havaintoihin ja saatujen hirvien määrään, mutta myös lentolaskentoihin. Inarissa tehtiin viime talvena helikopterilaskenta, jonka mukaan kanta olisi voimistunut reilusti.

Pertti Vikeväkorvan mukaan laskenta antoi kuitenkin vääristyneen tuloksen, sillä se tehtiin liian aikaisin sydäntalvella. Tuolloin mukaan tulivat myös Norjan puolelta kansallispuistosta sekä idästä UKK-puistosta alueelle talvehtimaan tulleet eläimet.

Kittilässä Luke teki toissatalvena lentolaskennan, jonka mukaan kanta oli niin ikään odotettua suurempi. Jouko Vuollin mukaan tulos oli kuitenkin harhaanjohtava, sillä hirvet olivat tuolloin lumitilanteesta johtuen tokissa, jotka sattuivat lentoreitille.

Kittilän riistanhoitoyhdistys teki oman lentolaskennan tänä vuonna, jonka mukaan hirviä olisi vähemmän. Metsä- ja liikennevahinkojen määrä ei myöskään Vuollin mielestä kieli kannan dramaattisesta noususta.

Metsästäjät kokevatkin, ettei Riistakeskus kuuntele heitä.

– Riistanhoitoyhdistyksillä ei ole enää mitään valtaa. Meitä kuullaan, mutta ei kuunnella, Vuolli sanoo.

Juttu jatkuu graafin jälkeen.

Ella Jokinen
Hirvien pyyntiluvat vuosina 2017 ja 2018 Lapissa.

Hirvien pyyntiluvat vuosina 2017 ja 2018 Lapissa.

Kannan romahdus pelottaa

Metsästäjiä huolettaa hirvikannan tulevaisuus. Liian runsas metsästys voi johtaa kannan romahdukseen, mikä on koettu ennenkin.

– Kun viimeksi hirvikanta romahti, sen korjaamiseen meni kymmenen vuotta, Jouko Vuolli sanoo.

Paikallisille on tärkeää hirven tasainen metsästys. Hirvi on Vuollin mukaan monelle merkittävä ruoan jatke ja sillä on myös merkitystä matkailulle.

Tasainen kannanhoito takaa myös metsästysharrastuksen säilymisen.

– Heikkoina vuosina on voinut olla yksi lupa kymmentä tai viittätoista metsästäjää kohti. Silloin lähtee hommasta mielekkyys.

Pertti Vikeväjärven mukaan hirvet eivät Inarista lopu, vaikka annettu lupamäärä pyydettäisiinkin.

– Mutta jos ensi vuonna kaadetaan saman verran niin alkaa olla kiikun kaakun.

Metsästysajat muuttuivat

Metsästysaikoihin tuli tänä vuonna muutos, joka astui voimaan kesäkuussa.

Yhtenäisen metsästysajan sijaan hirveä metsästetään Lapissa kahdessa jaksossa.

Ensimmäinen jakso alkaa 1. syyskuuta ja päättyy 20.9. Toinen jakso alkaa lokakuun toisena lauantaina 13.10 ja päättyy 15.1.2019.

Tammikuun puolella hirveä saa metsästää vain ilman koiraa.

Lentolaskennat luotettavin menetelmä

Riistakeskuksen Lapin riistapäällikön Sami Tossavaisen mukaan riistanhoitoyhdistyksien näkemykset otetaan lupa-asioissa huomioon. Luonnonvarakeskuksen arvioilla on silti suurin painoarvo päätöksiä tehdessä.

– Hirvikannan suuruudesta on monenlaisia käsityksiä. Me teemme päätökset niillä luvuilla, jotka Luke meille antaa, Tossavainen sanoo.

Inarissa Luken suositus oli hänen mukaansa tälle vuodelle 3200 hirvilupaa, mutta Riistakeskus päätyi myöntämään siitä alle puolet. Arvio perustuu Luken tekemään helikopterilaskentaan, jonka mukaan kanta oli odotettua suurempi.

– Lentolaskentoja ovat toivoneet sekä riistanhoitoyhdistykset että alueellinen riistaneuvosto, ja ne ovat tarkin menetelmä käytettävissä olevilla resursseilla, Tossavainen sanoo.

– Kyllä niihin on uskottava. Muuten niitä on turha tehdä.

Tossavaisen mukaan on mahdollista, että Inarissa lentolaskentaan on tullut mukaan myös muualta tulleita hirviä, mutta hänen mukaansa kanta kestää silti verotuksen.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Nikula puolustaa myös helikopterilaskentoja.

– Se on hyvin luotettava menetelmä, joka antaa hyvän kuvan sen hetken tilanteesta. Osa eläimistä jää myös näkemättä, joten arvio voi olla jopa alakanttiin.

– Meidän asiamme ei ole silti lähteä lupamääriä arvioimaan, vaan sen tekee Riistakeskus, hän muistuttaa.


Kommentit (14)

  • Nimetön

    Hirvi on metsästetty sukupuuttoon jo monta kertaa, jos hirvimiesten itkuun on uskomista. Viimeksi joitakin vuosia sitten Kemijärvellä. Millä keinoin kanta runsastuu sukupuutosta aina hurjiin määriin, tokkia näkyy pelloilla? Jos joku keksisi tuon logiikan, sitähän voisi käyttää maailmanlaajuiseen eläinten sukupuuttoaallon ehkäisyyn.

  • Nimetön

    Itse päättelijällä on erikoinen ajatuskulku. Metsät pitäisi jättää sillensä ja taimikot istuttamatta, jotta ei tulisi taimikkotuhoja? Metsätaloudella nyt vain sattuu olemaan jokin merkitys Suomen kansantaloudelle. Tulevaisuuden puunsaanti voi vaarantua, koska vahingoittuneista männyistä ei näillä hirvikannoilla tukkia tule, vain kuitupuuta.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös