Lukemisto

Hildur Larsson ikuisti Rovaniemen seurapiiriä kesäretkillä ja uimarannalla – ateljeessa suosikkimalleja oli tyttö, josta tuli Keke Rosbergin mummo

Hildur Larsson
Hildur Larsson ikuisti Rovaniemen seurapiiriä kesäretkillä ja uimarannalla – ateljeessa suosikkimalleja oli tyttö, josta tuli Keke Rosbergin mummo

Trahnit, Norbergit ja Larssonit olivat Rovaniemen ruotsinkielistä seurapiiriä runsaat 100 vuotta sitten. Edessä Carl Trahn (vas.) ja Ernst Norberg, takanaan Anna Trahn (vas.), tuntematon nainen, Tekla Larsson, Loviisa Norberg, Hanna Haarala ja Hildur Larsson.

Risto Pyykkö

Ruotsin kieli sorisi Rovaniemen seurapiireissä runsaat sata vuotta sitten.

Kasvava kirkonkylä ja erityisesti metsäyhtiöiden konttorit olivat houkutelleet Lapin porteille satamäärin ruotsalaisia tai ruotsinkielisiä, Haaparannalta ja kauempaakin.

He järjestivät kahvikutsuja toisilleen, retkeilivät yhdessä Ounasvaaralla ja Pöyliövaarassa, ottivat aurinkoa Kemijoen hietikoilla tai suuntasivat jokiretkelle ylös Viirinkylään, jonne laivat höyrysivät Rovaniemen Lainaalta säännöllisesti.

Ruotsia äidinkielenään puhuneesta Hildur Larssonista tuli heidän hovikuvaajansa ja osa yhteisöä.

Hildur Larsson
Trahnin, Norbergin ja Larssonin perhettä uimassa Kemijoen itärannalla, Jätkänkynttilän yläpuolella.

Trahnin, Norbergin ja Larssonin perhettä uimassa Kemijoen itärannalla, Jätkänkynttilän yläpuolella.

Anna Sandberg oli syntyisin Nederkalixista eli Alakainuusta, kuten Hildur Larssonkin.

Sandberg oli avioitunut sahanisännöitsijä Uuno Kurthin kanssa. Torniossa asuessaan pariskunnalle oli syntynyt vuonna 1901 tytär, Thora.

Uuno Kurthin kuoltua vain 35-vuotiaana leski oli löytänyt uudeksi miehekseen Götanmaalta tulleen metsäntarkastaja Carl Emil Trahnin. Perhe asettui Rovaniemelle, jossa sisko Lovisa Sandberg eli kassanhoitaja Ernst Norbergin rouvana.

Kurtheista, Trahneista ja Norbergeista tuli Hildur Larssonin kuvaamon vakiovieraita silloisen Maantiekadun, nykyisen Valtakadun varressa.

Hildur Larsson
Thora Kurthista (vas.) tuli Rosbergin formulaperheen esiäiti. Kuvassa seurana serkukset Torsten ja Elsa Norberg.

Thora Kurthista (vas.) tuli Rosbergin formulaperheen esiäiti. Kuvassa seurana serkukset Torsten ja Elsa Norberg.

Erityisesti Thora Kurth ja hänen serkkunsa Elsa ja Torsten Norberg saivat usein kutsun kameran eteen, kun nuori ja luova valokuvaaja kokeili erilaisia tilanteita ja kuvakulmia.

Thora – tai Tulli, kuten häntä kutsuttiin – asettui kuvaan vaalea tukka palmikoituna, tyylikkäänä ja hillittynä – paitsi silloin, kun valokuvaaja pyysi lapsikolmikkoa hassuttelemaan. Yhdessä kuvassa serkukset painavat päänsä sanomalehtien läpi.

Silloin kuvaaja ei voinut tietenkään arvata, millaisten maailmantähtien esiäiti hänen kameransa edessä oli.

Thora Kurth perusti perheen kuopiolaissyntyisen Santtu Rosbergin kanssa. Heidän poikansa Larsin esikoisesta Keke Rosbergista tuli formula-autoilun maailmanmestari, samoin tämän pojasta Nicosta.

Hildur Larsson
Thora Kurth (vas.) ja Elsa Norberg olivat vakiomalleja Hildur Larssonin lapsikuvissa.

Thora Kurth (vas.) ja Elsa Norberg olivat vakiomalleja Hildur Larssonin lapsikuvissa.

Hildur Larsson
Juhlaväkeä Rovaniemen apteekkarin Axel Castrénin pihalla. Rakennus oli nykyisen Valtakadun ja Ruokasenkadun kulmassa.

Juhlaväkeä Rovaniemen apteekkarin Axel Castrénin pihalla. Rakennus oli nykyisen Valtakadun ja Ruokasenkadun kulmassa.

Toisin kuin useimmat pohjoisen valokuvaajat 1900-luvun alkupuolella, Hildur Larsson ei tyytynyt pelkästään itseopiskeluun.

Hän kävi ahkerasti tapaamassa kollegoitaan etelämpänä ja tilaisuuden tullen myös kursseilla – ainakin kaksi kertaa Tukholmassa.

Siellä maailmankuulu saksalainen muotokuvaaja Nicola Prescheid näytti syksyllä 1913 oppilailleen, kuinka huolella ateljeen valaistus ja rekvisiitta on järjestettävä ja miten raajan väärä asento voi pilata koko kuvan.

"Käden tulisi olla käsi", Perscheid opasti. "Paria sormea ei saisi puuttua niin, että katsojaa muistutetaan anatomiasalista."

Hildur Larsson
Rovaniemi oli 1900-luvun alkupuolella Suomen puukaupan keskuksia, jossa riitti metsäherroja. He kuuluivat Hildur Larssonin kuvaamon asiakaskuntaan.

Rovaniemi oli 1900-luvun alkupuolella Suomen puukaupan keskuksia, jossa riitti metsäherroja. He kuuluivat Hildur Larssonin kuvaamon asiakaskuntaan.

Hildur Larssonin elämänvaiheita ja jäämistöä tutkinut Timo Heiskari pitää Tukholman-kursseja näyttönä ammattikuvaajan asenteesta.

– Kun nuori nainen Lapin raukoilta rajoilta lähtee yli 100 vuotta sitten sellaisille matkoille, hänellä on täytynyt olla poikkeuksellinen halu kehittyä.

Hildur Larsson
Carl (seisomassa oik.) ja Ernst Norberg ovat vieneet perheensä retkelle Korvanniemelle.

Carl (seisomassa oik.) ja Ernst Norberg ovat vieneet perheensä retkelle Korvanniemelle.

Hildur Larsson hyödynsi kurssien oppeja huolella ateljeessaan.

Kukkien, lehtimetsän ja rokokoo-kalusteiden lisäksi hän toi kuvaamoonsa rovaniemeläisille tutumpaakin rekvisiittaa, kuten koivupölkkyjä ja varpumattoa.

1910-luvulla polkupyörä oli Rovaniemelläkin harvinaisuus. Edistyksellisenä Hildur hankki niitä kuvauksiin kaksi: oman mallinsa niin miehille kuin naisille.

Aloitimme Hildur Larssonin tarinan 19. toukokuuta.

Lue myös juttusarjan toinen ja kolmas osa.

Hildur Larsson
Rovaniemeläinen Oskari Luiro poseerasi polkupyörän kera Hildur Larssonin ateljeessa.

Rovaniemeläinen Oskari Luiro poseerasi polkupyörän kera Hildur Larssonin ateljeessa.


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös