Kemi

Haluatko luoda uuden vetonaulan Lappiin? Kaupunkilaisten ääntä kuullaan, kun Uiton alueesta tehdään Kemiin uutta matkailukohdetta

Kaupunki allekirjoittaa tällä viikolla kauppakirjat Kemijoen Uittoyhdistyksen kanssa Sotisaaren Myllyniemen vanhoista rakennuksista ja alueesta.

Jussi Saarela
Haluatko luoda uuden vetonaulan Lappiin? Kaupunkilaisten ääntä kuullaan, kun Uiton alueesta tehdään Kemiin uutta matkailukohdetta

Kemin kaupungin suunnittelupäällikkö Jani Hiltunen kertoo, että kaupunkilaisten ja monen muunkin tahon mielipiteitä kuunnellaan Kemijoen Uittoyhdistyksen vanhan alueen kehittämistyössä. Sotisaaren ja Kuivanuoron jakaa Majapudas, jonka yli kulkee riippusilta.

Jussi Saarela

Kemijoen Uittoyhdistyksen Kemin vanhan alueen hyödyntämisessä on paljon mahdollisuuksia matkailun kannalta. Kaupunki ottaa mielellään ideoita vastaan sen omistukseen piakkoin siirtyvän alueen kehittämiseksi.

Kemi haluaa panostaa nyt paljon teollisuusmatkailuun, mihin uiton historiaa tihkuvan paikan kunnostaminen sopii oivallisesti. Kemijoen varrella sijaitsevassa Sotisaaren Myllyniemessä oli aikanaan yksi Euroopan suurimmista tukkien erottelutyömaista.

–Näen, että kohteen arvo on siinä, että siellä uiton, teollisuuden ja koko Kemin historia kulminoituu. Siitä pystyisi saamaan tämän kokonaisuuden yhteen nitovan kohteen, joka voitaisiin nostaa historiaan perustuvaksi matkailutuotteeksi, Kemin kaupungin suunnittelupäällikkö Jani Hiltunen sanoo.

Kemin Laitakarin vanhassa sahasaaressa jo liikkeelle lähtenyt matkailutoiminta voitaisiin hänen mukaansa kytkeä jotenkin yhteen Myllyniemen kanssa.

–Ne tukisivat hyvin toisiaan, saataisiin hyvä kokonaisuus.

Laitakarissa toimi aikoinaan iso saha, josta on jäljellä rauniot. Saareen järjestetään esimerkiksi opastettuja retkiä kesäisin.

Miila Kankaanranta

Myllyniemen alueen kehittämiseksi perustetaan todennäköisesti projekti, jonka avulla pyydetään ensin kaupunkilaisilta ja monelta muulta taholta kehittämisideoita sekä myöhemmin yrittäjiltä, jotka lähtisivät viemään paikkaa mahdollisesti eteenpäin. Kehittämisideoiden ei välttämättä tarvitse liittyä paikan historiaan.

Sotisaaren Myllyniemessä ja osin myös Kuivanuoron Leukalassa sijaitsevalla uiton vanhalla alueella on yhteensä 21 rakennusta, joista 14 on asemakaavassa suojeltu. Se on merkattu asema- ja yleiskaavassa venesatamaksi, puistoksi ja matkailupalvelujen alueeksi.

Rakennuksia on uiton loppumisen jälkeen vuokrattu, mutta nyt ne ovat lähes kaikki pois käytöstä. Kauppaan kuuluvien alueiden suuruus on yhteensä kymmenen hehtaaria.

Jussi Saarela
Kokonaisuuteen kuuluu yhteensä 21 rakennusta.

Kokonaisuuteen kuuluu yhteensä 21 rakennusta.

Kaupungin tekninen lautakunta päätti kuukausi sitten tehdä kaupat alueen rakennuksista ja maa-alueista. Kaupunki ja Kemijoen Uittoyhdistys allekirjoittavat kauppakirjat tällä viikolla. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pitää vielä sen jälkeen hyväksyä kaupat myyjän puolesta.

Kauppahinnaksi on sovittu 90 000 euroa. Rakennusten remontin tarve ja alueen ympäristövastuiden siirtyminen ostajalle on huomioitu kauppahinnassa. Kauppaan kuuluvat myös kaikki alueen rakenteet kuten laiturit.

–Alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja lähes kaikki sen rakennukset on asemakaavassa suojeltu. Kaupantekijäisenä tulee rakennusten kunnossapidon ja korjaamisen velvoite, Hiltunen perustelee edullista kauppahintaa.

Museovirasto ylläpitää valtioneuvoston hyväksymää listaa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Kemijoen Uittoyhdistyksen alue on päässyt listalle arvokkaan uittohistoriansa vuoksi.

Jussi Saarela
Suunnittelupäällikkö Jani Hiltunen kertoo, että uiton vanha alue on merkattu asema- ja yleiskaavassa venesatamaksi, puistoksi ja matkailupalvelujen alueeksi.

Suunnittelupäällikkö Jani Hiltunen kertoo, että uiton vanha alue on merkattu asema- ja yleiskaavassa venesatamaksi, puistoksi ja matkailupalvelujen alueeksi.

Puiden uitto loppui Kemijoessa vuoden 1991 kesällä. Uitolla oli aikanaan iso rooli puun kuljettamisessa metsistä jokia pitkin metsäteollisuuden käyttöön.

Metsäautoteiden ja autojen kehittyminen tekivät uittotoiminnan aikoinaan kannattamattomaksi.

Suuri tukkien erottelutyömaa

Museoviraston mukaan Kemin Sotisaaren Myllyniemen sortteerialue oli aikanaan Euroopan suurimpia tukkien uitossa käytössä olleita erottelutyömaita ja samalla Kemijoen uittohistorian merkittävin alue.

Alue on päässyt museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) listalle uittohistoriansa vuoksi.

Siellä sijaitsee edelleen erotteluun liittyvää rakennuskantaa: asuinrakennuksia, ruokalarakennuksia, lukusaleja, pajoja, verstaita ja venehuoneita.

Uittotoiminta jatkui Kemijoessa vuoden 1991 kesään asti.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös