Lukemisto

Allan Lehto rakentaa maailman parhaan vanhainkodin: Samassa talossa myös esikoulu, ravintola ja pihapiirissä eläimiä

Tilaajalle

Nya Älvgården Pello -palvelukeskukseen Tornionjoen rantatörmälle tulee 14 asukaspaikkaa vanhuksille, esikoulu, ravintola, vesileikkihuone, puutarha, talvipuisto, kotieläinpiha ja kuntosali.

Jouni Porsanger
Allan Lehto rakentaa maailman parhaan vanhainkodin: Samassa talossa myös esikoulu, ravintola ja pihapiirissä eläimiä

Allan Lehto.

Terhi Vanha

Tornionjoen visionääri Allan Lehto rakentaa maailman parhaimman vanhainkodin Övertorneån kuntaan Ruotsiin

Allan Lehto on mukana rakennushankkeessa, jossa Tornionjoen rantatörmälle valmistuu Nya Älvgården – monitoimi -ja palvelutalo Ruotsin Pellon vanhasta koulusta.

Ensi syksystä lähtien talossa toimii vanhusten palvelukoti, esikoulu, ravintola, sairaanhoitajan vastaanotto sekä kuntosali.

–Minulla on pitkään ollut unelma maailman parhaasta kodista ikäihmisille. Heille, jotka rakensivat tämän yhteiskunnan kovalla työllä ja usein vaatimattomista lähtökohdista. Hyvä elämänlaatu ja virikkeellinen ympäristö vanhuuden päiville on vähintä, mitä voimme vanhuksille tarjota.

–Se on todellakin ansaittua, toteaa hankkeen isä ja toinen rahoittaja.

Toinen rahoittajista ja palvelun tuottajista on Övertorneån kunta, joka tulee tiloihin vuokralle.

Marraskuussa Övertorneån kunnanvaltuustossa käsitelty hanke meni läpi pienimmällä mahdollisella enemmistöllä. Hanke on historiallinen. Ensimmäistä kertaa kunta sitoutuu rahoittamaan yksityisiä palveluita.

Vanhainkoti myös hevosille

Taloon tulee huoneet 14 vanhukselle, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa. Palvelukodin läheisyyteen kunnostetaan asunnot kahdeksalle seniorille, jotka voivat halutessaan käydä ruokailemassa palvelukeskuksessa.

–Omalta osaltani haluan pitää kylät elinvoimaisina ja elävinä ja palvelut lähellä. Maaseudulla on tulevaisuutta edelleenkin, mutta tekijöitä ja toimijoita tarvitaan. Muuten kylät autioituvat ja palvelut menevät aina vain kauemmas.

Esikoulu ja vanhusten palvelukoti yhdessä ovat herättäneet kysymyksiä.

– Uskon, että lapset piristävät vanhusten elämää ja lapsille ikäihmisten läheisyys on kotoisa miljöö. Vähän niin kuin entisaikaan on eletty.

Pihapiiriin tulee myös eläimiä. Lampola, kanala ja hevosia.

–Olen suunnitellut siihen myös hevosten vanhainkotia. Niidenkin kelpaa viettää vanhuutensa päiviä näin komeissa maisemissa rajajoen rannassa.

Lehto kertoo, että hänen ystäväpiirissään on muistisairaita ihmisiä, joiden kohtalo on pysäyttänyt miettimään asumisratkaisuja moneltakin kantilta.

– Keski-Euroopassa on rakennettu muistisairaille turvallisia ja virikkeellisiä asumisympäristöjä, missä voi vapaasti kulkea, hoitaa eläimiä, puutarhaa. Sellaisia aidattuja kotiympäristöjä, joihin on otettu tuttuja asioita näiden ihmisten elämästä. Se tuo turvallisuuden tunnetta.

Myös oma ikääntyminen on pistänyt miettimään, mitä ikäihmiset elämäänsä tarvitsevat.

– Eihän tässä enää itsekään mikään nuori gubbe ole. Kyllä tämä projekti on käynnistynyt omassa mielessä jo vuosia sitten, kun alkoi miettiä, että itsekin tässä vanhenee ja millaista vanhuutta sitä haluaisi elää.

Kynäkauppiaasta suurliikemieheksi

Lehto on tehnyt mittavan elämäntyön kauppiaana ja pohjoisen luonnontuotteiden, marjojen ja poron jalostajana. Polarica-konserni toimii nyt Ruotsin lisäksi Suomessa, Puolassa ja Venäjällä.

Tarina on pitkä ja vaiherikas. Lehto muistelee lapsuus-ja nuoruusvuosia. Kylä on sama ja puoliso Britta oli jo kouluaikana tärkeä tyttö, joka auttoi Lehtoa koulussa, mutta ei se ”fuskulappujen” kirjoittaminen kovin pitkälle kantanut. Pikku- Allanin oli vaikea keskittyä opetukseen.

– ”Klasin takana” elämä oli paljon mielenkiintoisempaa kuin koululuokassa.

12-vuotiaana Lehto kunnostautui menestyvänä jopparina. Hän oli puuhastellut joppareiden juoksupoikana ja sanansaattajana jo alakoululaisena.

– Se oli jännittävää ja semmoista ajankulua, kun koulussa oli niin pitkästyttävää. Ensimmäisen suunnitelmallisen oman joppauskeikan tein vuonna 1951.

Joppaus oli ja on tietysti laitonta, mutta aika ja olosuhteet olivat sellaiset, että ne melkein pakottivat salakuljettamaan tavaroita.

– Rajalla se oli hiljaisesti hyväksyttyä toimintaa ja useimmat perheet olivat joppauksen kanssa tavalla tai toisella tekemisissä.

Lehdon ensimmäisenä joppaustavarana olivat kuulakärkikynät

Merimies ja vaikuttaja

– Tulo New Yorkin satamaan oli ainutlaatuinen ja valtava kokemus. Yhä se on yksi vaikuttavimmista tapahtumista elämässäni. Kun laiva ohitti sataman suulla olevan Vapauden patsaan, jonka kuvan olin nähnyt koulun maantiedon oppikirjassa, oli se kuin unennäköä, että se oli siinä oikeasti.

Yrittäjänä Lehto oivalsi jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että pikkukunnan yrittäjät joutuvat paneutumaan myös yrityksen ulkopuolisiin yhteiskunnallisiin asioihin ja tukemaan mitä moninaisimpia hankkeita. Suurissa kaupungeissa ei tällaista roolia yrityksillä niin selkeästi ole.

–Pelkästään liiketaloudelliselta kannalta minunkin olisi kannattanut perustaa yritykseni Etelä- Ruotsiin tai Suomeen, johonkin suureen kaupunkiin.

Sosialistin sydän ja kapitalistin pää.

–Kukapa tietää, jos yritykseni olisi alunperin perustettu suureen kaupunkiin, vaikka minustakin olisi kehittynyt kapitalistihenkinen yrittäjä, jonka tunnepuoli olisi tukahtunut pelkän taloudellisen ajattelun alle.

–Täällä minulle on onnekseni kehittynyt sosialistin sydän ja kapitalistin pää. Isä neuvoi aina, että voittoa täytyy tulla ja voitot täytyy jakaa.

Vuonna 2010 Lehto myi Polarican ja oli huolissaan, että miten saa aikansa kulumaan.

–Huoli oli turha, tekemistä piisaa ja koko ajan on uusia projekteja, pienempiä ja isompia Olen huomannut, että tässä kylässä on paljon tekemistä. Aina pitää olla niitä, jotka tekevät.

–Olen innostanut muita tekemään asioita ja monta monta kertaa olen pistänyt oman paitanikin likoon. Jos aikoo yrittäjänä olla, niin ei saa mennä kusi päähän. Olen tehnyt monia virheitä ja oppinut niistä. Olen oppinut hyvin paljon myös toisilta ihmisiltä. Voin sanoa, että olen jalostanut, mutta monelta osin olen itsekin jalostunut.

Vastoinkäymiset ovat kasvattaneet eniten sekä aidot kohtaamiset ihmisten kanssa.

Kulttuuri, eritoten musiikki on pitänyt kuminauhan tavoin ihmisiä Tornionlaaksossa.

Talkootyö on Lehdon mukaan ilmiö, joka antaa tulevaisuuden uskoa maaseudulle.

– Yhdessä tekemisessä on voimaa ja hienoa, että mukana erilaisissa talkootöissä on kaikenikäisiä, myös nuoria. Monesta kylästä olisivat valot sammuneet ilman aktiivisia kylätoimikuntia ja kyläseuroja. Kylissä on hyvää virtaa.

Terhi Vanha
Nya Älvgården Pello -palvelukeskukseen Tornionjoen rantatörmälle tulee 14 asukaspaikkaa vanhuksille, esikoulu, ravintola, vesileikkihuone, puutarha, talvipuisto, kotieläinpiha ja kuntosali.

Nya Älvgården Pello -palvelukeskukseen Tornionjoen rantatörmälle tulee 14 asukaspaikkaa vanhuksille, esikoulu, ravintola, vesileikkihuone, puutarha, talvipuisto, kotieläinpiha ja kuntosali.

Elokuva joppauksesta tulossa

Lehto on tullut tunnetuksi liikemiehenä, mutta myös kulttuurin tukijana ja lähimmäisen auttajana.

Merkittävän yritystoimintansa lisäksi Lehto on aktiivisesti edistänyt Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän lähialuekauppaa ja rajayhteistyötä. Toiminta rajakaupan esteiden purkamisessa ja liiketoimintaedellytysten luomisessa Pohjois-Kalotilla on ollut merkittävää.

–Suuri haaveeni on ollut kehittää Tornionlaaksosta elävä, kulttuurista rikas alue. Meillä asuu täällä monipuolisesti lahjakkaita ihmisiä.

Allan ja Britta Lehdon säätiöllä on kaksi stipendirahastoa.

-Jotakin konkretiaakin on saatu aikaan, mutta paljon on vielä tekemistä. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tarvitaan paljon. Näen kulttuurin laajana elämää rikastuttavana asiana.

Tulossa on Joppauselokuva, jossa Lehto on mukana rahoittajana. Käsikirjoituksen elokuvaan tekee pellolaislähtöinen kirjailija Maria Peura.

Tämän päivän kärkihanke on kuitenkin ikäihmisten palveluiden ja mielekkään elämän turvaaminen kotiseudulla.

-Suosittelen lämpimästi muitakin ihmisiä laittamaan hyvän kiertoon ja kierteille.

Allan Lehto

79-vuotias

teollisuusneuvos

Koti Ruotsin Pellossa

Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Allan Lehdolle teollisuusneuvoksen arvonimen vuonna 2003.

Perhe: puoliso Britta, kaksi lasta, viisi lastenlasta

Polarica – konsernin omistaja vuoteen 2010, pitkä ura vähittäistavarakauppiaana, yritysuraan mahtuu 12 eri osakeyhtiötä.

Suomen Suurlähetystön kunniakonsuli 1990-2010 Haaparanta.

Kirja: Pellon Poika: teollisuusneuvos Allan Lehto, Kaija ja Paavo Peura, 2008


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös