PAUKKUPAKKASET: Pak­ka­nen alkaa ki­ris­tyä vii­kon­lop­pua vasten – it­se­näi­syys­päi­vä­nä hä­tyy­tel­lään monin paikoin -35:tä astetta

RAVINTOLARAJOITUKSET: Ro­va­nie­mel­lä tiu­kem­mat ra­vin­to­la­ra­joi­tuk­set vii­kon­lo­pus­ta alkaen – ko­ronapas­sil­la ra­joi­tuk­sia ei tar­vit­se nou­dat­taa

Mainos : Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Lapin Kansan joulun ti­laus­tar­jouk­siin tästä.

Kurki me­nes­tyy, kun ilmasto läm­pe­nee - Me­ri-La­pis­sa nähtiin jopa 160 yksilön lentue

Kemiläislähtöinen, Suomen kurkitutkimuksen keskeisiin uranuurtajiin lukeutuva biologi Petri Suorsa, sanoo kurjen menestyksen johtuvan ilmaston lämpenemisestä, mikä on johtanut pesinnän aikaistumiseen

Kurki lukeutuu menestyjiin, vaikka vuosikymmeniä sitten tämän kehitysopillisesti melko vaatimattoman lajin uskottiin katoavan siivekkäiden maailmasta.
Kurki lukeutuu menestyjiin, vaikka vuosikymmeniä sitten tämän kehitysopillisesti melko vaatimattoman lajin uskottiin katoavan siivekkäiden maailmasta.

Kurki lukeutuu maailman seuratuimpiin lintuihin. Suomessa sillä on vahva asema ihmisten luontoarvostuksessa – tosin haittojakin on tullut eteen, mutta intressien yhteensovittaminen on edennyt rinnan kurkikannan kasvun kanssa. Lajin syysmuutto on jälleen tarjonnut lintumaailman huippuhetkiä.

Syyskuun viimeinen sunnuntai näytti olleen Meri-Lapin kurkien syysmuuton huippupäivä; tuona päivänä alueeltamme lähti talvehtimisalueita kohti vähintään 700 jättilintua. Suurimmassa Vähä-Huiturin ylle purjehtineessa lentueessa oli peräti 160 lintua. Tornion alue oli 26.9. muutenkin hyvin edustettuna, sillä Oxössa kirjattiin 122 kurkea  ja Juhannussaaressa lipui etelään 197 yksilöä kahtena suurparvena.

Kurkien muutto ja matkaevään tankkaus on jatkunut vähän pienemmässä mittakaavassa myös syyskuun viimeisinä päivinä ja lokakuun alussa: Tervolan Kirkonkylän yli lensi 28.9. 76 pitäjän vaakunalintua ja kurkijoukkojen ilmeisenä jälkiosastona Sihtuunasta yhytettiin 130 laiduntavan pitkäkaulan joukko. Tervolan kurkien pääjoukko – 500 yksilöä – täräytteli trumpettejaan Lapinniemen peltolakeudella 5.9.; nämä lähtivät muuttotaipaleelle mitä ilmeisimmin syyskuun puolivälissä.

Kurjen menestyminen johtuu ilmaston lämpenemisestä.
Kurjen menestyminen johtuu ilmaston lämpenemisestä.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Pesintä aikaistunut

Kurjella menee tätä nykyä hyvin niin Meri-Lapissa kuin koko valtakunnassamme (laji puuttuu vain aivan ylimmiltä tunturialueiltamme). Kanta on reippaassa kasvussa. Kemiläislähtöinen, Suomen kurkitutkimuksen keskeisiin uranuurtajiin lukeutuva biologi Petri Suorsa, sanoo kurjen menestyksen johtuvan ilmaston lämpenemisestä, mikä on johtanut pesinnän aikaistumiseen. Se on mahdollistanut syysmuuton viivyttämisen aiempaa myöhäisemmäksi. Näin poikaset ovat saaneet lisäaikaa kasvaa vahvemmiksi pitkälle ja vaativalle muuttomatkalle.

Tutkijat ovat havainneet myös sen, että kurjen muuttomatkat ovat lyhentyneet, mikä on pienentänyt muuttotappioita ja tietysti lennon energian kulutusta. Kun ennen lennettiin Marokkoon, Algeriaan ja Etiopiaan,  laskutelineet on saanut nykyään virittää jopa jo Euroopan ilmatilassa tai Israelissa.

Kurki on hyvä lentäjä ja nopeuttakin siipilihakset tarjoavat mukavasti. Suorsa kertoo kiinnittäneensä kymmenen vuotta sitten Outo-poikasen jalkaan paikantimen. Poikanen lensi tutkijansa mukaan Outokummusta Ukrainan Krimille ja viikon huilailun jälkeen se lensi porukkansa mukana viikossa lähes 4000 kilometriä Etiopiaan asti. Suorsa sai kaksi vuotta myöhemmin yllättävän viestin espanjalaiselta lintuharrastajalta, hän raportoi Outon majailevan Espanjassa.

Petri Suorsa kertoi hämmästyneensä tästä käänteestä, koska oli muiden tutkijoiden tavoin ajatellut kurkien muuttavan aina samaan suuntaan. Suorsa ja hänen tutkija-kolleegansa ovat voineet nyt piirtää kartalle suomalaisten (merilappilaiset kurjet ovat mitä ilmeisimmin myös tässä joukossa) kurkien muuttoreitit.

Kolme pääreittiä

Linnut muuttavat kolmea pääreittiä pitkin: läntistä ja Baltian-Unkarin reittiä Pohjois-Afrikkaan ja itäistä reittiä Israeliin ja Etiopiaan. Leutojen talvien ansiosta muuttomatkat ovat lyhentyneet.

Unkarin Hortobagy on solmukohta, jossa suunta voi vaihtua niin, että määränpää onkin Espanjan Gallocanta peltojen ympäröimine umpijärvineen.

Kurkien elämä niin pesintäalueilla kuin talvehtimisseuduilla on kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista. Kurkiasiantuntija Jouko Alhainen kertoo, että aikuisiksi ehtineille kurjille merkittävä uhka on törmäys voimajohtoon. Myös niittokoneet verottavat kantaa. Tuulimyllykeskittymät ovat uusi vaara. Viime keväänä satamäärin kurkia kuoli myrkytykseen Ukrainassa. Uhrien joukossa olivat venäläinen satelliittikurki ja suomalaisen kurkitutkijan viime vuonna rengastama lintu.

Sopeutuva lintu

Suomalaiset kurkitutkijat suhtautuvat kaikesta huolimatta valoisasti kurjen tulevaisuuteen. Petri Suorsa tähdentää, että kurki on sopeutunut yllättävän hyvin muutoksiin. Tutkijat ovat voineet havaita, että kurjet ovat rohkaistuneet pesimään lähempänä ihmistä. Vielä kolme, neljä vuosikymmentä sitten kurjet olivat soilla piileskeleviä arkajalkoja, kanta oli laskussa. Muutos viestii siitä, että kurjen pesintä voi onnistua peltoympäristössä paremmin kuin aiemmilla elinpiireillä, koska tarjolla on monipuolista ravintoa.

Syyskuun lopulla minulle tarjoutui tilaisuus tutustua Suomen tärkeimpään kurkikeitaaseen, Vaasan eteläpuolella olevaan Söderfjärdeniin. Tämä Vaasan keskustasta 10 kilometrin päässä oleva alue vetää vuosittain tuhansia lintujen- ja luonnonystäviä äärelleen.  Sain seurata tuhansien kurkien iltalentoa  peltolakeudelta  kohti pedoilta suojassa oleville yöpymispaikoille. Uskon, että noiden arviolta 6000 kurjen joukossa oli paljon myös Meri-Lapin kurkia.  Näitä siivekkäitä kiikaroin satojen lintuharrastajien joukossa.

Söderfjärden ympäröivine kylineen on suojattu kansallisesti arvokkaana maisemana. Täällä myös matkailu ja paikalliset viljelijät ovat löytäneet toisensa. Tällaista sopuisaa rinnakkaineloa on menestyksekkäästi vaalittu myös läntisen rajanaapurimme piirissä, esimerkiksi  Hornborgasjönin alueella. Siellä käy kurkieloa katsomassa vuosittain jopa 150 000 turistia. Kurkia on siellä parhaimmillaan yli 13 000.

Lähteet:  Suomen Luonto 7/2021 ja Cranes – where, when and why? 2005