Lukemisto

Leski Ester Hällström pelasti punaorvot ja nai Suomen ensimmäisen presidentin – Sata vuotta sitten sovinnon teko alkoi lapsista

Tilaajalle

Kun Suomi kömpi sisällissodan jälkeen jaloilleen, anteeksianto ja sovinnon rakentamien oli helpointa aloittaa lapsista. Suomessa oli vuonna 1919 jopa 20 000 orpolasta, joita valtio ja yksityiset lahjoittajat ryhtyivät yhteistuumin auttamaan. "Lastensuojelu oli itsenäisen Suomen ensimmäinen askel eheytymiseen", sanoo historiantutkija Mervi Kaarninen. Uranuurtajana oli tuleva presidentin puoliso Ester Hällström. Hänen aloitteestaan satoja punaorpoja lähetettiin sijaiskoteihin Pohjanmaalle. Moni perhe ei vieläkään tiedä, että isoäiti tai isoisä olikin ottolapsi.

Sisällissodan jälkiselvittelystä saivat alkunsa monet lastensuojeluun ja esimerkiksi lasten kesäsiirtolatoimintaan liittyvät hankkeet. Kansanarkiston valokuvassa poseeraavat pojat ovat Punaorpojen ja työläislasten kesäsiirtolasta Mäntsälästä 1930-luvulta.

Sisällissodan jälkiselvittelystä saivat alkunsa monet lastensuojeluun ja esimerkiksi lasten kesäsiirtolatoimintaan liittyvät hankkeet. Kansanarkiston valokuvassa poseeraavat pojat ovat Punaorpojen ja työläislasten kesäsiirtolasta Mäntsälästä 1930-luvulta.

Pirjo-Liisa Niinimäki

Lapset täytyy pelastaa. Tähän kiteytyi yksi sisällissodasta toipuvan Suomen merkittävimmistä yhteisistä ponnistuksista sata vuotta sitten keväällä 1919.

Hankkeen puuhanaisena oli leskirouva Ester Hällström (1870–1950), josta tuli pian myös presidentti K. J.…


Haluatko lukea koko jutun?

Tilaa Lapin Kansan Digi nyt alkaen 9,90 €/kk. Valitse itsellesi sopivin tilaus. Etusi jopa -50 %! Saat rajattoman lukuoikeuden kaikkiin lapinkansa.fi:n sisältöihin, näköislehteen ja uutissovellukseen.


Lue myös