Pohjoismaisessa tutkimuksessa selvitetään parhaillaan taloudellisen epävarmuuden ja psyykenlääkkeiden käytön välisiä yhteyksiä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan eri maakunnissa ja lääneissä.

Kelan ja Etelä-Tanskan yliopiston Coping or doping? -tutkimuksen alustavat tulokset kertovat, että psyykenlääkkeitä käytetään vähemmän alueilla, joilla bruttokansantuote on korkeampi.

– Näyttää siltä, että alueilla, joilla on enemmän työttömyyttä ja alhaisempi tuotanto, käytetään yleisesti ottaen enemmän psyykenlääkkeitä. Syy–seuraus-suhteita alamme vasta tutkia, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen.

Kullakin Pohjoismaalla ja maakunnalla on oma mielenterveyden lääkkeiden käyttöprofiilinsa.

Tanskalaisen Christoph Giang Nguyen johtama kuuden hengen tutkimusryhmä on selvittänyt kunkin maan psyykenlääkkeiden käytön avohoidossa vuosina 2006–2015 kansallisista reseptitiedostoista.

Tutkijat ovat laskeneet keskiarvon sille, kuinka moni ihminen tuhannesta asukkaasta käyttää vuosittain psykoosi-, neuroosi-, uni- ja masennuslääkkeitä tietyllä alueella. Tutkimus kattaa työikäisen väestön eli 15–64-vuotiaat.

– Psykoosilääkkeitä ja unilääkkeitä käytetään Suomessa paljon, Martikainen kertoo.

Kymmenportaisella asteikolla Lappi, Etelä-Savo, Päijät-Häme ja Kymenlaakso sijoittuvat koko Pohjoismaiden ylimmälle tasolle. Niiden alueella unilääkkeitä syö vuosittain tuhannesta asukkaasta 67–70 ihmistä eli 6,7–7,0 prosenttia.

Psykoosilääkkeissä Keski-Suomi, Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso nousevat käytön yleisyydessä neljän Pohjoismaan ylimpään kymmenykseen (32–40 käyttäjää / 1 000 ihmistä).

[alma_image id="15910339" extension="jpg" caption="" photographer="" template="article-content" ]

Ruotsin ja Suomen välillä on dramaattinen ero psykoosilääkkeiden käytössä potilaiden avohoidossa, mutta masennuslääkkeitä koskeva tutkimustulos voi tuntua yllättävältä.

– Paljon on puhuttu masennuslääkkeiden käytöstä, mutta kun meitä verrataan muihin Pohjoismaihin, niin ei Suomi missään huipulla olekaan, Martikainen huomauttaa.

Laajoilla alueilla Etelä- ja Keski-Ruotsia masennuslääkkeitä käyttää 8,4–9,6 prosenttia työikäisestä väestöstä.

– Aika usein vertaamme itseämme Ruotsiin ja ajattelemme, että Ruotsissa lääkkeiden käyttö olisi rationaalisempaa. On aika yllättävää, että heillä on näin paljon masennuslääkkeiden käyttöä, Martikainen pohtii.

Suomessa masennuslääkkeitä käytetään selvästi vähemmän kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Suomen maakunnista Pirkanmaa, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala erottuvat muusta maasta masennuslääkkeiden käytön yleisyydessä.

Pääkaupunkiseutu on ollut Suomen talousveturi 2000-luvulla. Avoimet työpaikat ovat viime vuosina keskittyneet Helsinkiin ja sen ympäristöön.

Julkisuudessa kirjoitetaan paljon hektisen työelämän ihmisille tuottamista paineista, mutta tutkimuksessa Uusimaa ei erotu psyykenlääkkeiden käytössä muusta Suomesta epäedullisesti, vaan pikemminkin edukseen.

Martikaisen mukaan alustava alueellinen tarkastelu osoittaa, että alueilla, joilla on korkea bkt, käytetään vähemmän psyykenlääkkeitä.

Tutkijat ovat myös havainneet, että korkean työttömyysasteen alueilla käytetään enemmän psykoosi- ja neuroosilääkkeitä. Psykoosilääkkeitä käytetään skitsofrenian, mutta myös lievempien mielenterveyshäiriöiden hoidossa.

Neuroosilääkkeistä käytetyimpiä ovat bentsodiatsepiinit, jotka aiheuttavat helposti riippuvuutta. Niiden pitkäaikaiskäyttöä ei suositella.

Tutkijat alkavat vasta selvittää, mistä psyykenlääkkeiden käytön yleisyyden suuret erot maakuntien välillä johtuvat.

Kelan tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen huomauttaa, että lääkärit saattavat herkemmin kirjoittaa psyykenlääkereseptejä maakunnissa, joissa muiden terveyspalveluiden saatavuus on huono.

Jos on tiedossa, että terapiaan pääsy on vaikeaa, reseptejä saatetaan kirjoittaa enemmän kuin alueilla, joissa palveluita on paremmin tarjolla.

– Hoitokäytännöt myös vaihtelevat maittain. Välttämättä ei ole niin, että työttömyys ja taloudelliset vaikeudet johtavat psyykenlääkkeiden käyttöön, Martikainen toppuuttelee, vaikka alustavat tulokset osoittavat yhteyden hyvinvoinnin ja psyykenlääkkeiden käytön välillä, Martikainen sanoo.

Neuroosilääkkeitä käytetään paljon Etelä- ja Keski-Ruotsissa sekä Lounais-Suomessa.

Varsinais-Suomi on pohjoismaisen vertailun toiseksi ylimmällä tasolla neuroosilääkkeiden resepteissä. Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla niitä vastaavasti käytetään hyvin vähän.

– Alueiden välisiä eroja on aina. Tarkistin vuoden 2005 vastaavan aineiston ja huomasin, että alueiden väliset erot ovat yllättävän pysyviä, Martikainen pohtii.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös