Yliopistojen rehtorineuvosto hyväksyi ylioppilastutkinnon pisteytystyökalun käytön todistusvalinnoissa

Lukiolaiset saavat kesän koittaessa tietoa alakohtaisista kriteereistä

Ilkka Laitinen
Yliopistojen rehtorineuvosto hyväksyi ylioppilastutkinnon pisteytystyökalun käytön todistusvalinnoissa

Alakohtaisista kriteereistä on tarkoitus tiedottaa touko-kesäkuussa, joten syksyllä lukiolaiset voivat jo suunnitella opintojaan sen mukaan, mille alalle haluavat suunnata.

Tero MalinenHelsinki

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n vararehtorikokous sopi keskiviikkona ylioppilastutkinnon pisteytystyökalun käytöstä vuosien 2020–2022 opiskelijavalinnassa.

–  Kaikki Suomen yliopistot ovat nyt yksimielisesti päättäneet ottaa pisteytystyökalun käyttöön, kertoo Helsingin yliopiston vararehtori Sari Lindblom.

–  Toivottavasti tämän päätöksen myötä päästään siihen, että samalla alalla eri yliopistoissa olisi samanlainen tapa pisteyttää ja valita tietyt ylioppilaskokeet todistusvalintaan, jatkaa Lindblom

Hän toimii myös opiskelijavalintojen uudistamishankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.

–  Sehän olisi lukiolaisen etu, jos hänen ei tarvitsisi miettiä erilaisia tapoja pisteyttää ylioppilaskokeita ja sitä, mitä asioita valinnoissa otetaan huomioon.

Kurssimäärä määrää painoarvon

Pisteytystyökalun ensimmäinen versio esiteltiin marraskuussa, ja sen jälkeen sitä on kehitetty lausuntojen ja aiheen tiimoilta käydyn keskustelun perusteella. Nyt hyväksytty työkalu sisältää kolmen sijasta enää kaksi pisteytysmallia, yhden matemaattis-luonnontieteellisille aloille ja toisen muille aloille.

Painotettuja aineita on mahdollista määrittää kaksi ja pisteytyksen painotus voi olla ainereaaleissa, kielissä tai matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa. Kaikkien kirjoitettavien aineiden kerroin on sama (1,0), poikkeuksena lukion ainoa pakollinen oppiaine äidinkieli (1,1).

Loppuvuodesta eniten keskustelua herätti se, että pitkän matematiikan korkein arvosana laudatur saisi kaikkein suurimman painoarvon myös esimerkiksi humanistisella tai yhteiskuntatieteellisellä alalla.

–  Nyt päädyimme siihen, että meillä on yksi ainoa kriteeri eli otetaan huomioon kurssimäärä, kertoo Lindblom.

Koska pitkässä matematiikassa on lukion oppiaineista eniten kursseja, sen painoarvo on edelleen suurin. Kurssimäärien erot oppiaineiden välillä ovat suuria, mutta niitä tasapainotetaan neliöjuurikertoimella, Lindblom sanoo.

–  Ylivoimainen enemmistö on sitä mieltä, että kun lukion oppiaineet ovat eriarvoisia keskenään eli toisissa joutuu tekemään huomattavasti enemmän työtä, niin ne eivät voi olla ihan samanarvoisia, Lindblom viittaa yliopistojen ja muiden lausunnon antajien kommentteihin.

Lisäksi analyysit ovat hänen mukaansa osoittaneet, että etenkin oikeustieteen ja lääketieteen kaltaisilla hakupainealoilla hakijoiden välille ei synny riittävästi eroja ilman kurssimäärän huomiointia.

Alakohtaisista painotuksista pian päätöksiä

Seuraavaksi eri koulutusalat pääsevät toden teolla keskustelemaan valintapainotusten yhdenmukaistamisesta. Jo nyt henki on hyvin vahvasti sellainen, että lähitulevaisuudessa sama ala eri yliopistoissa käyttää samanlaista pisteytystä, Lindblom sanoo.

Alakohtaisia painotuksia ei voida määritellä esimerkiksi tiedekuntien mukaan, sillä tiedekuntarakenteet ovat erilaisia eri yliopistoissa. Useimmissa tapauksissa luontevien yhteistyökumppaneiden löytäminen on kuitenkin helppoa.

–  Tällä hetkellä noin kymmenen prosenttia aloista on sellaisessa tilanteessa, että emme tiedä, ovatko ne löytäneet lähialoista ja muista yliopistoista yhteistyökumppaneita.

Alakohtaisista kriteereistä on tarkoitus tiedottaa touko-kesäkuussa, joten syksyllä lukiolaiset voivat jo suunnitella opintojaan sen mukaan, mille alalle haluavat suunnata.


Kommentit (1)

  • Tietämätön luokanope

    Ei kai tämä tarkoita sitä, että esimerkiksi yliopistoon luokanopettajakoulutukseen hakeutuessa opiskelija saa enemmän pisteitä pitkästä matematiikasta kirjoitetusta L:stä kuin psykologiasta kirjoitetusta L:stä? Eli onhan tuon pakko olla koulutuskohtaista?

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös