Suomen tieverkossa noin 460 tulvakohdetta – pitkät kaatosateet ja ilmastonmuutos tuovat ongelmia

Puolustusvoimat tuli apuun Turunväylällä Espoossa. Eniten tulvaherkkiä teitä on Uudellamaalla, Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Mauri Ratilainen
Suomen tieverkossa noin 460 tulvakohdetta – pitkät kaatosateet ja ilmastonmuutos tuovat ongelmia

Puolustusvoimat kutsuttiin torstaina apuun rakentamaan tulvavallia Turunväylällä Espoossa. Suomessa on yhteensä noin 460 tierekisteriin vietyä tulvakohdetta.

Johanna Puukka

Turunväylällä eli valtatie 1:llä Espoossa on päätieverkoston tulvaherkin alue. Muut valtatiet on linjattu korkeammalle ja kovemmalle maalle.

Viime päivien sateet ovat nostaneet Espoonjoen vettä ajoradalle Kehä III:n liittymän ja Tuomarilan liittymän välillä. Tulvavesi ja sen torjunta ovat aiheuttaneet haittaa liikenteelle, torstaina torjuntatöihin tuli myös Puolustusvoimat.

Entisen Kirkkojärven alueen tulvaherkkyys ei tienpitäjää yllättänyt, mutta sää ja luonto sen pääsivät tekemään.

–Emme ehtineet saada tieosuudella käynnissä olevaa toisen ajoradan korotustyötä valmiiksi ennen syystulvaa. Jos tulva olisi tullut muutamaa viikkoa myöhemmin, tilanne olisi ollut jo toinen, kertoo kunnossapitopäällikkö Pekka Rajala Uudenmaan ely-keskuksesta.

Toinen ajoradoista korotetaan ensi kesänä.

Turunväylä on linjattu 1950-luvulla kuivatun järvialueen päälle. Moottoritie rakennettiin 1970-luvulla.

–Se rakennettiin metriä nykyistä tasoa ylemmäs, mutta tie on vuosien saatossa painunut, koska sen ajan rakennustapa eivät toiminut. Nostamme sen nyt paremmalla tekniikalla paalulaatoille ja tuemme kovaan pohjaan asti niin, ettei se enää siitä vajoa, Rajala kertoo.

Päivien saderyöppy pahasta

Liikennevirastolla ja ely-keskuksilla on rekisteriin vietynä tieverkon tulvariskien paikat eri puolilla Suomea. Niitä on noin 460.

–Niitä on luokiteltu vuosittaisten uhkien ja noin 10 ja 25 vuoden välein tapahtuvien tulvien mukaan. Tieto on myös kunnossapidosta vastaavilla urakoitsijoilla eri puolilla Suomea, Rajala lisää.

Vuosittain tulvaongelmia aiheuttavia tieosuuksia on Rajalan mukaan kussakin maakunnassa parisenkymmentä. Eniten tulvakohteita on Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ely-keskusten alueella.

–Esimerkiksi sademäärän kasvu ei itsessään ole ongelma, mutta suuret viime päivien kaltaiset kertaryöpyt ovat. Voimakkaiden sateiden toistuvuus varmasti lisääntyy, ja jos sade lankeaa jäiseen maahan talvella, se aiheuttaa tulvien ja valumien lisäksi liukkautta, Rajala huomauttaa.

Rajalan mukaan uusissa ja kunnostettavissa tiekohteissa ilmastonmuutoksen vaikutukset otetaan jo huomioon. Ne aiheuttavat lisää päänvaivaa myös tien kunnossapidolle.

Ilmastonmuutos tuo ja vie rahaa

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut parlamentaarisen työryhmän määrittelemään liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavat keinot ja rahoituksen.

Ylijohtaja Mikael Nybergin mukaan liikenneverkon rahoitusta arvioiva ryhmä pohtii erikseen myös ilmastonmuutoksen vaikutusta tienpidon rahoitukseen.

–Työssä on otettava huomioon ilmastonmuutoksen ristikkäisiä talousvaikutuksia. Miten vaikuttavat esimerkiksi sateen ja lumen määrä kunnossapitoon tai roudan muutos rakenteisiin sekä pääteillä että alemmalla tieverkostolla, Nyberg toteaa.

Ryhmällä on työaikaa ensi vuoden helmikuun loppuun.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös