Sinisten ehdotus uusista varuskunnista teilataan – puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva pitää ajatusta lähinnä nostalgisena taisteluna

Sinisten mukaan varuskunnan saaminen jokaiseen maakuntaan parantaisi koko maan puolustamista ja lisäisi maanpuolustustahtoa. Puolue ehdottaa myös maamiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumista.

Miikka Kiminki
Sinisten tavoitteena on saada varuskunta Suomen jokaiseen maakuntaan.

Sinisten tavoitteena on saada varuskunta Suomen jokaiseen maakuntaan.

Hannu Toivonen Helsinki

Siniset ehdottaa puolustuspoliittisessa ohjelmassaan, että Suomen jokaisessa maakunnassa tulisi olla varuskunta. Ehdotusta perustellaan 4. joulukuuta julkaistussa tiedotteessa maanpuolustustahdon ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemisella. Asia olisi myös tärkeä koko maan puolustamisen kannalta, tiedotteessa todetaan.

– Aikaisemmat hallitukset ovat tehneet suuren virheen lakkauttaessaan varuskuntia jopa Suomen itärajalta, sanoo tiedotteessa sinisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kari Kulmala.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) pitää sinisten ehdotusta lähinnä nostalgisena taisteluna, johon kukaan muu ei ole lähtemässä mukaan.

– Tämä ei ole sinisten parhaita ehdotuksia, koska maanpuolustusta ja sotilaallista suorituskykyä ei hoideta maakuntien rajojen mukaan. Asiassa pitää olla valtakunnan näkökulma, Kanerva sanoo.

Samoilla linjoilla kuin Kanerva on myös puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.).

– Ehdotus paistaa kilometrien päähän pelkältä vaalipuheelta. Toivoisin, että näissä maanpuolustusasioissa siniset tekisivät ehdotuksia vakavalla mielellä, Kari sanoo.

Hän myös tähdentää, että puolustusvoimien asiantuntijoiden mukaan nykyinen varuskuntaverkosto on maantieteellisesti maanpuolustuksen kannalta toimiva.

Rahat mieluummin hävittäjiin kuin varuskuntiin

Kansanedustaja Stefan Wallin (r.) oli vuonna 2011 puolustusministerinä, kun varuskuntien lakkauttamisista päätettiin.

– Päätös perustui puolustusvoimien pitkäaikaiseen toivomukseen, että rahaa laitettaisiin enemmän toimintaan ja investointeihin kuin seiniin.

Wallinin mielestä tälläkin hetkellä liikenevä raha tulisi sijoittaa materiaalihankintoihin, kuten hävittäjä- ja laivuehankintoihin.

Hän myös muistuttaa, että varuskunnat ovat rauhan-ajan koulutusorganisaatioita, joilla ei ole sodan ajan puolustustoiminnan kanssa juurikaan tekemistä.

– Sinisillä on tässä asiassa enemmän tunnepohjainen ajattelutapa – varuskunnilla nähdään olevan symboliarvoa.

"Ei maanpuolustusta kasarmirakennukset tee"

Varuskuntien lakkauttamiseen vaikutti Kanervan mukaan aikoinaan myös varusmiesten määrä.

– Nuoret ikäluokat ovat merkittävästi pienentyneet. Varuskuntiin ei enää löytynyt varusmiesainesta.

Kanerva sanoo, että varuskunnan saamisella jokaiseen maakuntaan ei ole merkitystä Suomen maanpuolustukseen. Hänen mielestään nykyinen varuskuntaverkosto toimii hyvin nykyistä koulutus- ja valmiustarvetta ajatellen.

Kanerva ei usko, että varuskuntien määrällä olisi juurikaan vaikutusta ihmisten maanpuolustustahtoon tai vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.

–  Varmasti välillisesti tämän kaltainen vaikutus on, mutta jos maanpuolustustahto olisi kasarmien varassa, silloin se olisi täysin toisin perustein rakennettu, kuin mitä me sen nyt näemme, Kanerva sanoo.

Samaa mieltä on Wallin.

– En usko, että maanpuolustustahto on tässä maassa niin huteralla pohjalla, että se olisi kiinni seinien olemassaolosta.

Jyrki Kataisen (kok.) hallitus päätti vuonna 2012 lakkauttaa Suomesta kuusi varuskuntaa. Lakkautetut varuskunnat olivat Hämeen rykmentti Lahdessa, Pohjois-Karjalan prikaati Kontiolahdella, Keuruun Pioneerirykmentti, Kotkan rannikkopataljoona, Kauhavan Lentosotakoulu ja Ilmavoimien teknillinen koulu Jämsässä.

Myös maamiinat halutaan takaisin

Siniset haluaa puolustuspoliittisen ohjelmansa mukaan myös erota maamiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 2011.

Siniset pitää Ottawan sopimukseen liittymistä Suomelta virheenä.

– Turvallisuustilanne on muuttunut radikaalisti tuon päätöksen tekohetkestä, Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo sanoo.

Ottawan sopimus ei ollut myöskään Kanervan mieleen, mutta hän ei usko, että sopimuksesta irtaannuttaisiin, varsinkaan, kun parhaillaan maamiinoille kehitellään korvaavaa järjestelmää.

Stefan Wallin ei näe Ottawan sopimuksesta irtautumisessa mitään realismia.

– Sopimus on ratifioitu, lähes kaikki maamme maamiinat on jo tuhottu ja Suomi on käyttänyt 200 miljoonaa euroa korvaaviin järjestelmiin. Tämä on tällaista symbolipolitiikka, jota siniset ja perussuomalaisetkin mielellään harrastavat.


Kommentit (2)

  • Nimetön

    Siniset sinisine ajatuksineen yrittävät tarttua viimeisiin oljenkorsiin vaalien lähestyessä, mutta kukaan maanpuolustushenkinen tervepäinen henkilö ei heitä äänestä, vaarana on että myisivät maansa tavoitellessaan omaa etuaan.

  • imetön

    Sinisten pitäis käydä armeija ensin.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös