Professori Markku Jokisipilä: Nyt on syntymässä poliittisten loikkausten Suomen ennätys

Eduskuntatutkimuskeskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan meneillään oleva eduskuntakausi jää historiaan poliittisten loikkausten määrässä. Timo Soini, Paavo Väyrynen ja Veikko Vennamo ovat Suomen historian tunnetuimpia poliittisia loikkareita.

Kimmo Penttinen
Professori Markku Jokisipilä: Nyt on syntymässä poliittisten loikkausten Suomen ennätys

Eduskuntatutkimuskeskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan Paavo Väyrynen on yksi Suomen poliittisen historian tunnetuimpia loikkareita. Väyrynen kertoi keväällä eroavansa keskustasta ja palaavansa eduskuntaan.

Juho Mäkelä

Perussuomalaiset hajosivat sinisiksi, Kaj Turunen teki kaksoisloikan kokoomukseen, Paavo Väyrynen erosi keskustasta ja Hjallis Harkimo loikkasi kokoomuksesta.

Turun yliopiston poliittisen historian professori Markku Jokisipilä sanoo, että meneillään oleva eduskuntakausi jää historiaan poliittisten loikkausten määrässä.

Jokisipilän mukaan parlamentaarisessa historiassa tapahtuu vain muutaman kerran vuosisadassa sen mittaluokan repeämiä, joita perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoaminen aiheutti.

–Vertailukohtina tulee mieleen vain SMP:n hajaannus 1970-luvulla ja sosiaalidemokraattisen puolueen hajaannus 1950- ja 1960-luvun taitteessa. Muutamat yksittäiset loikkaukset päälle, niin kyllä tässä ennätyslukemissa ollaan.

Loikkareita voi tulla tällä vaalikaudella vielä lisää, jos sinisten gallupluvut pysyvät nykyisissä, noin 1,5 prosentin lukemissa.

Jokisipilä toteaa, että sinisille on tulossa todella karu vaalitulos seuraavista eduskuntavaaleista.

–Kaikki eduskuntaryhmän jäsenet taatusti tietävät sen ja miettivät omaa tilannettaan. Jos tässä asennossa mennään, kansanedustajan hommat todennäköisesti loppuvat. Jossain kohti loikkaamisen kynnys voi ylittyä, kun ei ole mitään menettävää enää.

Jukka Ritola / Aamulehti
Harry "Hjallis Harkimo erosi kokoomuksesta. Muutama päivä loikkauksen jälkeen hän kertoi perustaneensa uuden poliittisen liikkeen Suomeen.

Harry "Hjallis Harkimo erosi kokoomuksesta. Muutama päivä loikkauksen jälkeen hän kertoi perustaneensa uuden poliittisen liikkeen Suomeen.

Kärsimättömyys ja lyhytjännitteisyys lisääntyneet

Onko ajan hengessä sitten jotain, mikä ajaa poliitikkoja vaihtamaan poliittista ryhmää?

Jokisipilän mukaan kärsimättömyys ja lyhytjännitteisyys ovat lisääntyneet Suomen politiikassa.

Tiedotusvälineet seuraavat joka kuukausi kannatuslukemia, ja niistä keskustellaan myös puolueissa.

–Vaikka poliitikot aina sanovat, että gallupit ovat gallupeita, kyllä ne ilmiselvästi vaikuttavat. Ajatellaan vaikka mitä puolueiden puheenjohtajasyklille on tapahtunut kymmenen vuoden aikana.

Professorin mukaan vuosikymmeniä kestävät puheenjohtajakaudet ovat jääneet toistaiseksi historiaan suurissa eduskuntapuolueissa. Puolueiden välinen kilpailutilanne on myös jonkin verran kiristynyt.

–Aikaisemmin kolme suurinta puoluetta jakoivat keskenään kaksi kolmasosaa äänistä. Ensin perussuomalaiset ja sitten vihreät ovat tulleet haastamaan keskikentän isoa äänisaalista. Tämä näkyy puolueiden ohjelmien samankaltaistumisena.

Jokisipilän mukaan perussuomalaisten hajoaminen liittyy enemmän populististen liikkeiden ominaislaatuun kuin ajan henkeen.

Loikkarilla kova kohtalo

Sanonnan mukaan loikkarin kohtalo on kova. Jokisipilä myöntää, että loikkaaminen ei ainakaan lisää uudelleenvalinnan todennäköisyyttä seuraavissa vaaleissa.

Kun esimerkiksi SDP hajosi vuoden 1962 eduskuntavaaleissa, 13 puolueloikkarista vain muutama onnistui uusimaan mandaattinsa.

–SMP:n hajaannuksessa 1970-luvulla loikkareita oli myös 13. SMP:stä lähteneet perustivat Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen (SKYP), ja niistä ainoastaan yksi (Matti Asunmaa) sai uusittua valtakirjansa. Hänkin loikkasi vähän ajan päästä keskustan riveihin.

Suomessa on paljon ihmisiä, joille henkilö ei ole niin tärkeä kuin puolue, jota he äänestävät.

–Se on monelle suomalaiselle äänestäjälle ikään kuin pyhä asia. Jos on tunnustautunut tietyn puolueen ehdokaslistalle, siellä tulee pysyä.

Professorin mielestä ajattelutapa on ymmärrettävä. Yksittäiset kansanedustajat sitoutuvat sen puolueen arvoihin, jonka listalla he vaaleissa ovat.

Jokisipilä kysyykin, mitkä ovat esimerkiksi kolmea eri eduskuntaryhmää yhden vaalikauden aikana edustaneen Kaj Turusen arvot?

Kimmo Brandt / Compic / Eduskunt
Kaj Turunen loikkasi perussuomalaisista ensin sinisiin ja keväällä hän vaihtoi puoluetta kokoomukseen.

Kaj Turunen loikkasi perussuomalaisista ensin sinisiin ja keväällä hän vaihtoi puoluetta kokoomukseen.

Loikkareita syrjitään

Loikkarit eivät pääse myöskään uudessa puolueessa samoihin asemiin kuin muut edustajat.

Jokisipilän mukaan esimerkiksi valiokuntapaikkoja ja ministerisalkkuja jaettaessa loikkaritausta voi aiheuttaa syrjintää.

–Samalla kun henkilö vaihtaa ryhmää, hän astuu tikapuilla muutaman askeleen alaspäin.

Toimi Kankaanniemi on poikkeus, joka vahvistaa säännön. Entinen kristillisdemokraattien kansanedustaja nousi perussuomalaisiin loikkauksen jälkeen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.

Jokipilän mukaan perussuomalaisilla oli niin vähän valtakunnan politiikassa koulittuja kykyjä, että valinta kohdistui Kankaanniemeen.

Häntä pidettiin suorastaan varmana perussuomalaisten ministerinä, mutta henkilökohtaisen elämän viestittelyt katkaisivat Kankaanniemen ministeritien.

–Pääsääntöisesti vastaanottava taho ottaa loikkarin mielellään puolueeseen, mutta sekään ei unohda loikkausta. Kun päätöksen on kerran tehnyt, ajatellaan, että lojaliteetti voi tiukan paikan tullen horjua jatkossakin.

Väyrynen ja Soini tunnetuimmat loikkarit

Kuka on Suomen historian tunnetuin loikkari? Jokisipilän mukaan moninkertaista ministeriä Paavo Väyrystä kukaan ei voita poliittisessa kokemuksessa.

Samaan sarjaan voi nostaa myös Timo Soinin. Perussuomalaisten tarina on hyvin omintakeinen. Muutaman herran saunaporukka onnistui kasvattamaan puolueen 39 kansanedustajan ryhmäksi.

–Tarinan dramaattisen yllättävyyteen sopii, että liikkeensä suureksi nostama hahmo loikkaa pois itse kasvattamastaan puolueesta.

Tunnetuista nimistä hänelle tulee mieleen myös Emil Skog, johon SDP:n puoluehajaannus henkilöityi. Veikko Vennamo lähti maalaisliitosta hävittyään puheenjohtajakamppailun ja perusti Suomen Pientalonpoikien Puolueen.

Ykköskategorian tyyppejä loikkareissa on kuitenkin vähän. Jokisipilä kertoo, että esimerkiksi Kaj Turunen on poliittiselta painoarvoltaan hyvin tyypillinen loikkari.

Pekka Mäkinen
Entinen ministeri Veikko Vennamo erosi maalaisliitosta vuonna 1959. Vennamo perusti uuden puolueen, Suomen Pientalonpoikien Puolueen, joka muutti myöhemmin nimensä Suomen Maaseudun Puolueeksi.

Entinen ministeri Veikko Vennamo erosi maalaisliitosta vuonna 1959. Vennamo perusti uuden puolueen, Suomen Pientalonpoikien Puolueen, joka muutti myöhemmin nimensä Suomen Maaseudun Puolueeksi.

Yksi mies kävi lähes kaikki puolueet läpi

Nykypoliitikot ovat kuitenkin loikkaamisen amatöörejä verrattuna akateemikko Yrjö Ruutuun, joka kävi läpi lähes kaikki puolueet.

Itsenäisyysmies siirtyi ensin nuorsuomalaisiin ja kuului sitten kokoomuksen valtuuskuntaan. 1920-luvulla hän tunnustautui maalaisliittolaiseksi kirjeessään Santeri Alkiolle.

Vuonna 1931 Ruutu perusti Suomen kansallissosialistisen puolueen, jonka ideologian hän halusi pitää kaukana Saksan natseista. Ruutu oli 1936 edistyspuolueen kansanedustajaehdokas, vuotta myöhemmin hän liittyi SDP:hen ja lopulta 1944 SKDL:ään.

Maailmallakin osataan. Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri ja vuonna 2002 suurimmaksi britiksi äänestetty Winston Churchill siirtyi aluksi konservatiiveista liberaaleihin ja myöhemmin takaisin.

Churchillin kerrotaan sanoneen, että kuka tahansa voi loikata kerran, mutta vaatii suurta kekseliäisyyttä loikata takaisin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on oma lukunsa poliittisissa loikkareissa.

–Jos perussuomalaiset on erikoinen kuvio, Trump on sitä potenssiin kymmenen. Hänen pohjaltaan en lähtisi yleistämään mitään, Markku Jokisipilä naurahtaa.

Loikkari leimataan usein petturiksi

Loikkari-termi kuvaa puolueesta toiseen siirtynyttä henkilöä. Loikkarin kohtalo on yleensä kova, sillä entiset puoluetoverit leimaavat lähtijän usein petturiksi ja uudessa puolueessa loikkarin motiiveja saatetaan epäillä.

Kesällä 2017 perussuomalaisten hajoamisen seurauksena 21 kansanedustajaa loikkasi Uuteen vaihtoehtoon, jonka nimi muuttui myöhemmin sinisiksi. Loikkareista Kike Elomaa palasi perussuomalaisiin ja Kaj Turunen vaihtoi toistamiseen ryhmää kokoomukseen. Veera Ruoho siirtyi perussuomalaisista kokoomukseen.

Harry Harkimo erosi keväällä kokoomuksesta ja perusti Liike Nyt -nimisen kansanliikkeen. Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen lähti keskustasta, mutta hänet on erotettu myös perustamastaan kansalaispuolueesta.

2000-luvun muita poliittisia loikkareita ovat esimerkiksi Merikukka Forsius, Eija-Riitta Korhola, Maria Tolppanen ja Markku Uusipaavalniemi. Puoluetta ovat vaihtaneet myös esimerkiksi Pertti "Veltto" Virtanen, Jörn Donner, Sulo Aittoniemi ja Eeva Kuuskoski.


Kommentit (3)

  • Realisti

    Väyrynen ja Hjallis eivät ole pettureita, mutta nuo kaksi muuta taas….. Sanotaan nyt vaikka näin ettei tuollaiset tuuliviirit todellakaan kuulu politiikkaan.

  • Nimimerkki Columbo

    Kyllä ihminen muuttaa mielipidettään elämänsä aikana.Siihen vaikuttaa kaikki uudet tiedot ja tietotekniikka,mistä voi katsella asioita maailmanlaajuisesti.
    Kun kansanedustaja vaihtaa puoluetta,täytyy hänen perustella siirtoon vaikuttaneet asiat.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös