Parjatut sopeutumiseläkkeet hakevat vielä ratkaisuaan

Puhemiehen johdolla on kokoonnuttu kerran. Erilaisia vaihtoehtoja punnitaan.

Mauri Ratilainen
Parjatut sopeutumiseläkkeet hakevat vielä ratkaisuaan
Anita Simola

Viime syksynä entisten kansanedustajien sopeutumiseläkkeet nousivat jälleen kuumaksi puheenaiheeksi.

Järjestelmä on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä. Ennen vuotta 2011 eduskuntaan valitut edustajat ovat oikeutettuja sopeutumiseläkkeeseen, jos he ovat olleet edustajina vähintään seitsemän vuotta.

Jopa monien tuhansien eurojen suuruinen eläke on herättänyt katkeruutta, varsinkin, jos eläkkeillä on vielä pystytty kikkailemaan.

Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin.) kertoi jo kesällä, että hän aikoo puuttua järjestelmään. Hän kutsui joulukuussa eduskuntaryhmien puheenjohtajat koolle. Keskustan ryhmäjohtaja Antti Kaikkonen vahvistaa, että ensimmäinen palaveri pidettiin heti itsenäisyyspäivän jälkeen, mutta valmiita esityksiä ei ole vielä luvassa.

Palaverin johtopäätös oli, että erilaisia vaihtoehtoja selvitellään puhemiehen johdolla. Niihin palataan myöhemmin kuluvana vuonna.

Sopeutumiseläke korvattiin jo vuonna 2011 sopeutumisrahalla, jonka edut ovat heikommat kuin sopeutumiseläkkeessä. Tällä hetkellä sopeutumiseläkettä nauttii yli 30 entistä kansanedustajaa. Lisäksi eduskunnassa istuu kymmeniä edustajia, jotka ovat tulleet taloon jo ennen vuotta 2011.

Ongelmia edessä

Sopeutumiseläkkeiden muuttaminen tai lopettaminen ei ole yksinkertainen juttu. Mahdolliset muutokset vaativat eduskunnassa laajaa yksimielisyyttä. Lisäksi on otettava huomioon perustuslaillisia näkökohtia. Ongelmaksi voi koitua se, miten voidaan takautuvasti puuttua etuisuuksiin.

Lännen Media selvitteli ennen joulua eduskuntaryhmien puheenjohtajien kannanottoja eläkkeeseen.

Perussuomalaiset ravisuttaisivat eläkeputkea kunnolla.

–Miksi pitäisi olla erityisoikeuksia? Entisillä edustajilla pitäisi olla ansiosidonnaisen päivärahan tyyppinen etuus samoin kuin muillakin. Kaikki pääoma- ja ansiotulot on otettava huomioon ja tietyn ajan päästä etuus loppuisi kokonaan, totesi ryhmäjohtaja Leena Meri joulukuun kyselyssä. Kun työntekijä jää työttömäksi, niin häneltä edellytetään uudelleen koulutusta. Samaa Meri suosittelee kansanedustajille.

–Olen kuullut, että jos edustaja on ollut pitkään eduskunnassa, niin hän ei työllisty helposti. Olemme sitä mieltä, että heidän pitää sopeutua siihen, mitä edellytetään muiltakin. Pysyviä hillotolppia ei tarvita. Toki pitää olla siirtymäaika, etteivät tulot seuraavana päivänä putoa nollaan.

Vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Aino-Kaisa Pekonen pohti tuolloin, ovatko kansanedustajat oikea osoite.

–Kenties eläkkeet kuuluisivat palkkiotoimikunnalle. Koen hiukan epähygieenisenä, että edustajat päättäisivät omista etuisuuksistaan. Emmehän me päätä enää omista palkkioistammekaan, onneksi.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös