Opiskelupaikan hakeminen rapakon takaa yleistyy – yhä useampi suomalainen suorittaa tutkinnon kokonaan ulkomailla

Ulkomailla tutkintoa suorittavien määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Lotta Nykänen
Opiskelupaikan hakeminen rapakon takaa yleistyy – yhä useampi suomalainen suorittaa tutkinnon kokonaan ulkomailla

Ulkomailla suorittaa tutkintoaan useampi suomalainen kuin koskaan aikaisemmin.

Ida Roivainen

Mikä saa suomalaiset opiskelemaan ulkomailla? Entä ketkä maailmalle lähtevät ja miksi?

–On olemassa monenlaisia syitä. Yhdet haluavat kansainvälistä kokemusta, toiset asua vieraassa maassa. Osa taas ei joko löydä sopivaa opiskelupaikkaa tai ei pääse haluamaansa kouluun Suomessa, kertoo Irma Garam opetushallituksesta.

Garam on vastaava asiantuntija opetushallituksen, Kelan ja Siirtolaisinstituutin yhdessä toteuttamassa selvityshankkeessa, jossa tutkitaan ulkomaisissa korkeakouluissa tutkintoa suorittavia suomalaisia.

Tutkinto-opiskelu ulkomailla tarkoittaa sitä, että opiskelija hakee ulkomaiseen oppilaitokseen suorittaakseen siellä koko tutkintonsa. Tutkinto-opiskelun lisäksi ulkomailla opiskellaan vaihto-opiskelijoina, jolloin ulkomaisessa oppilaitoksessa tehdään vain osa opinnoista yhden lukukauden tai -vuoden kuluessa.

Vuosina 2016 ja 2017 toteutetun hankkeen ensimmäiset tulokset julkaistiin kesällä 2017. Lopullinen selvitys julkaistaan toukokuun alussa.

Tarkoituksena on selvittää muun muassa, ketkä lähtevät ulkomaille tutkinto-opiskelijoiksi, mitä tekijöitä ulkomaille opiskelemaan lähdön taustalta löytyy ja ovatko ulkomailla opiskelevat jollakin tavalla valikoitunut joukko.

Entä miten ulkomailla tutkintoaan suorittavat näkevät Suomen ja mahdollisuutensa palata kotimaahansa opintojen jälkeen?

Tähän mennessä tiedetään esimerkiksi se, että 8000 suomalaista suoritti tutkintoa ulkomailla Kelan opintotuen turvin lukuvuonna 2015–2016. Se on kaksi kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Lisäksi tiedetään, että suomalaisten suosikkiopiskelumaita ovat Yhdysvallat, Alankomaat, Viro, Britannia ja Ruotsi.

Ulkomaille lähdetään opiskelemaan useimmiten kaupallista alaa, yhteiskunta- ja oikeustiedettä, humanistista alaa, lääketiedettä tai taideaineita. Lääketiedettä tosin opiskellaan paljon suosituimpien maiden ulkopuolella, kuten Latviassa ja Romaniassa.

Suurimmalla osalla ulkomaille lähtijöistä on pohjalla toisen asteen tutkinto. Ulkomaille lähtevien joukossa on kuitenkin yhä enemmän myös ammattikorkeakoulututkinnon Suomessa suorittaneita ja Suomessa yliopisto-opinnot aloittaneita.

Kun opiskelu ulkomailla yleistyy, onko vaarana se, että Suomesta valuu aivovuotoa muihin maihin?

–Kymmenen vuotta sitten tehdyn selvityksen mukaan reilu puolet ulkomaille lähtijöistä palasi Suomeen muutaman vuoden sisällä valmistumisesta. Tämän hetken tilanteesta en voi vielä sanoa tarkkaa lukua, mutta vaikuttaa siltä, että monen tulevaisuudensuunnitelmat ovat aika auki.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös