Noin puolet kirkolliskokousedustajista haluaisi muutosta: piispan virka voisi olla määräaikainen

Jarmo Kontiainen
Noin puolet kirkolliskokousedustajista haluaisi muutosta: piispan virka voisi olla määräaikainen

Väitöskirjatutkija Päivi Jokinen on mukana kansanliikkeessä, joka kerää kannattajia naisehdokkaan taakse Oulun hiippakunnan piispanvaaleihin.

Minna Akimo

Evankelisluterilaisen kirkon piispan viran muuttaminen määräaikaiseksi saa kannatusta kirkolliskokousedustajien joukossa.

Lännen Median kyselyssä vastaajien äänet jakaantuivat tasan: edustajista 26 katsoi, että piispan virka voisi olla määräaikainen, kun taas toiset 26 vastaajaa piti nykytilannetta hyvänä. Piispaksi valittu henkilö voi hoitaa virkaansa halutessaan eläkeikään asti. Vastaajista 7 ei osannut sanoa mielipidettään.

Määräaikaista piispanvirkaa kannattavien mielestä yhden toimikauden sopiva pituus olisi kymmenen vuoden tuntumassa.

–Yhden kauden sopiva pituus voisi olla kuusi vuotta kertaa kaksi. Silloin sama henkilö voisi hoitaa piispan virkaa kaikkiaan kaksitoista vuotta, kirjoittaa eräs vastaajista.

Kysely lähti 108 kirkolliskokousedustajalle, joista vastasi 59. Vastausprosentti oli 54,6 prosenttia.

Naiskiintiöitä ei haluta

Kyselyllä selvitettiin kirkolliskokousedustajien kantoja siihen, pitäisikö piispan virka muuttaa määräaikaiseksi ja millä tavalla naisten etenemistä kirkon johtaviin tehtäviin pitäisi edistää.

Kirkolliskokousedustajien mukaan naiskiintiöitä ei tarvita, mutta kannustusta ja tukemista kylläkin.

–Kannustaa aktiivisesti heitä (naisia) hakemaan johtavia virkoja sekä tarjoamaan heille paikkoja, joissa esimieskokemusta voisi hankkia, kirjoittaa yksi kyselyyn vastannut kirkolliskokousedustaja.

–Asenteita muuttamalla, joka koskee niin miehiä kuin naisia. Osoittamalla, että naisten syrjiminen yhteisessä pappeudessa on harhaoppia.

–Ei naisia voi pakolla työntää eteenpäin, elleivät he itse halua edetä. Naispapeilla tulee itsellään olla halu ja innostus edetä johtajana kirkon eri tasoilla, kyselyyn vastannut kirkolliskokousedustaja toteaa.

Välilliset vaalit ovat aikansa jäänne

Lännen Median kyselyssä nousi esille myös kritiikkiä nykyistä vaalitapaa kohtaan. Evankelisluterilaisessa kirkossa piispat valitaan välillisillä vaaleilla, joissa äänioikeutettuja ovat vain hiippakunnan alueella työskentelevät papit ja lehtorit sekä erikseen valitut maallikkojäsenet, jotka hekin ovat seurakuntaneuvostojen ja -valtuustojen jäseniä.

–Jos piispanvaalin äänioikeutettujen määrää lisättäisiin vastaamaan paremmin kirkon jäsenten kantaa, valittaisiin piispoiksi toisenlaisia henkilöitä kuin nykyisellä vaalitavalla. Tällöin valittaisiin myös selvästi enemmän naisia, selviää kyselyyn jätetyistä vastauksista.

Kirkolliskokousedustaja Johanna Korhonen pitää nykyistä vaalikäytäntöä ajastaan jäljessä olevana.

Hänen mukaansa kaikilla seurakunnan jäsenillä pitäisi olla oikeus käyttää äänioikeuttaan, kun hiippakuntaan valitaan esimerkiksi sen korkeinta johtajaa, kuten piispaa.

–Jos oikeasti halutaan, että kirkko toimii jäsentensä yhteisönä, meillä pitäisi olla suorat vaalit. Silloin jokainen seurakunnan jäsen voisi käyttää äänioikeuttaan. Nyt vaalilistakäytännöt ja vaalitavat ovat sekavia, kun äänestäjät eivät tiedä, mitä ehdokkaat kannattavat.

–Piispanvaaleissa meille luottamushenkilöillekään ole aina selvää, kuka vaalissa on äänioikeutettu ja kuka ei, hän jatkaa.

Korhosen mukaan seurakuntalaisten paremmat mahdollisuudet tekisivät seurakuntien päätöksenteosta ja hallinnasta aiempaa avoimempaa.

Lisäksi seurakuntalaisten laajempi äänoikeus lisäisi hänen mielestään myös ihmisten halua sitoutua oman seurakuntansa toimintaansa aiempaa paremmin.

–Nyt jäsenet ovat ulkona päätöksenteosta, ja se on loukkaavaa. Jäsenmaksut kyllä kelpaavat, mutta jäsenille tarjottu rooli on passiivinen. Osallistut kiltisti vain sinulle määrätyllä tavalla. Nykyinen vaalikäytäntö ei vastaa myöskään ajatusta kirkon olemuksen ytimestä eli yhteisöllisyydestä, Korhonen sanoo.

Kahdet piispanvaalit tänä vuonna

Tämän vuoden aikana evankelisluterilaisessa kirkossa valitaan kaksi uutta piispaa.

Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi jää eläkkeelle. Espoon hiippakunnassa piispan paikka avautui, kun piispa Tapio Luoma valittiin arkkipiispaksi.

Oulun hiippakunnassa piispanvaaleihin on asetettu kolme ehdokasta, jotka kaikki ovat miehiä.

Nyt pohjoisessa etsitään riittävästi vaaleissa äänioikeutettuja kirkon jäseniä, jotta kansalaisliike saisi vaaleihin oman ehdokkaansa, teologian tohtorin Päivi Jussilan.

Piispanvaaleihin liittyvät kiemurat ovat yllättäneet siinä, miten vaikeaa oman ehdokkaan läpisaaminen on.

–Huomasin, että ehdokasasettelut on pedattu monella tapaa valmiiksi jo paljon aiemmin kuin virallinen ehdokasasettelu alkoi. Olemme kuin tulleet marjametsään, josta marjat on jo poimittu, vaikka ehdokasasettelu päättyy vasta toukokuussa, kansalaisliikkeen aktiivi, väitöskirjatutkija Päivi Jokinen kuvaa.

Jokisen mukaan naisehdokkaan saaminen mukaan on erityisen tärkeää pohjoisessa, jossa kysymys sukupuolesta on vielä dramaattisempi kuin etelässä.

Jokinen kertoo ihmetelleensä, miten paljon alueella on laskelmoitu sitä, voiko nainen ylipäätään mennä pohjoisen piispanvaaleissa läpi.

–Elän itse maailmassa, jossa ympärilläni on paljon feministejä, naisjohtajia ja päteviä professorinaisia, joten ajatus siitä, löytyykö hiippakuntamme alueelta äänestäjiä naisehdokkaalle vuonna 2018, on ollut yllättävää ja silmiä avaavaa, hän sanoo.

Espoon hiippakunnassa esille on noussut jo kaksi nimeä, joista molemmat ovat naisia.

Kotimaa24-verkkolehden mukaan rovasti Leena Huovinen on kertonut kiinnostuksensa lähteä ehdolle. Myös Kaisamari Hintikka on kertonut harkitsevansa ehdokkuutta.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös