Mistä tietää, että uutinen on totta? – Viestinnän professori vastaa ja kertoo myös, miksi valeuutisiin uskotaan

Etenkin sosiaalisessa mediassa leviävät valeuutiset eli uutisia jäljittelevät sepitetyt tarinat ovat sukua propagandalle. Niissä molemmissa on tarkoitus vaikuttaa vastaanottajan mielipiteisiin ja johtaa harhaan. Tänään käynnistyvällä sanomalehtiviikolla on teemana vaikuttaminen.

Veli-Jukka Mustajärvi
Kouluissa vietetään parhaillaan sanomalehtiviikkoa.

Kouluissa vietetään parhaillaan sanomalehtiviikkoa.

Anna Kilponen

Mistä tietää, että uutinen on totta, Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen?

– Kannattaa yrittää tarkistaa tieto eri lähteistä. Onko se julkaistu muualla, onko julkaisija luotettava, onko jutun alla toimittajan nimi?

Mikä on valeuutinen ja mistä sellaisen tunnistaa?

– Valeuutinen on joko osittain tai kokonaan sepitetty uutinen, joka pyrkii johtamaan lukijaa tai katsojaa harhaan.

– Valeuutiset ovat osa laajempaa ilmiötä, jota ennen kutsuttiin propagandaksi. Sotapropagandassa tai poliittisesta propagandassa pyrittiin muokkaamaan ihmisten mielipiteitä. Sen avulla saatiin ihmisiä esimerkiksi vihaamaan tiettyjä ihmisryhmiä.

– Nykyään propagandaa kutsutaan usein disinformaatioksi, joka on harhaanjohtavaa viestintää. Yleensä tavoitteena on mustamaalata ihmisiä, organisaatioita tai edistää jotain poliittista mielipidettä yhteiskunnassa. Joskus tarkoituksena on saada kaupallista hyötyä: mitä enemmän juttu saa klikkauksia netissä, sitä enemmän se saa rahaa mainoksista.

Ketkä valeuutisia tekevät ja millaisia ne voivat olla?

– Niitä saattavat tehdä jotkut valtiot, organisaatiot ja yhteisöt.

– Mielipidevaikuttamista tai harhaanjohtavaa tietoa sen sijaan on monenlaista. Esimerkiksi uutisen otsikko voi olla harhaanjohtava ja kertoa jotain muuta kuin itse juttu. Kuvatekstillä voidaan manipuloida katsojan mielikuvia kuvan kohteesta tai tilanteesta. Videoita voidaan manipuloida digitaalisesti niin, että saadaan joku puhumaan asioita, joita hän ei ole todellisuudessa sanonut. Tutkimustuloksia irrotetaan alkuperäisestä yhteydestä ja yritetään tukea niillä valittuja poliittisia mielipiteitä.

Miten valeuutiset leviävät?

– Kun uutisia jaetaan ja luetaan sosiaalisessa mediassa, hämärtyy käsitys siitä, kuka uutisen on julkaissut. Lisäksi on syntynyt Magneettimedian tai MV-lehden kaltaisia verkkosivustoja, joissa on julkaistu paljon myös kaupallisesti tai poliittisesti motivoituja sepitteitä. Suomessa valeuutiset eivät ole kauhean iso ilmiö, sillä täällä on aika vahva luottamus perinteiseen mediaan.

Miksi valeuutisiin uskotaan?

– Valeuutiset menevät herkästi läpi, jos ne vahvistavat lukijan omaa ennakkokäsitystä maailmasta. Silloin hän ei välitä, onko kuva tai teksti totta vai ei. Kun hän taas lukee jostain aiheesta, josta hänellä itsellään on aivan erilainen mielipide, hän on luonnostaan kriittinen ja tuntosarvet herkkinä.

Mitä pitäisi tehdä, jos törmää valeuutiseen?

– Jos sosiaalisessa mediassa jaetaan jotain, jonka tunnistaa valeuutiseksi, on hyvä tapa vinkata kavereille, että virheellistä uutista ei kannata jakaa. Lisäksi siihen voi linkittää jotain taustatietoja.

Millainen on luotettava media?

– Pääsääntöisesti ammattimainen uutismedia, joka on sitoutunut journalismin eettisiin sääntöihin. Jos se julkaisee virheellistä tietoa, pyrkii se sen myös oikaisemaan.

– Harhaanjohtavaa tietoa menee läpi myös perinteisessä uutismediassa, kun eri tahot pyrkivät vaikuttamaan toimittajiin saadakseen näkemyksensä esille. Vaikuttamista on paljon eikä sitä välttämättä aina tunnista. Se on kuitenkin eri juttu kuin varsinaiset valeuutiset. Toimittajan on suodatettava vaikuttamispyrkimykset pois. Se on vaativaa työtä.

Miksi nuorten kannattaisi lukea uutisia?

– Ne ovat hyviä puheenaiheita jaettavaksi kavereille ja lisäävät myös yleissivistystä. Kun seuraa uutisia, tietää, mistä maailmassa puhutaan ja mihin suuntaan se on menossa.

Tällä viikolla vietetään koululaisten Sanomalehtiviikkoa, jonka teemana vaikuttaminen. Materiaaleja vaikuttamisen taitojen harjoitteluun löytyy sanomalehtiopetuksessa.fi -sivustolta.

Some-sisältöjen faktantarkistajan lista

Faktantarkistuspalvelu Faktabaarin listaan on kerätty keskeisimmät asiat, joiden perusteella voi arvioida, perustuuko somessa jaettu uutinen oikeaan tietoon.

Tarkista ainakin seuraavat asiat:

Arvioi otsikko (Vastaako se sisältöä?) ja kuva (Kertooko se jotain muuta kuin kuvateksti?).

Ole tarkkana, jos juttu on voimakkaita tunteita herättävä tai siinä on "liian helppoa" sisältöä.

Perkaa sisältö. Onko juttu julkaistu toimittajan nimellä vai ilman? Miten se on perusteltu: mutu-tuntumalla vai lähteillä? Onko siinä yksi vai useampi näkökulma?

Mitkä ovat motiivit? Tarkista pääväite alkuperäisestä lähteestä.

Lisäksi kannattaa tarkistaa, kuka on jutun julkaisija ja löytyvätkö median yhteystiedot. Whois-haun avulla voi tarkistaa verkkotunnuksen.

Lisää tietoa www.faktabaari.fi/edu.


Kommentit (5)

  • Minttu

    Kyllä ainoa keino jokaisella on se, että käyttää järkeää kaikissa lukemissaan kirjoituksissa. Jokaisella pitäisi hälyttää, jos huomaa asiakokonaisuudessa olevan jotain outoa. Jokaisella suomalaisella pitäisi olla niin hyvä yleissivistys, että valheellisista kirjoituksista huomaa yritykset vaikuttaa toisen mielipiteisiin. Kannattaa tarkistaa vähänkin epäilyttävä viesti, ja tutkia asiaa luotettavista lähteistä., eikä muista epäluotettavista lähteistä Sehän on tosiasia, että valheellista tietoa on todella paljon. Myös maamme politiikot syöttävät muunneltua totuutta. Venäjää on syytetty paljon trolleista, mutta sitä on todella paljon myös muiden maiden viestinnöissä. Tässäkin asiassa on paras apu ihan maalasijärki!

  • Totuus

    “Mistä tietää, että uutinen on totta, Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen?
    – Kannattaa yrittää tarkistaa tieto eri lähteistä. Onko se julkaistu muualla, onko julkaisija luotettava, onko jutun alla toimittajan nimi?”

    Mehän tiedämme että valtavirran pääuutiset tulevat yhdestä lähteestä ja maakuntalehdet toistavat samaa sanomaa?
    Onko julkaisija luotettava? Niimpä

    Siis ihmiset ja pienet mediat etsii vain totuutta, muuta ei kaivata. Iso media on niinkin jäänyt kiinni jatkuvista pimittämisistä, vääristelyistä ja suoranaisista valheista.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös