Hannamari Ahonen

Ruotsissa pohjavettä on käytetty lämmitykseen 1990-luvun alkuvuosista alkaen. Nykyisin Ruotsissa on jo noin 160 pohjavedellä lämmitettävää kohdetta, joiden lämmitysteho vastaa vähintään kymmenen omakotitalon tarvitsemaa lämmitystä. Kuuluisin niistä on Tukholman Arlandan lentokenttä.

Suomessa edelläkävijä on Lahden Askonalue. Ennen Lahtea pohjavesilämmitys ehdittiin ottaa käyttöön Kangasalla rivitalossa, jossa lämmitystarve on paljon pienempi verrattuna Lahden Upotaloon, joka on vanha 52 000 neliön teollisuusrakennus.

Kolmaskin pohjavesilämmityskohde on Suomessa pilottivaiheessa, mutta sen omistaja ei ole halunnut tehdä projektista vielä julkista.

Vanhojen teollisuuskiinteistöjen kehittämiseen erikoistuneella Renorilla oli jo hyviä kokemuksia geoenergiasta Porista. Siellä se omistaa Ilmarisen kanssa Porin vanhaan puuvillatehtaaseen rakennetun kauppakeskuksen.

–Porin Puuvilla on Suomen energiatehokkain kauppakeskus, joka lämpenee ja jäähtyy lähes 100-prosenttisesti geoenergialla, kertoo Renorin ylläpitopäällikkö Toni Pajulahti.

Porissa lämmitetään maalämmöllä, Upotalossa päätettiin kokeilla Suomessa uutta lämmitysmuotoa pohjavesilämmitystä. Salpausselän harjussa pulppuaa runsaasti pohjavettä, joten Lahden seutu on otollista aluetta pohjavesilämmitykselle.

Pohjavesilämmityksessä ensiarvoisen tärkeää on hyvä suunnittelu ja geologian asiantuntemus. Geoenergian johtava asiantuntija Teppo Arola Geologian tutkimuskeskuksesta on ollut Lahden-hankkeessa mukana heti suunnitteluvaiheessa.

Suomessa pohjavesiesiintymät on hyvin selvitetty. Kun pohjavesilämmitystä aletaan suunnitella, pitää tehdä vielä yksityiskohtaisempi tutkimus, onko pohjavettä juuri kyseisessä paikassa riittävästi lämmityskäyttöön. Kun selvitetään pohjaveden virtaussuunta, osataan myös pohjavesikaivot sijoittaa oikeisiin paikkoihin.

Renorin talotekniikka-asiantuntija Timo Sinelampi esittelee Upotalon parkkialueella pohjavesikaivoa, jonka pumppu on 43 metrin syvyydessä. Ohikulkija ei näe maan päälle muuta kuin aivan tavallisen metallisen kaivonkannen. Pohjavesikaivosta on koepumpattu vettä Upotalon lämmitykseen tammikuusta alkaen.

–Koekäytössä syksyllä veteen oli sekoittunut maaperästä sakkaa, joten suodatinta piti puhdistaa usein. Nyt vesi on hyvälaatuista.

Pohjavettä virtaa Upotalon putkistoon 6,5 litran sekuntivauhdilla 560 kuutiota vuorokaudessa eli noin 100 betoniauton säiliön verran. Vielä niin kutsuttu ATES-järjestelmä ei ole täydellinen, koska imeytyskaivo puuttuu. Kun se on valmis, vettä pyritään saamaan 1 000 kuutiota vuorokaudessa.

Nyt lämmitykseen käytettävä pohjavesi on palautettu sadevesiviemäreihin. Kun imeytyskaivo on valmis, lämmityksessä käytetty pohjavesi voidaan ohjata takaisin pohjaveteen.

Pohjavesi pysyy läpi vuoden tasaisen lämpimänä. Talvellakin se on Etelä-Suomessa 6–7-asteista. Rakennuksen teknisessä tilassa lämpö saadaan lämpöpumpulla talteen. Kun vettä on valtava määrä, lämpöä saadaan tarpeeksi. Upotalossa pohjavesi on yksi lämmönlähde.

–Kaukolämpölaskumme on pienentynyt 7 000 eurolla kuukaudessa. Kun imeytyskaivo on valmis, säästö olisi 12 000 euroa, Sinelampi kertoo.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös