Koko Suomella pyyhkii nyt erittäin hyvin – Lappiin luvassa valoisaa kehitystä

Talous ja työllisyys kasvavat, mutta yhä useammalla alueella koetaan huolta osaavan työvoiman saatavuudesta. Pohjois-Suomi nousee esiin positiivisella tavalla. Lapissa ja Kainuussa on esimerkiksi matkailu-, kaivos- ja biojalostamohankkeita.

Slotte Clas-Olav
Koko Suomella pyyhkii nyt erittäin hyvin – Lappiin luvassa valoisaa kehitystä

Alueilla ennakoidaan talouden ja työllisyyden nousujohteisen kehityksen jatkuvan lähitulevaisuudessa. Yksi positiivinen esimerkki on Kaustisen seutukunta, jonne ollaan rakentamassa Keliberin litiumkaivosta. Kuvassa Keliberin toimitusjohtaja Pertti Lamberg.

Juho Mäkelä

Lähes kaikilla Suomen alueilla menee paremmin kuin syksyllä 2017. Tämä käy ilmi tiistaina julkaistusta Alueelliset kehitysnäkymät -raportista. Arviointikohteina olivat elinkeinoelämän ja työllisyyden kehitys.

Myös takavuosina rakennemuutoksista kärsineet alueet ovat päässeet kasvu-uralle.

Suomessa ei ole yhtään aluetta, jossa työttömyys olisi kehittynyt huonompaan suuntaan edellisestä mittauksesta. Tilanne on erittäin hyvä Lounais-Pirkanmaalla ja muut alueet ovat tasaisen hyvässä vedossa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan raportin pääviesti on se, että talouskasvu on jatkunut vahvana. Nousu on laaja-alaista eikä se perustu yksittäisiin risteilijätilauksiin.

–Muutos on suuri, kun kaiveli vanhoja kuvia vuodelta 2015. Silloin Suomen kartta oli aika punainen, mutta nyt tilanne on hyvinkin myönteinen.

Lintilä myöntää, että maailmantalous on tukenut Suomea, mutta hänen mukaansa hallituksen aluepolitiikka on ollut ilmeisen onnistunutta. Hän nostaa esiin hallituksen kärkihankkeet ja alueelliseen koulutukseen satsaamisen.

–Terrafamen pystyssä pitämisellä oli aika iso merkitys. Kainuu tuskin olisi tuossa, jos siitä olisi luovuttu. Terrafamella on oma myönteinen signaali myös yleensä kaivostoiminnalle, Lintilä sanoo.

Ministeri on kuitenkin huolissaan osaavan työvoiman saatavuudesta ja erityisesti maailmanlaajuisen kauppasodan varjosta.

–Suomi vientiorientoituneena maana kärsii ensimmäisenä, jos kauppasota tulee. Se olisi Suomelle hyvin kohtalokasta.

Turunmaa negatiivinen poikkeus

Alueilla arvioidaan, että elinkeinoelämän ja yritystoiminnan osalta tilanne on tällä hetkellä 67 seutukunnassa parempi kuin vuosi sitten. Vain Turunmaalla tilanne on heikentynyt vuoden takaiseen nähden.

–Turunmaan miinus johtuu paljolti Kemiönsaaren tilanteesta, jossa Abloy on sulkenut tehtaan ja siirtänyt tuotannon Joensuuhun, Keha-keskuksen strategiajohtaja Jouko Nieminen sanoo.

Hän poimii positiivisista alueista esiin kestomenestyjän Keski-Suomen, jossa Äänekosken biotehdas on iso plussa. Keski-Suomessa on myös vahvaa rakentamista ja vientiteollisuutta.

–Oulun seudulla ict-ala on noussut jo yli sen mitä se oli aikanaan Nokian aikana ja terveysteknologia on uutena kärkenä.

Nieminen nostaa tämän hetken menestyjistä esiin myös Turun, Helsingin ja Tampereen seutujen vahvan elinkeinoelämän menestyksen.

Kun alueiden kehitysnäkymiä arvioidaan puolen vuoden ja vuoden päähän, Pohjois-Suomi nousee esiin. Lapissa ja Kainuussa on esimerkiksi matkailu-, kaivos- ja biojalostamohankkeita.

Kaustisen seutukunnalla on myös positiiviset näkymät. Taustalla on erityisesti valmisteilla oleva litiumkaivos.


Lue myös nämä


Kommentit (8)

  • antikolonialisti

    “Valitettavasti suomalainen malminetsintä on viime vuosina ajettu alas, ja ulkomaiset yhtiöt ovat täyttäneet sen paikan, jolloin myös suurin hyöty menee ulkomaille arvometallien mukana”

    Aukkoja voi olla myös kaivosten tuottojen ja niiden arvometallien siirtymisessä varsin huokealla tavalla, joka on maaperän jälkihoidon kannalta aika epäkiitollista kaivosluvan vastinetta.
    Sikäli kun tiedossa on Suomen kaivoslaki on varsin antelias kaivannaisten etsijöille ja
    kaivosten perustamisessa.
    Kyllä kansallisomaisuudesta syytä olisi pitää kiinni, ja hallita sitä viisaammin miten joskus
    on nähty. Lyhytnäköisillä hyödyillä on pitkä historia.

  • Kari Kojonen FT dosentti

    Kaivostoiminnan edistämisellä ja luvituksen helpottamisella saadaan paljon uusia työpaikkoja Pohjois-Suomeen kuin myös Kokkolan seudulle litium kaivoksen aloittaessa siellä toimintansa. Valitettavasti suomalainen malminetsintä on viime vuosina ajettu alas, ja ulkomaiset yhtiöt ovat täyttäneet sen paikan, jolloin myös suurin hyöty menee ulkomaille arvometallien mukana. Suomen hallituksen pitäisi harkita kotimaisen malminetsinnän ja kaivostoiminnan uudelleen vahvistamista ja tehostamista, ettei annetaisi kaikkia kalleuksia ulkomaille.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös