Kiljun valmistus muuttuu lailliseksi – viime vuosina kotivalmistus on ollut vähäistä, mutta 90-luvun lamavuosina suosio kasvoi

Alkoholilain uudistuksessa poistettiin vanhat kotivalmisteisen alkoholin raaka-ainevaatimukset, joilla säädeltiin muun muassa juomien makua. Kaikki lainmuutokset astuvat voimaan maaliskuun alkuun mennessä.

Tanja Kinisjärvi
Kiljun valmistus muuttuu lailliseksi – viime vuosina kotivalmistus on ollut vähäistä, mutta 90-luvun lamavuosina suosio kasvoi

Alkoholilaki muutti kotivalmistukseen liittyviä rajoituksia. Kuvassa valmistuu kotiviini.

Markku Uhari

Alkoholilain uudistus toi vuodenvaiheessa muun muassa nelosoluen, limuviinat ja aidon lonkeron jokaisen maitokauppaan.

Uudistus muuttaa myös kiljun valmistuksen lailliseksi.

Joulukuun viimeisinä päivinä tasavallan presidentin Sauli Niinistön hyväksymässä lainmuutoksessa poistettiin kaikki käymisteitse valmistettavien juomien raaka-ainevaatimukset.

Vanha laki viittasi kotivalmistuksen osalta erilliseen alkoholijuoma-asetukseen. Asetuksessa sanottiin, että jos kotona valmisti käymisteitse muuta kuin olutta, pitäisi raaka-aineina käyttää hedelmiä, marjoja, rypäleitä, raparperia tai vastaavia.

Kun uudesta laista poistettiin nämä määritteet, niin vedestä, sokerista ja hiivasta saatavaa kiljua saisi jatkossa valmistaa.

Asian vahvistaa myös johtaja Kari Paaso sosiaali- ja terveysministeriöstä.

–Nämä ovat olleet ikivanhoja säädöksiä, suurin osa vuodelta 1932. Ajatus on ollut siitä, että kun tehdään kotona [alkoholia] käymisteitse, niin pitää olla jokin maku, joka tulee raaka-aineista. Epämääräinen kiljun tyyppinen on sitten ollut kielletty, Paaso sanoo Lännen Medialle.

"Otetaan nuokin pois"

Kotivalmistus on viime vuosina ollut Paason mukaan vähäistä, mutta 1990-luvun lamavuosina se oli nykyistä yleisempää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n vuosittaisissa tilastoissa ei ole eritelty pelkkiä suomalaisten nauttimia kotivalmisteisia alkoholimääriä, vaan samaan tilastoluokkaan on liitetty myös matkailijoiden tuoma alkoholi. Viime vuosina alkoholin kokonaiskulutus on kuitenkin ollut Suomessa laskussa.

Paaso arvioi, ettei kotivalmistuksen vapauttamista ole pidetty merkittävänä lakia ympäröineessä poliittisessa keskustelussakaan.

–Kun lakia putsattiin, niin ajateltiin, että otetaan nuokin pois, kun ei niillä ole niin suurta merkitystä, hän lisää.

Tislaus on edelleen kielletty

Omaan käyttöön tehtyjen alkoholijuomien rajoituksia kevennettiin, mutta samalla lakiin jätettiin myös muutamia rajoituksia. Juomat pitää valmistaa käymisteitse, eikä omien tuotosten myynti ole luonnollisesti sallittua.

Ainoa selkeä kielto uudessa laissa on, että tislaaminen on kotioloissa kielletty. Paason mukaan tislaamisen vapauttaminen ei noussut missään vaiheessa edes keskusteluun, kun uudistusta valmistettiin.

–Tislaus on ollut Suomessa kielletty vuodesta 1866. Silloin sen takia, että oli suuri nälänhätä ja haluttiin viljat pelastaa ruokaan. Siitä asti se on kielletty, ja se jääkin kielletyksi.

Alkoholilaki astuu kokonaisuudessa voimaan 1. maaliskuuta, vaikka osa säädöksistä on jo astunut voimaan.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös