EU-komissio ottaa Liberan kantelun käsittelyyn – EU alkaa pohtia Suomen työehtosopimusten yleissitovuuden rajoittamista

EU-komissio otti 15 työpäivän harkinta-ajan päätteeksi ajatuspaja Liberan kantelun Suomen työehtosopimusten yleissitovuudesta käsittelyyn. Seuraavaksi komissio kysyy Suomen valtion vastauksen kanteluun. Noin 12 kuukauden aikana komissio päättää, aloittaako se rikkomusmenettelyn Suomen valtiota vastaan EU-tuomioistuimessa.

Jarno Pellinen
EU-komissio hyväksyi Liberan kantelun ja pyytää Suomen valtiolta vastausta työehtosopimusten yleissitovuuden kysymyksiin.

EU-komissio hyväksyi Liberan kantelun ja pyytää Suomen valtiolta vastausta työehtosopimusten yleissitovuuden kysymyksiin.

Joonas Kuikka

EU-komissio alkaa selvittää, onko Suomen työehtosopimusten yleissitovuus ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.

Kantelun yleissitovuudesta teki ajatuspaja Libera. Vastapuolena on Suomen valtio. Kantelun hyväksymisen vahvistaa Lännen Medialle Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen.

– Keskiviikkoiltana tuli viesti, että EU-komissio ottaa kantelun käsittelyyn. He rupeavat pyytämään lisätietoja Suomen valtiolta ja meiltä. Prosessi on kuitenkin pitkä, Kiesiläinen kertoo.

Edessä ainakin vuoden selvittely

Aluksi EU-komissio kysyy Suomen valtion vastauksen Liberan kanteluun. Kiesiläinen arvioi, että ainakin työ- ja elinkeinoministeriö antanee vastauksen. Myös Libera on pyydettäessä valmis antamaan lisätietoa.

Komissio saattaa kysyä lisätietoja myös muilta asiaan liittyviltä tahoilta, kuten työmarkkinoiden keskusjärjestöiltä SAK:lta, STTK:lta, Akavalta tai EK:lta.

EU-komission käsittely kestää vuoden päivät ja mahdollisesti kauemminkin, jos asia on monimutkainen. EU-komissio päättää käsittelyn lopuksi, onko Suomen valtio rikkonut EU-lainsäädäntöä.

Jos näin on, komissio aloittaa rikkomusmenettelyn Suomen valtiota vastaan ja alkaa ajaa asiaa EU-tuomioistuimessa. Tuomioistuin puntaroi kysymystä mahdollisesti vuosikausia. Jos tuomioistuin päättäisi Suomen yleissitovuudessa olevan ristiriita EU-oikeuden kanssa, päätös velvoittaisi Suomea muuttamaan lainsäädäntöään.

Mikäli EU-komissio ei löydä Suomen lainsäädännöstä moitittavaa, se lopettaa prosessin.

– Minusta on erittäin hyvä, että tämä kysymys pääsee viralliseen tarkasteluun. Valtio joutuu vastaamaan kysymyksiin, sanoo Kiesiläinen.

Libera: Yleissitovuus aiheuttaa kartellin

Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työehtosopimukset koskevat kaikkia yrityksiä.

Liberan mukaan käytäntö haittaa työnantajaliittoihin kuulumattomia pieniä yrityksiä, jotka eivät pääse edes halutessaan neuvottelupöytiin, mutta heitä kuitenkin sitovat yleissitovuuden haittavaikutukset. Liittoihin kuulumattomat yritykset taas eivät saa hyödyntää etuja eli esimerkiksi paikallista sopimista.

– Teknologiateollisuus on räikein esimerkki, kun alle kymmenen työntekijän yritykset eivät pääse liittoon. Kyse on eräänlaisesta kartellista, sanoo Kiesiläinen.

Asiantuntijat epäilevät kantelun onnistumismahdollisuuksia

Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg Helsingin yliopistosta kertoi syyskuun lopussa Lännen Median haastattelussa, että yleensä työmarkkinaosapuolten asemaa ei säädellä EU-oikeudessa, ja Liberan kantelu käsittelee juuri sitä.

Myös työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta kertoi Lännen Medialle, että EU-oikeuden näkökulmasta kysymys kuuluisi Suomen ratkaistavaksi. Sosiaalipoliittinen lainsäädäntö kuuluu ensisijaisesti kansalliseen harkintaan.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös