Ei enää palkankorotuksia kaikille – työnantajapomon mielestä yleiskorotukset ovat epäoikeudenmukaisia

TIINA SOMERPURO/KL
Ei enää palkankorotuksia kaikille – työnantajapomon mielestä yleiskorotukset ovat epäoikeudenmukaisia

Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén pitää yleisiä palkankorotuksia taloudelle haitallisina.

Lauri Nurmi

Vientiteollisuuden työmarkkinajohtajat haluavat eroon perinteisestä suomalaisesta palkka-ajattelusta, jossa kunkin alan työehtosopimukseen kirjataan kaikille työntekijöille maksettavia yleiskorotuksia.

Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén arvioi, että yleiset tes-korotukset ovat taloudelle haitallisia. Hollmén epäilee, etteivät työntekijät koe niitä palkintona hyvästä työstä.

Yleiskorotus ei työnantajien arvion mukaan lisää työmotivaatiota.

–En usko, että kaikki työntekijät pitävät yleiskorotuksia oikeudenmukaisina, sillä ne kohdistuvat kaikille yhtä suurina riippumatta työsuorituksesta. Eihän se ole missään nimessä oikeudenmukainen tapa kohdentaa palkankorotuksia. Se on vain tasapäinen tapa, Hollmén kritisoi.

Hollmén ja Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen näyttävät Tilastokeskuksen palkkatilastoa, joka vahvistaa, että vuosina 2005–2015 toteutuneet palkankorotukset ovat Suomessa aina ylittäneet tes-korotusten tason. Tämä johtuu siitä, että yritykset ovat maksaneet henkilökohtaisia korotuksia haluamilleen työntekijöille.

–Suomessa tes-korotukset toteutetaan lähes aina yleiskorotuksina. Työnantajat haluavat myös palkita hyvistä suorituksista ja ohjata tuottavuutta yrityskohtaisella palkkapolitiikalla. Kaikki tämä on tullut yleiskorotusten päälle, Hollmén huomauttaa Lännen Median haastattelussa.

Ruotsissa korotukset eivät jakaudu tasaisesti

Isojen vientialojen työmarkkinajohtajat haluavat, että Suomessa otetaan korotusten kohdentamisessa mallia Ruotsista.

Ruotsissa suuret teollisuuden ammattiliitot solmivat työnantajien kanssa maaliskuussa kolmivuotisen sopimuksen, jonka koko työmarkkinoita ohjaava kustannusvaikutus on 6,5 prosenttia.

Länsinaapurin metalliteollisuudessa korotus on ensi vuonna 1,8 prosenttia palkkasummasta ja 1,6 % vuonna 2018 ja 1,7 % vuonna 2019. Korotusten jakamisesta sovitaan Ruotsissa paikallisesti.

Korotukset eivät Ruotsissa jakaudu tasaisesti.

Jos työnantaja ja työntekijät eivät Ruotsissa löydä paikallista sopua, työnantaja jakaa mahdolliset palkankorotukset yksipuolisesti ottaen huomioon niin sanotun yksilötakuun.

"Työnantajan pitäisi kohdistaa korotukset tuottavuuden mukaan, jotta niistä olisi taloudellista hyötyä"

Suomessa monilla aloilla on ollut käytäntönä, että paikallisesti sovittavat palkkaerät on jaettu ristiriitatilanteissa yleiskorotuksina kaikille.

–Kun paikallisen sopimisen perälautana on ollut yleiskorotus, valitettavana lopputuloksena on ollut, että paikalliset erät ovat aika usein päätyneet yleiskorotuksiksi. Eli paikallinen erä, jossa on yleiskorotus perälautana, on yhtä kuin yleiskorotus suoraan työehtosopimuksessa. Työpaikoilla koetaan vastuunkanto siitä, kenelle korotus kuuluu, vaikeaksi. Työnantajan pitäisi kohdistaa korotukset tuottavuuden mukaan, jotta niistä olisi taloudellista hyötyä, Hollmén sanoo.

Jos Hollménin toive toteutuu, liittotasolla sovitaan Suomessakin jatkossa vain siitä, kuinka suuri on paikallisesti jaettava palkkapotti suhteessa yrityksen palkkasummaan.

–Yleiskorotusten osuuden pitää jatkossa olla mahdollisimman vähäinen. Ilman muuta palkankorotuksista päättämisen pitää siirtyä työpaikoille, Hollmén vaatii.

Inkeroinen painottaa, että teknologiateollisuudessa on jo käytössä malli, jossa palkkaratkaisu ensisijaisesti neuvotellaan yrityksessä.

–Suomessa pitäisi laajemminkin mennä kohti paikallista palkanmuodostusta. Ruotsin tie voi hyvin olla myös Suomen tie, kunhan siirrymme kokeilujen kautta pois vahvasta keskitetystä palkka-ajattelusta, joka meillä on ollut vallalla, Inkeroinen sanoo.

"Työnantajilla on tarve palkita osaamisesta"

Inkeroinen pitää keskitettyä palkanmuodostusta kansantaloudelle vahingollisena.

–Jos yrityksellä on heikko tilanne, sillä ei olisi mahdollisuutta nostaa palkkoja. Jos korotukset on pakko tehdä, rahat otetaan jostain muualta, mikä yleensä tarkoittaa työpaikkojen vähentämistä.

Toiseksi pulmaksi Inkeroinen nimeää sen, että toteutuvat palkankorotukset ylittävät keskusjärjestöjen tai liittojen neuvottelupöydissä laskeman korotusvaran.

–Monesti työnantajilla on tarve palkita osaamisesta. Jos tes ei taivu siihen, rahat otetaan muualta. Se nostaa työvoimakustannuksia. Tes-järjestelmää pitää kehittää siten, että palkitseminen voi tapahtua sen kautta. Silloin työvoimakustannukset pysyisivät kurissa ja kilpailukyky säilyisi varmemmin, Inkeroinen perustelee.


Kommentit (1)

  • Työtön

    Eihän työssä palkka ole pääasia – vaan osallistuminen. Onhan esim. Sitra omassa agendassaan jo monesti kertonut, kuinka osallistuminen, ja ihmisen luontainen taipumus tehdä työtä ja osallistua yhteiseen hyvään, vaikka siitä joku toinen saisikin hyödyn. Ei rahalla, vaan rakkaudella työhön.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös