Alkuvuodesta syntyneet lapset menestyvät paremmin koulussa

Myös lukiopaikka irtoaa tuoreen tutkimuksen mukaan alkuvuoden lapselle todennäköisemmin – vaikuttaa enemmän tytöillä.

Anssi Jokiranta
Alkuvuodesta syntyneet lapset menestyvät paremmin koulussa

Tuore tutkimus povaa alkuvuoden lapselle parempaa koulumenestystä kuin loppuvuodesta syntyneelle.

STT, MERJA ISOMÄKI

Alkuvuodesta syntyneet lapset menestyvät koulussa paremmin, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan alkuvuodesta syntyneillä on keskimäärin korkeampi peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo kuin loppuvuodesta syntyneillä.

Alkuvuodesta syntyneet saavat myös todennäköisemmin opiskelupaikan lukiosta ja valmistuvat sieltä. Ikä vaikuttaa enemmän tytöillä kuin pojilla.

Tutkimuksen tekijä Martti Kaila työskentelee apulaistutkijana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).

Aivan alkuvuodesta syntyneiden lasten päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo oli keskimäärin 0,15 numeroa korkeampi kuin loppuvuodesta syntyneiden, Kaila selvittää tutkimuksen tuloksia. Mukaan otettiin 30 päivää vuodenvaihteen molemmin puolin eli joulu- ja tammikuussa syntyneet.

Oppivelvollisuus alkaa Suomessa sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän – myöhemmin kuin monissa muissa EU-maissa. Kaila korostaa, että hänen tutkimuksensa pohjalta ei kuitenkaan voida sanoa, mikä on ihanteellinen koulunaloitusikä.

Fyysinen kasvu voi heijastua oppimistuloksiin

Koulumenestyksen erojen syynä on Kailan mukaan kolme eri mekamismia. Alkuvuodesta syntyneet voivat olla oppimisen kannalta ihanteellisemmassa iässä.

- Heillä voi esimerkiksi olla parempi keskittymiskyky, mikä helpottaa oppimista ja siksi he pärjäävät paremmin.

Alkuvuodesta syntyneet voivat myös olla edellä fyysisessä kasvussa, mikä voi vaikuttaa itseluottamukseen ja heijastua oppimistuloksiin.

Ero voi myös liittyä siihen, että alkuvuodesta syntyneet tekevät kokeet vanhempina ja ehtivät siksi kerryttää enemmän tietoa – koulun ulkopuolellakin.

- He ovat esimerkiksi vapaa-ajalla lukeneet enemmän kirjoja, mikä auttaa kokeessa.

Mekanismien vaikutusta ei tämän tutkimuksen pohjalta pysty Kailan mukaan erottelemaan.

Opetushallituksen yhteisvalintarekisterin aineisto kattoi kaikki nuoret, jotka osallistuivat vuosien 1991–2007 välillä toisen asteen yhteishakuun samana vuonna kuin valmistuivat peruskoulusta.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Alkuvuodesta syntyneet lapset menestyvät paremmin koulussa

Myös lukiopaikka irtoaa tuoreen tutkimuksen mukaan alkuvuoden lapselle todennäköisemmin – vaikuttaa enemmän tytöillä.

Anssi Jokiranta
Alkuvuodesta syntyneet lapset menestyvät paremmin koulussa

Tuore tutkimus povaa alkuvuoden lapselle parempaa koulumenestystä kuin loppuvuodesta syntyneelle.

STT, MERJA ISOMÄKI

Alkuvuodesta syntyneet lapset menestyvät koulussa paremmin, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan alkuvuodesta syntyneillä on keskimäärin korkeampi peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo kuin loppuvuodesta syntyneillä.

Alkuvuodesta syntyneet saavat myös todennäköisemmin opiskelupaikan lukiosta ja valmistuvat sieltä. Ikä vaikuttaa enemmän tytöillä kuin pojilla.

Tutkimuksen tekijä Martti Kaila työskentelee apulaistutkijana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).

Aivan alkuvuodesta syntyneiden lasten päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo oli keskimäärin 0,15 numeroa korkeampi kuin loppuvuodesta syntyneiden, Kaila selvittää tutkimuksen tuloksia. Mukaan otettiin 30 päivää vuodenvaihteen molemmin puolin eli joulu- ja tammikuussa syntyneet.

Oppivelvollisuus alkaa Suomessa sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän – myöhemmin kuin monissa muissa EU-maissa. Kaila korostaa, että hänen tutkimuksensa pohjalta ei kuitenkaan voida sanoa, mikä on ihanteellinen koulunaloitusikä.

Fyysinen kasvu voi heijastua oppimistuloksiin

Koulumenestyksen erojen syynä on Kailan mukaan kolme eri mekamismia. Alkuvuodesta syntyneet voivat olla oppimisen kannalta ihanteellisemmassa iässä.

- Heillä voi esimerkiksi olla parempi keskittymiskyky, mikä helpottaa oppimista ja siksi he pärjäävät paremmin.

Alkuvuodesta syntyneet voivat myös olla edellä fyysisessä kasvussa, mikä voi vaikuttaa itseluottamukseen ja heijastua oppimistuloksiin.

Ero voi myös liittyä siihen, että alkuvuodesta syntyneet tekevät kokeet vanhempina ja ehtivät siksi kerryttää enemmän tietoa – koulun ulkopuolellakin.

- He ovat esimerkiksi vapaa-ajalla lukeneet enemmän kirjoja, mikä auttaa kokeessa.

Mekanismien vaikutusta ei tämän tutkimuksen pohjalta pysty Kailan mukaan erottelemaan.

Opetushallituksen yhteisvalintarekisterin aineisto kattoi kaikki nuoret, jotka osallistuivat vuosien 1991–2007 välillä toisen asteen yhteishakuun samana vuonna kuin valmistuivat peruskoulusta.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös