Ko­ro­na­tes­tien epä­var­muus johtaa turhiin eris­tyk­siin te­ho-osas­toil­la – Re­surs­se­ja menee huk­kaan, mutta vaih­to­eh­toa ei ole

Vain joka toinen tehohoitoon tuleva koronaepäily osoittautuu tartunnaksi, mutta epäilykynnystä ei voi nostaa. Positiivinen testitulos on saattanut löytyä vasta henkitorvesta otetusta näytteestä.

Uusia Covid-19 -tehohoitojaksoja on epidemian aikana alkanut eniten viikolla 15 eli huhtikuussa viime vuonna. Eniten tehohoitopotilaita on ollut ja on edelleen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.
Uusia Covid-19 -tehohoitojaksoja on epidemian aikana alkanut eniten viikolla 15 eli huhtikuussa viime vuonna. Eniten tehohoitopotilaita on ollut ja on edelleen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.
Kuva: Pietari Hatanpää

Kun potilas siirretään teho-osastolle, pelkkä epäily koronatartunnasta johtaa hänen eristämiseensä muista potilaista. Myös henkilökunta varustautuu koronavarusteilla ja -käytännöillä.

Kuitenkin vain runsaat puolet tehohoitoon tulleista tartuntaepäilyistä on osoittautunut testattaessa koronapositiivisiksi.

Seikka selviää kansallisen tehohoidon koordinoivan toimiston tuoreesta raportista. Se summaa Covid-19 -tapausten tehohoitoa eri sairaaloissa.

Altistus, oireet tai löydökset johtavat epäilyyn

Raportin mukaan suomalaissairaaloissa oli viime sunnuntaihin mennessä alkanut 956 tehohoitojaksoa, joissa potilaalla on epäilty tai jo tullessa tiedetty koronatartunta. Sairaalassa tartunta on varmistunut 536 tehohoitojakson kohdalla.

Varmistuneiden tartuntojen osuus epäilyistä on tuoreessa raportissa 56 prosenttia.

Kun jo koronaepäily johtaa tehohoitopotilaan eristämiseen ja esimerkiksi henkilökunnan suojautumiseen, menee tehohoidon resursseja väistämättä hukkaan "turhan" eristämisen takia.

Epäily voi perustua altistustiedon ohella esimerkiksi viruskeuhkokuumeeseen sopiviin oireisiin tai kuvantamisessa todettuihin löydöksiin keuhkoissa.

– Potilas eristetään muista potilaista, kunnes tauti joko varmistuu tai toistettujen negatiivisten testien perusteella tulkitaan, ettei tautia ole, kertoo kansallista tehohoidon Covid-19 -koordinaatioryhmää johtava professori Matti Reinikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Tehohoidossa tehdään tarvittaessa useita testejä

Ongelman juuret ovat koronatestauksessa.

Tartunnan saaneen testitulos ei ole sataprosenttisen varmasti positiivinen. Siksi negatiivistakaan tulosta ei voi varsinkaan teho-osastolla pitää heti lopullisena totuutena.

– Jos tautiepäily on vahva taudinkuvan tai altistustiedon perusteella, niin potilasta ei uskalleta tulkita Covid-negatiiviseksi, vaikka ensimmäinen testitulos olisikin negatiivinen, Reinikainen sanoo.

Tehohoidossa joudutaan epäilytapauksissa tekemään toisinaan useampia koronatestejä.

– Joskus vasta kolmas, henkitorvieritteestä otettu testi on ollut positiivinen, kun aiemmat nenä-nielutestit ovat jääneet negatiivisiksi.

"Taudin piirteet on opittu tuntemaan"

Koronaepäilyjen ja varmistuneiden tartuntojen suhde on pysynyt tehohoitoon tultaessa kutakuinkin samanlaisena viime keväänä alkaneen epidemian ja sen kahden aallon aikana.

Epäilykynnystä ei kuitenkaan voi nostaa, sillä riskit tartunnoista teho-osastolla olisivat liian suuria.

Vaikka resursseja menee väistämättä hukkaan, ei käytännön merkitys ole Reinikaisen mukaan nykytilanteessa erityisen suuri. Hän korostaa henkilökunnalle kertyneen kokemuksen merkitystä.

– Taudin piirteet on opittu tuntemaan, joten eristykset varmuuden vuoksi eivät yleensä ole kovin pitkiä.

Tartunnan varmistamiseen liittyvä epävarmuus voisi nousta suurempaan rooliin, mikäli epidemiatilanne pahenisi voimakkaasti ja  tehohoitopaikat alkaisivat olla tiukalla.

– Pidämme kirjaa näistä epäilyistäkin juuri siksi, että asia vaikuttaa huomattavasti tehohoidon resurssien tarpeeseen, Reinikainen sanoo.

Iäkkäämpien osuus tehohoidossa on kasvanut

Keskiviikkona sairaaloissa oli yhteensä 265 tehohoitopaikkaa sellaisilla teho-osastoilla, joilla voidaan hoitaa myös koronapotilaita. Heitä oli hoidossa 27, kun muita tehohoitopotilaita oli 147.

Raportin mukaan tehohoitoa tarvinneiden koronapotilaiden määrä on pysynyt reilun kuukauden ajan noin 30:ssa. Merkkejä tilanteen pahenemisesta ei ole, mutta ei toisaalta helpottamisestakaan.

Epidemian toinen aalto näyttää poikkeavan ensimmäisestä ainakin siinä, että iäkkäämpien tehohoitoa tarvinneiden potilaiden osuus on kasvanut. Keväällä noin 45 prosenttia tehohoitopotilaista oli yli 60-vuotiaita, kun osuus loppusyksyn ja talven potilaista on ollut 60 prosenttia.

Lisäksi vaikuttaa siltä, että tehohoitojaksojen pituus olisi lyhentynyt. Tätä koskeva tieto on kuitenkin vielä epävarmaa.

Tehohoidon tilannekuva: COVID-19 teho-osastoilla -raporttiin voi tutustua Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin sivuilla.