Kulttuuri: Tor­nion­laak­son museon uudeksi joh­ta­jak­si Titta Kal­lio-Sep­pä

Ohje: Katso Lapin Kansan video: Näin teet ko­ro­na­vi­ruk­sen ko­ti­tes­tin oikein

Aluevaalien vaalikone: Katso sopiva ehdokas täältä

Ko­ro­na­haas­teet pu­dot­ti­vat yleis­ur­hei­lus­ta tu­han­sia lapsia – kerhot kui­ten­kin kas­vat­ta­vat toi­vot­ta­vas­ti uusia: "Ollaan kiritty kiinni har­ras­ta­ja­ka­toa"

Korona-aika on kutistanut joukkoja mm. yleisurheilukentillä.
Korona-aika on kutistanut joukkoja mm. yleisurheilukentillä.
Kuva: Anssi Jokiranta/Arkisto

Koronaviruspandemia on koetellut niin monen muun asian ohella myös urheilua, ja mikä erityisen huolestuttavaa, lasten urheiluharrastamista. Myös yleisurheilussa, jossa ulkosalla harrastaminen ja turvavälien pitämisen helppous ovat tietynlaisia etuja moniin muihin lajeihin verrattuna.

– Harrastajamäärien tipahtaminen on koskettanut koko urheilua, myös meidän lajia yleisurheilua. Ensimmäisen (korona)vuoden aikana (lasten ja nuorten) lisenssien määrä putosi yli 17 prosenttia. Puhutaan siis useasta tuhannesta lapsesta, jotka jäivät harrastuksen ulkopuolelle, yleisurheilun kattojärjestön Suomen Urheiluliiton (SUL) nuorisopäällikkö Piia Jäntti kertoi tiistaina lasten liikkumista käsittelevässä tilaisuudessa Helsingissä.

Jäntti kuitenkin iloitsee, että yleisurheilu on kirinyt kiinni takaiskua.

– Tänä vuonna mahdollisuus harrastaa on ollut paljon parempi kuin vuonna 2020. Ollaan kiritty kiinni harrastajakatoa, enää reilut 14 prosenttia ollaan jäljessä sitä, missä oltiin ennen kuin korona iski eli vuotta 2019.

Yleisurheilusta pudonneita on Jäntin mukaan näkynyt eniten 13-vuotiaiden ikäluokassa.

– Yli 16-vuotiaissa, jotka aika tavoitteellisesti jo harrastaa, ei ole kuin muutamia lajin parista pudonneita.

"Eiks vois olla enemmän?"

Seuratoiminnasta pudonneiden takaisin mukaan saamiseen ei varsinaista taikatemppua tietenkään ole, mutta yksi tärkeä osanen lasten liikkumiseen liittyvässä pohdinnassa on tietysti tulevaisuus. SUL pyörittää yhteistyökumppaninsa tuella ja paikallisten seurojen toteuttamana yleisurheilukerhoja, joiden tavoitteena on lisätä koululaisten liikkumista yleisurheilun kautta.

Samalla lapset saavat tietoa terveellisestä ravinnosta. Mukana kerhoissa on vuosittain 700–1 000 lasta, ympäri Suomen.

UKK-instituutti tutki, kuinka lapset ovat kokeneet kerhot, ja tulokset ovat varsin myönteisen kuuloisia: pääosin 8-vuotiaista vastaajista 74 prosenttia sanoi innostuneensa aiempaa enemmän liikunnasta ja 89 prosenttia halusi jatkaa kerhoa, jos se olisi mahdollista.

Myös ravinnon suhteen tulosta lienee tullut: 23 prosenttia koki syövänsä terveellisemmin ja 40 prosenttia kertoi kasvisten syöntinsä lisääntyneen.

– Vuodesta 2014 vuoteen 2020 meillä oli aina tunnin kerhokerta, kymmenen viikkoa putkeen. Ja palautetta tuli lapsilta, että "miks vaan tunti, eiks vois olla enemmän". Lisättiin täksi vuodeksi aikaa, liikuntaosuus kasvoi 45 minuutista tuntiin ja siihen päälle vielä 15 minuuttia lasten kanssa keskustellaan terveellisestä ravitsemuksesta, Jäntti kertoi.

Leikkikentät aika tyhjillään...

Kerhotoiminnan jatkuvuus on toistaiseksi turvattu vuoden 2023 loppuun. Sekä SUL:lla että yhteistyökumppanilla on kuitenkin halua jatkaa projektia "toivottavasti pitkään". Ehkä se osaltaan auttaa tuomaan lisää lapsia paitsi yleisurheilun, myös ehkäpä aikuisuuteenkin kantavan liikuntaharrastamisen pariin.

Kaikista ei kasva huippu-urheilijoita, mutta se ei tärkeintä olekaan. Suomen keskimatkojen juoksijatähti, Tokion olympiakisoissa säväyttänyt Sara Kuivistokin toivoo, että lapset löytäisivät tietä "ulos riehumaan ja pelailemaan".

– Vaikka en itsekään ole vanha, olen sitä sukupolvea että mentiin ulos riehumaan ja pelailemaan. Ei jääty sisälle istumaan, vaihdettiin vaatteet ja mentiin ulos pelailemaan, säällä ei ollut väliä. Tuntuu, että sellainen on vähän jäänyt, iltaisin leikkikentät tuntuu aika tyhjiltä, 30-vuotias Kuivisto miettii.

– Kannustaisin siihen, ettei aina tarvitsisi olla ohjattua tekemistä, vaan omaa aktiivisuutta. Kyllä sieltä ulkoa löytyy tekemistä.